keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Hilma, ja Onni?

Aurinko.


Taivas on kirkas ja aurinko paistaa. Yritänpä ottaa siitä positiivista energiaa. Oikeasti minulla ei juuri nyt ole mitää "oikeaa" kirjoitettavaa - pitäisikö siis olla ennemmin hiljaa?

Poikani täytti eilen vuosia. 'Hyvä' VANHA äiti muisti vain viesteillä. Ei korttia, ei lahjaa. Vien joku päivä syömään jos rahat riittää. Ja teen jouluksi villasukat hänelle sekä vaimolleen.

Kunhan nyt tulin kertomaan, että täällä ollaan. Oikeasti on paljon kaikkea, mutta sen sellaista mitä en halua tänne kirjoittaa.

Soitin eilen äidille. Kovin oli väsyneen oloinen. "Kun ei edes jaksa askarrella joulukortteja kuten ennen" eikä nivelrikkopeukalo kestä kirjoittamista. Nyyh. Asunnonvälittäjäkin oli käynyt... 😢

Tänään menen mm. Mamman asioille postiin. Muutakin hommaa on.

Kivaa Hilman päivää Sinulle! Olkoon Onni myötä!

perjantai 16. marraskuuta 2018

Tämä on niin "näitä"...

"Näitä" postauksia, joita kommentoitiin niin tarpeettomiksi.


Ihan sama minulle. Kirjoitan vaikka sata tällaista omaan blogiini jos minua huvittaa. Nyt huvittaa. 😋

Olin ostanut tiistaina uteliaisuuttani Tallinnasta makkaraa, jonka olin huomannut etsiessäni joskus Tupon kaimalle "sitä" juustomakkaraa.

Kolmen juuston makkaraa.

Näyttää lauantaimakkaralta, johon on upotettu juustoa. Googletin makkaran ja tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Cheddaria ja Coudaa, mutta mikä tuo kolmas juusto on? No joo, toki googletin nyt senkin ja se on tätä. Tuosta makkarasta se ajatus lähti...

Miksi pitäisi aina olla muka hampurilaissämpylöitä? Minä ostin juusto-sellaisia. Laitoin vähän margariinia päälle ja hetkeksi mietoon uuniin paahtumaan.

Sämpylöiden paahtuessa pilkoin (taas) punasipulia. Nam.

Paistoin makkarasiivuja pienen hetken pannulla, mutta jälkeenpäin ajateltuna nuo sipulit olisi varmaan kannattanut laittaa raakana. Ensi kerralla niin.

Olin ostanut jääsalaattia...

...ja aloitin sillä.

Päälle laitoin ne makkarat. Tässä kohtaa mietin mausteita, mutta jostain syystä en laittanut mitään. Kai ajattelin, että niitä voi laittaa ennen syömistä.

Sipulia olisi voinut olla enemmänkin. Olisi ollut laittaa tomaattia ja kurkkuakin, mutta en laittanut.

En tiedä, miksi säästeltiin juuston kanssa. Ehkä siksi, että makkaroissa oli jo sitä.

Sämpylöiden puolikkaat menivät vielä hetkeksi uuniin ja sillä hyvä. Olikin muuten hyvää. Meillä molemmilla taisi olla ennakkoajatuksia tuon makkaran suhteen, mutta ainakin tähän se sopi loistavasti. Saatan tuoda sitä meren takaa toistekin.

Tuunaukset nautittiin Coleslaw-salaatin kera ja kyllä maistui. Hyvälle siis. Ja siis eilen illalla.

Mukavaa perjantai-iltaa!

Sieniä ja karaokea

Otsikon voisi käsittää väärin, hih.


