perjantai 7. marraskuuta 2014

Rovaniemi osa 1.

Olipas loistava reissu!!!


Reissu alkoi jo kotoa. Koska isä ei syö sieniä, ei äitikään niitä pelkästään itselleen laita.


Ja koska sain Liskonaiselta suolasieniä, niin päätin tehdä äidille sienisalaattia.


Mukaan laitoin creme fraise'n lisäksi lopun kermaviilikastikkeen.


Salaattia tuli melkein puoli kiloa. Äiti söi sitä aamulla, päivällä ja illalla. Tykkäsi kovasti! Vielä aamuyöstä ennen lähtöä tein pellillisen omenapiirakkaa.


Poikani sai osan ja loput vein vanhemmilleni.


Vein myös Liskonaiselta saamani jalkakylvyn sekä teetä. Teen siksi, että siinä oli mustaherukkaa, jota en voi suuhuni laittaa. Äiti tykkäsi kovasti!


Teetin vanhemmilleni kalenterin omista kuvista. Mukana oli kuvia Pojastani sekä hänen tyttöystävästään, Pojanpojastani, Tuposta ja minusta. Laitoin mukaan muutamia muitakin kuvia; Kreikasta, kukista sekä ns. kotipuistosta. Tykkäsivät todella paljon!


Merkitsin perhosilla vanhempieni syntymäpäivät.


Emme nukkuneet kuin kolmisen tuntia lähtöä edeltävänä aamuyönä. Aamulla pomppasin suihkuun, pakkasin repun ja lähdin Hakaniemen halliin ostamaan äidin tilaamaa ompelukonelankaa. Sitä merkkiä ei saa Rovaniemeltä. Olin juuri palaamassa kun Poikani soitti. Olimme melkein yhtä aikaa kotimme edustalla. Hain repun ja Tupon mukaan ja ajoimme lentokentälle. Näytin Pojalle teettämäni kalenterin, tykkäsi.


Viemäni sukat olivat sopivat ja mieluiset. :) 

Käytiin kentällä kahvilla ja Poika teki meille lähtöselvityksen automaatilla. Annoin Pojalle bensarahaa. Hän lähti kotiinsa ja me turvatarkastukseen. On se sellaista puuhaa irrotella avaimia, kaivaa kännykät ja läppäri plus takit sun muut laatikkoon. Tällä kertaa Tuppo joutui (ensimmäistä kertaa ikinä) satunnaistarkastukseen, jossa mies "kopeloitiin" käsin. ("Ilman hanskoja", kommentoi Tuppo sohvalta.) Hiki siinä tuli!


Käveltiin suoraan portille ja päästiin koneeseen. Paikkamme olisivat olleet käytävän puoleisena sekä keskellä, mutta kun ketään ei tullut ikkunan viereen, niin siirryimme sinne. Eipä siinä maisemia nähnyt kun koko matkan oli pilvistä ja usvaista.


Paitsi pilvien päällä.


Lento meni nopeasti ja oli vartin verran etuajassa kestäen vain tunnin ja viisi minuuttia. 



Laskeutuminen oli huima; kone hytkyi ja maa tuli näkyviin kaksi sekuntia ennen kun renkaat osuivat kiitorataan. Takamme istuva mies totesi, että "kapteenilla taitaa olla hyvä näkö", heh heh.


Äiti ja isä olivat vastassa. Suonette anteeksi, etten laita tänne kuvaa heistä? ;) 


Oli sumuista, mutta ei satanut. Eikä ollut kuin ripaus lunta. 


(Kuva lentokentältä)

Isä kuskasi meidät halausten jälkeen kotiin. Olipas se jännä tunne tulla tuttuun pihaan, tuttuun rappuun, tuttuun hissiin ja niin tuttuun kotiin. Tutut tuoksut ja äänet.

