tiistai 18. heinäkuuta 2017

Ärsytä Stanstaa - se kannattaa...

No hemmetti!?!


Joskus kimmoke syntyy pienestä kinasta, joka syntyy ihan turhasta. En tohdi kertoa yksityiskohtia, mutta meille syntyi nyt illalla pieni ja  ihan tarpeeton (mutta ei sittenkään..) sanaharkka Tupon kanssa. Mies sai ruokaa ja meni nukkumaan, mutta minulla kiehui. Se kannatti.

Aloitin laittamalla pyykit koneeseen. Sitten tiskasin ensimmäisen kerran. Kuorin viisi perunaa ja kolme porkkanaa. Laitoin ne pilkottuina kiehuvaan veteen liha- ja kasvisliemikuutioiden kanssa. Kuorin, pilkoin ja paistoin ison sipulin. Samalla sen kanssa paistoin purjosipulia. Ja samaan kattilaan.

Silppusin ison kaalin ja paistoin sen osissa voissa & öljyssä, ja samaan kattilaan. Lopuksi paistoin vielä jauhelihan, maustoin sen reippaasti (kiukku-ämmän mausteet?) ja kippasin samaan kattilaan. Siellä se pata on kiehunut riisin kanssa tunnin verran eikä mausta ole vielä mitään tietoa...

Seuraavaksi kävin läpi parvekkeelle kertyneet tavarat. Myönnän, että suurin osa niistä on (taas!) minun. Pakkasin "irtopusseja" tyhjiin matkalaukkuihini ja järjestelin ne kaikki siistiin riviin takanurkkaan. Seuraavaksi pesin (vihdoinkin, aikaansaamaton nainen!) parvekelasit ja osan lattiaa.

Tein tyhjästä pahvilaatikosta pyyhkeen kera 'muka'pöydän, jolle asettelin lampun, kynttilän ja Mammalta saadun tuhkakupin. Nyt jännitän huomaako Tuppo herättyään muuta kuin lampun ja eri paikkaan siirtyneen tuolin... Laitoin pyykit narulle, pesin vessan lavuaarin sekä pöntön. Ja tiskasin toisen kerran.

Nyt mietin veisinkö ystävättärelle 'ehkä' käyttämättä jäävät ruokatarpeet. Tuppo ei juurikaan pidä mistään kaalista, mutta syö sitä kyllä. Kolme litraa kaalipataa riittänee nyt meille, joten yli jää kaalia, purjosipulia, retiisiä ja vähän muuta. Meillä on tuossa mielessä ihana ystäväpiiri, johon kuuluu (mm.) kolme henkilöä, että me jaamme ns. tarpeettomat ruokatarpeet toisillemme hyötykäyttöön. Puolin ja toisin.

Veljenpojalla on ylihuomenna syntymäpäivä. Aloitin TAAS liian myöhään, kun tein tänään hänelle villasukan. En millään saa paria valmiiksi ellen kudo koko yötä. Ajattelin lähettää kortin, johon piirrän lahjapaketin, jossa lukee "sukat tulossa pian". Muistaminen lie alle kymmenen vuotiaalle tärkeintä?

Sainpahan jotain aikaiseksi!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!