Olihan se vähän koomista, että kun menin eilen opastamaan karaoken vetämistä, en tiennyt ollenkaan kuka hän on, jota opetan. Toki henkilö selvisi ja osoittautuikin oikein mukavaksi "likaksi". Käytiin laitteet sun muut läpi, mutta joo - äänet puuttuivat kokonaan!? No, tiesin, että yksi piuha ottaa kosketushäiriöitä, joten irroitin ja kiinnitin sen uudestaan. Johan toimi. Näkipä 'uraansa' aloitteleva (hih) samalla "tilanteen". Lupasin mennä illalla hetkeksi "taustapiruksi", että pääsee varmasti alkuun.

Eräs tuttu nainen meni silloin illalla TheBaarin ohi ja näki minut. Hetken päästä soi puhelin ja sama nainen kysyi haluaisinko sieniä. TOKI. Kohta nainen tuli baariin ja antoi pussillisen. KIITOS!

Kotona pilkoin sienet ja levittelin ne pellille. Pidin hetken aikaa haaleassa uunissa ja...

...purkitin pakkaseen joulua varten. Eiköhän noista synny ihan makoisa sienisalaatti? Siihen liittyen kysynkin teiltä teidän salaisia sienisalaattireseptejä?  Mitä pitää ehdottomasti laittaa ja mitä ei missään nimessä? Ja mistä sienistä? Tarviiko nuo sienet jotain muita sieniä seuraksi?

Ihanaa: hetki sitten Espanjaan töihin muuttanut karaokekaveri soitti tänään. Hyvin on sinne kotiutunut. Mainitsi moneen kertaan, että "saa" mennä sinne käymään. Ei tarvitse hankkia kuin lennot, hän majoittaa. Monesti sinne löytyy tarjouslentoja alle satasella meno-paluu. Ehkä joskus ensi vuoden alkupuolella voisi koittaa mennä...

Ennen karaokeen menoa 'pitää' mennä käymään Mamman luona. Tarvii hoitaa pari asiaa.

Leppoisaa alkavaa viikonloppua kaikille!

torstai 15. marraskuuta 2018

Munkkeja ja lapasia

Kovin on harmaata.


Viime vuonna taisi tähän aikaan olla jo lunta? Yritin katsoa täältä blogista miltä tasan vuosi sitten näytti, mutta me olimmekin silloin Rovaniemellä. Sitten olin ollut (vaihteeksi) Tallinnassa, mutta ainakaan siellä ei ollut silloin lunta. Oli vuosi sitten lunta tai ei, niin nyt sitä ei ole.

Kerroin alkukuusta, että voitin facebook'in arvonnasta laatikollisen munkkeja. Kävin noutamassa ne sovittuna päivänä sovittuun aikaan.

Laatikko sisälsi neljätoista munkkia. Tuppo otti muutaman mukaansa mennessään tapaamaan tyttäriään. Loput laitoimme kahtia ja vein ne mukanani TheBaariin bingoon. Hyvin maistuivat, itse en syönyt yhtään...

Kuvassa tölkkilapanen, jota kudoin laivalla. Ennen reissua keksin mitata, että sukkapuikko plus kännykkäkoteloni leveys on yhtä kuin lapasen pituus aukosta loppuun. En tarvinnut tietoa tällä kertaa sillä en nähnyt kutoa siellä.

Silti on yksi tölkkilapanen valmis ja kaksi kesken. Pitää saada muutamat sukatkin tehtyä ennen joulua.

Menen tänään opettamaan karaokelaitteiden käyttöä mahdolliselle uudelle vetäjälle. Kaikki varmaan tietää, että on henkilöitä, joilta opettaminen sujuu luonnostaan ja sitten on meitä, joilta se ei niin suju. Toki saan jaettua tietoni niin, että uusi likka tulee pärjäämään, mutta luontaista tuo opettaminen ei minulle ole.

Joko te olette aloittaneet joulujuttuja?

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Arvatkaas missä kävin eilen?

Olen minä täällä.


Ja ihan hengissä mitä nyt kova yskä kiusaa ja koettelee niin kylkiluita kuin olemattomia vatsalihaksiani. Niistelläkin joutuu muutaman kerran päivässsä, mutta siitä ei ole haittaa. Lääkäri saattaisi keksiä helpotusta JOS hänen pakeilleen menisi...