Äiti oli tehnyt kaipaamaani imellettyä perunalaatikkoa sekä tottakai poronkäristystä. Ja oli kinkkua, sinappia, punajuurisalaattia ja vaikka mitä. Nam. Päästiin heti syömään ja vietettiin pikkujoulua antamieni tuliasten kera.

Illalla lähdimme Tupon kanssa kävelylle. Tarkoitus oli tehdä vain pieni lenkki kun oli jo pimeää. (Kuva otettu lähtöpäivänä 'valossa', mutta tässä on:) Kotitalo, jossa asuin kaksi vuotiaasta yksitoista vuotiaaksi asti. Meidän silloinen olohuoneen ikkuna on ylinnä keskellä ja parveke vieressä vasemmalla.


Hetken mielijohteesta kokeilin alaovea ja se olikin auki. Niin joo, Rovaniemellä on, Helsingissä ei. 



Kävimme rapussa ja laskin, että portaita oli kerrosten välillä seitsemäntoista kuten muistelin. Kävimme myös "meidän oven" takana. Olisin halunnut soittaa ovikelloa, mutta en tohtinut. Ehkä on hyväkin säilyttää muistikuvat eikä ottaa riskiä, että ne muuttuisivat jos näkisin sen huoneiston?


Kävelimme ensin katsomaan paikkaa, jossa oli hoitomummon talo. Sitten lähdimme kaupungin suuntaan ja ohitimme päiväkodin, jossa olin vuoden ennen kouluun menoa. Mietimme hetken menisimmekö jo kotiin vai jatkaisimmeko matkaa. En malttanut kotiutua vielä. Ohitettuamme uimahallin ja koulun, jossa olin ollut, päädyimme jo keskustaan ja uuteen kauppakeskukseen nimeltä Revontuli.


Kello oli jo puoli yhdeksän, joten mikään muu ei ollut auki kuin S-market ja Anttila, josta ostin uuden muistitikun puoleen hintaan. Tulipa kuitenkin nähtyä mitä kauppoja siellä oli ja se, että kauppakeskuksia oli kaksi vanhan "nelosmontun" päällä. 


Kävelimme vielä kuuluisalle Lordin aukiolle.


Kuvasta näkyy, että siellä oli viisi astetta plussaa. Tuuli oli kuitenkin aika armoton. Tuolta soitin äidille, että olimme kauempana kuin aioimme, ja lähdimme kävelemään kotiin. Saimme siellä iltateetä ja menimme nukkumaan. Yö meni minun osalta aika huonosti sillä en ole tottunut, että sisälämpö on + 24 astetta. Kuuma.

Siinäpä tämä ensimmäinen osio. Meinaan kirjoittaa reissusta useassa erässä sillä kuvia ja kokemuksia on paljon. Pääasiassa kirjoitan itselleni, että muistan, mutta samalla jaan kokemukseni kanssanne. Nyt alan tekemään sitä jauhelihasoppaa ja illalla menen TheBaariin hommiin.

Toimivaa perjantai-iltaa!


PS. OranssiPallo oli kyllä mukana, mutta en muistanut kuvata sitä ollenkaan. Pahoittelen!

3 kommenttia:

  1. Oi kuinka kivaa!! Ja juu, kyllä mä täällä käyn, harva se päivä mutta en saa aikaiseksi kommentoida. :(. Kiva sun juttuja on lueskella ja kiva kun jaksat kirjoittaa. Oma elämä on niin kiireistä (työt muuttui, koulu alkoi yms) etten edes haaveile kutomisesta (minä EN neulo!!) Tai blogin kirjoottamisesta. Siksikin on kiva lukea! Ihanaa viikonloppua, me lähdetään kesälomaileen Lontooseen huomenna. Halein, Tiijja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Tiijja! :)
      Kiitos! Mukavaa kun käyt. Ymmärrän kyllä, että sulla kiireitä riittää. Tsemppiä niin kouluun kun töihinkin! (mäkin kudon, en neulo!)
      Loistavaa Lontoon reissua!!! Haleja!

      Poista

Kiitos kommentistasi!