torstai 14. elokuuta 2014

Elämä on hauras!

Pitäisi opetella sanomaan, että "minä pidän sinussa siitä, että..."


Koskaan ei voi tietää mitä voi tapahtua... Ja kuinka pian.


Sain viime lauantaina puhelun: "nyt on hätätilanne - voitko hoitaa karaoken?". 


Menin akuutisti lukkoon ja vastasin kieltävästi. Vasta puhelun jälkeen tajusin mistä oli kyse. Vastasin uudestaan ja tällä kertaa myöntävästi. Olipa vaikea ilta! Tuntui, että jokaisen laulun sanat koskettivat. "Sun särkyä anna mä en". Asiakkaat olivat onneksi ymmärtäväisiä.


Kanta-asiakas yli kahdenkymmenen vuoden ajalta ja Hyvä Ystävä oli menehtynyt vain pari tuntia ennen puhelua. Aviopari olisi viettänyt tulevana viikonloppuna 10-vuotishääpäiväänsä. Menehtynyt mies oli 58-vuotias. Kaipaamaan jäi lukuisten ystävien lisäksi poika sekä vaimo, jolle mies oli koko elämä.


Suru on suuri edelleen! Koko TheBaari suree.


Tällaiset tilanteet vaan menee ymmärryksen yli. Ei pysty käsittämään. "Vastahan me toissapäivänä nähtiin". Niin nähtiin.


Pitää muistaa sanoa AINA jos rakastaa!!! Huomista ei aina ole, ei kaikille.

R.I.P. Rampe!

Pitäkää huolta toisistanne!


EDIT. Kappas, että laitoin samat kuvat toiseen kertaan, anteeksi! Ehkä ymmärrätte miksi näin kävi...??

6 kommenttia:

  1. Lämmin osanotto Hannilta! On niin totta, että pitäisi muistaa sanoakin, miten tärkeä toinen on. Mutta olen varma, että sun kohdalla sen vaistoaa ilman sanoja. Koita jaksaa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hanni!!! Me ollaan kyllä halattu enemmän Tupon kanssa lauantain jälkeen... Olen kyllä herkkä ja osaan nykyään näyttää sen, mutta sanojakin tarvitaan. Ei pelkkiä tekoja. Nyyh.

    VastaaPoista
  3. Osanottoni.
    Toivon sulle paljon voimia ja jaksamista halauksen kera..
    -helkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helkku!
      "Vähän" oli nyt illallakin hankalaa kun samalla paikalla istui saman oloinen mies saman tyylinen paita päällä. Menee kauan ennen kun oppii ymmärtämään, ettei ko. henkilö ole, ei tule. :(

      Poista

Kiitos kommentistasi!