Kävin TAAS eilen (13.11.2018) Tallinnassa. Reissu maksoi nolla euroa ja seurana oli Tupon kaima; yli 70-vuotias mies, jonka kanssa ollaan käyty muutama kerta ennenkin.

Meinattiin myöhästyä enkä ole koskaan noussut laivaan niin häntäpäässä. Ja voi Luoja, miehellä oli mukana VANHA passi. Mies pääsi laivaan omalla vastuulla ajokortin ja sen vanhentuneen passin kera tietäen sakkomahdollisuudesta mikäli viranomainen haluaisi tarkastaa henkilöllisyyden. Sellaista tilannetta ei onneksi tullut. Yllätyksekseni sain lähtöselvityksestä uuden etukortin Tukholman risteilylle. En tiedä miksi sen sain, mutta melkein nolotti tuon myöhästelyn jälkeen ottaa se vastaan. (Sain vielä toisen etukortin kun kävin ostamassa minulta tilattua kosmetiikkaa Tax Free'stä..)

Laivassa löysimme ikkunapöydän ns. karaokepuolelta. Ikkunapaikan siksi, että näkisin kutoa. On mainittava, että ainakin laivan (Viking line XPRS) kahdessa ravintolassa on todella heikko valaistus. Siinä kun muutenkin harmaa sää alkoi hämärtyä, kävi kutominen mahdottomaksi. Voi olla, että jossain kahvilassa olisi ollut valoisampaa, mutta meitä kiinnosti tietovisa (ei voitettu vaikka osasin vastata harvinaisen moneen kysymykseen oikein) sekä paluumatkalla livemusiikki. Laivassa oli harvinaisen vähän matkustajia ja heistäkin suurin osa eläkeläisiä.

Pääsimme maihin ehkä vaivattomammin kuin koskaan. Poikkesimme ensin pikaisesti lähi"ostarilla" ja jatkoimme sitten matkaa kohti Nauticaa. Satamassa rakennetaan paljon. Matka kävellen sujui hieman hitaasti, mutta eipä meillä kiirettä ollut.

Nautica'ssa meillä oli tasan kaksi kohdetta. Rimi, jossa miehen kanssa on aina käytävä sillä kyseessä on sama henkilö, jolle olen tuonut joskus juustomakkaraa. Sitä hän osti nytkin ja jonkun verran muitakin ruokia. Itse yllätin itseni ostamalla juustoa, maksamakkaraa sekä kolmen juuston makkaraa. Tuon maksamakkaran kohdalla oli hauskaa kun mies kyseli sitä suomeksi. Ei löytynyt ennen kun vaihdoin sanan 'makkara' pateeksi. Osti hän sitä varsinaista pateetakin.

Toinen kohde oli Rimin vieressä sijaitseva Calle. Tuskin tarvinnee kertoa, että ostin sieltä viiniä ja tupakkaa, hyi hyi. Ostin myös pienen pullon vodkaa sillä viime joulusta jäi tölkillinen glögiä...

Mies halusi käydä vielä ostamassa Taxi-viinaa. Sitä ei löytynyt Callesta, joten poikkesimme toiseen myymälään. Otin ylläolevan kuvan siksi, että siinä on vanhaa ja uutta. Uusi rakennus taustalla on Nautica.

Mies löysi toivomansa, minä odottelin ulkona. Kuvasin samalla mukana ollutta OranssiPalloa. Ne kuvat ovat nätimpiä kuin tässä olevat. Laitan ne nätimmät toisella kertaa.

Miehen jalka oli kipeytynyt kävellessä niin kuin edelliselläkin kertaa. Siksi hyppäsimme taksiin ja menimme sillä (n. kuusi euroa) terminaaliin. Vähän minua jännitti, että kysytäänköhän siellä henkilöllisyystodistusta. Onneksi ei.

Olimme niin ajoissa laivassa, että tuntui ikuisuudelta ennen kun se lähti takaisin kohti Helsinkiä. Tuntui, vaikka paatti lähti vartin etuajassa. Muutenkin paluumatka tuntui puolta pidemmältä kuin toiseen suuntaan. Tällä kertaa, kuten jo kerroin, istuimme tanssiravintolan puolella. Siellä oli niin hämärää, etten kutonut montaakaan kierrosta.

Ensin laulettiin yhteislauluja mikä taisi sopia niille eläkeläisille. Sitten esiintyi kaksi eri bändiä, joista jälkimmäisestä (Groove Connection) tykkäsin paljon. Lopulta pääsimme Helsinkiin terminaaliin, josta matkasimme kahdella ratikalla koteihimme. Tuppo oli vastassa minua ja kantoi todella painavan reppuni. Kiitos hänelle siitä!

Lopuksi kuva ravintolan herkkuvitriinistä. Kuva, jonka otin Vanhaa rouvaa ajatellen, ole hyvä! Vitriinissä näyttäisi olevan vain esimerkit saatavilla olevista tuotteista, joista yhtäkään en maistanut. Ei tehnyt mieli sillä omat eväsleivät (taas) riittivät. Toisaalta, en kyllä helposti törsäisi laivahintoihin. En varsinkaan muuten ilmaisella päiväristeilyllä.

Että tällainen reissu tällä kertaa. Ihan ok siis; ei järisyttävä, mutta ei huonokaan. Pakastimen ovessa on nyt kolme etukorttia risteilyille Tallinnaan/Tuhkolmaan tämän vuoden puolella ja sähköpostissani yksi. Pitänee antaa osa pois jos joku sellaisia kaipaa. On muuten outoa, että Tukholmaan pääsee huomattavasti edullisemmin kuin päiväristeilylle Tallinnaan!?

Nyt on lähdettävä kauppaan sillä taas kerran vessapaperi alkaa olla loppu... Ja kahvi loppui jo.

Mukavaa viikonjatkoa Teille!

torstai 8. marraskuuta 2018

Tämä vai tuo - ja vähän muuta

Syksy (vai MUKA jo talvi?) ja märkää, masentaa.


En oikeasti keksi juuri mitään kirjoitettavaa sillä juuri nyt ei ole juuri mitään positiivista kerrottavaa. Meneillään ja tulossa on kaikenlaista ei-niin-mukavaa. Ehkä joskus kerron niistä. En nyt.

On minulla yksi positiivinen juttu, jonka voin kertoa: voitin facebook'in arvonnassa lähihuoltoasemalta laatikollisen siellä paistettuja munkkeja. Noudan ne lauantaina.

Kun kuitenkin haluan ilmoittaa, että hengissä ollaan, niin nappasin haastamatta Outi's life -blogista meemin, jonka hän oli saanut haasteena. 

*    *    *

Täytin omat vastaukseni. Tässä:

Suihku aamulla vai illalla?
Vihaan suihkussa käyntiä aamulla. Vuodenajasta riippumatta silloin palelee aina eli illalla.

Kaupungin ydin vai maalaisympäristö?
Olen aina asunut kaupungissa enkä usko, että viihtyisin maalla muuten kuin hetken lomalla. Siispä kaupungin ydin sopii minulle paremmin.

Kirkkaat vai neutraalit värit?
Kesällä käy kirkkaammatkin värit kun on ruskettunut. Muuten melko neutraalit.

Outo vai typerä?
Ehdottomasti outo. Toki olen toisinaan (usein?) typerä, mutta en pidä siitä.


Kevät vai syksy?
Todellakin kevät! Syksyllä yleensä masennun.

Minttu vai kaneli?
Kaneli, joka käy jopa jauhelihan kanssa.

Suunnittelu vai extempore?
Miten tätä voi valita kun molemmat käy tilanteesta riippuen?

Leffa kotona vai teatterissa?
Yleensä kotona, mutta olisi kiva mennä joskus katsomaan teatteriinkin. Esimerkiksi Bohemian Rhapsody lienee sellainen, joka kuuluu ja tuntuu vain leffateatterissa. Hauluaisin käydä katsomassa.

Expresso vai latte?
Latte.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?
Mieluummin vastaajan rooli. En pidä ihmisistä, jotka kyselevät koko ajan kaikkea.

Halit vai pusut?
Ehkä halit mieluummin vaikka pusutkin on joskus joissain tilanteissa kivoja.

Tulinen vai mieto ruoka?
Tulinen, mutta tulisuuttakin voi olla liikaa...

Eilinen possu punasipulin, mausteiden ja kerman kera. Ihan syötävää.

Nahka vai pitsi?
Nahka.

Ylipukeutuminen vai alipukeutuminen?
Kohdallani on myönnettävä, että olen alipukeutuja. Ikävä kyllä.

Kokemus vai mukavuus?
Oi että. Kokemukset ovat usein kivoja, mutta olen osittain muutosvastainen. Mukavuus (villasukat?) on mukavaa.


Tv-sarjat vai elokuvat?
Kyllähän minä katson huomattavasti enemmän sarjoja, myönnän. Ette uskokaan, kuinka paljon...

Rock- vai country-musiikki?
Miksi jompi kumpi? Jos on pakko valita, niin vissiin sitten rock.

Yksin vai yhdessä työskentely?
Yksin.

Uiminen vai rannalla makoilu?
Eikö nämä liity yhteen? Nyt en voi valita sillä tykkään molemmista.

Pikaruoka vai kunnollinen ravintolaruoka?
Anteeksi Vanha rouva, mutta kun minä harvoin pidän syömisestä. Valitsen kuitenkin ravintolaruoan.

Tässä ystävättären läksiäistarjoilut viime lauantailta.

Perunasalaatti vai pastasalaatti?
Molemmat hyviä, mutta taidan valita ennemmin pastasalaatin.

Parilliset vai eriparisukat?
Ehdottomasti parilliset. Pedantti ei kelpuuta eriparisukkia itselleen. 😉

Tanssiminen ja laulaminen?
Laulaminen vaikka silloinkin saatan ottaa muutaman tanssiaskeleen.


Puhelin vai netti?
Netti. En vielä tässä iässä(kään) ymmärrä ihmisiä, jotka jaksavat puhua puhelimessa.

*    *    *

Vielä perään kuva kakusta, jonka TheBaarin omistajatar teki viime lauantaiksi:

Oli taivaallisen hyvää!

Hieman ikävä tuli Ystävätär H:ta jo silloin, mutta hän laittoi jo kuvia Espanjasta, jonne muutti töihin puoleksi vuodeksi.

Kävin eilen viemässä kynttilän tänne. Ei siellä paljoa porukkaa ollut. Lieneekö sumusateinen sää syynä vai muuten vaan?

Tuo vasemmalla alin (pienin) on laittamani. Samalla törmäsin erääseen ystävättäreen.

Sain yhdet sukat valmiiksi. Jo alussa näin, että näistä tulee eriparit, murrr. Kysyttyäni ystävättäreltäni sain vastauksen, että nuo kelpaavat hänelle, joka käyttää aina lilaa ja marjapuuron punaista. Juuri nyt hän tarvitseekin lämpöä. 💓

Lämpöä teillekin!

lauantai 3. marraskuuta 2018

Pyhäinpäivä ja kekri

Ja yhdet läksiäiset.


Tänään (ja aina) muistellaan matkasta poistuneita. Heitä onkin PALJON. Eräs ystävätär lupasi viedä kynttilän ex-vuokralaisen haudalle ja kertoa terveiset. 
💓

Vietetään myös kekriä vaikka siitä ei enää juurikaan ole puhetta.

Vilkaisu jääkaappiin ja luovuus valloilleen.

Kattilassa kiehuu (minun kuorimia ja) Tupon pilkkomia perunoita, bataattia, kukkakaalia sekä punasipuleita. Kolme ensin mainittua lajia kävi ensin uunissa öljyn, hunajan sekä suolan kera.

Kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä kiehui aluksi vain kukkakaali.

Samaan kattilaan meni osa kuvassa näkyvistä, mutta Tuppo halusi jättää osan noista uuniin. Mikäs siinä. Laitoin lenkkimakkaraa seuraksi. Mies kun ei niin noista sosekeitoista tykkää, mutta syö kyllä.

Tarpeeksi kiehuttuaan kaadan suurimman osan vettä pois ja laitan sekaan chili-tuorejuustoa sekä voita. Sekoitan sauvasekoittimella soseeksi. Toivottavasti tulee hyvää.

10 min myöhemmin: hyvällehän tuo maistuu. Samettista, ja chilistä sopiva jälkipotku. 😋

Mukavaa päivää teillekin!

perjantai 2. marraskuuta 2018

Pois Kalymnokselta

Vihdoinkin viimeinen reissupäivitys...


Herättiin viimeisenä aamuna ja lähdettiin poikkeamaan lähimarketissa. Sitten haimme laukkumme huoneesta ja kävimme kirjautumassa ulos hotellista. (Olenko maininnut, että hotellivero oli 10,50€ per huone? Sama summa kuin keväällä Falirakissa.) Bussi tuli ja kuljetti meidät Pothiaan. Siellä siirryimme lauttaan.

Tällä kertaa istuimme sisällä. Tuppo taisi nukkua.

Nyt se ravintola, jossa kävimme tullessa, oli kiinni. Menimme kemiläisten kanssa viereiseen.

Vähän oli jo nälkä kun aamupala jäi syömättä.

Olin miettinyt tämän vaihtoehdon jo ennen reissua.

Cheese Saganaki oli hyvää paitsi, että se olisi voinut olla hieman enemmän paistettu. No, en ole tuollaista ennen syönyt eli ei minulla ole vertailukohdetta. Kemiläiset söivät samanlaiset.

Tilattiin myös Tupon kanssa kimppaan Kalymnos Salad, jonka tuleminen kesti ja kesti.

Eikä se oikeasti ollut edes hyvää.

Söin sitä silti.

Mukana tarjoiltiin puoliksi palanutta leipää. Syötyä sekin tuli.

Bussi tuli aikanaan noutamaan meidät ja vei lentokentälle.

Aina se lähdön hetki on haikea. Kiitos seurasta kemiläiset!!! 💕

Kentällä hoidettiin perusasiat.

TUI'n kone oli jo odottamassa.

Siirryimme koneeseen.

Nukuin koneessa ehkä pidempään kuin koskaan ennen.

Ai niin, lento lähti tunnin myöhässä.

Koskaan ennen en ole nähnyt USB-laturia penkin selkänojassa!?

Tänään kotona...

Muistoksi mukavasta reissusta jäi kuvien, kokemusten ja muistojen lisäksi "pakollinen" jääkaappimagneetti.

Talteen jäi myös bussiliput Pothiaan.

Itselle ostin Telendokselta (osittain kannatuksen vuoksi) kaksi kaulakorua.

Puolentoista litran valkoviini oli tarkoitus juoda paikan päällä, mutta se matkasi kotiin saakka.

Suklaa ja ruusuinen oliivisaippua menivät Mammalle, vesimelonisaippua Ystävätär TK:lle, natural oliivisaippua äidille villasukkien ja säärystimien kera. Vasemmalla ylin menee aidon pesusienen kanssa Tupon äidille kunhan tavataan.

Nyt on koko reissu käyty läpi. Oli oikein mukavaa ja mieleen jäi, että tuonne voisin mennä toistekin.

Mukavaa alkavaa viikonloppua!