sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Terveisiä Rovaniemeltä!

Oltiin siellä 07.-10.11.2017 äitini luona.


Lähtöä edeltävä yö meni miten meni. Ei nukuttanut vasta kuin aamulla, jolloin oli aika herätä pakkaamaan. No, aurinko sentään paistoi. 

Vähän haastetta toi niiden suolasienien pakkaaminen. Kotimaan lennolla (ainakin Norwegianilla) saa yleensä mukaan vain käsimatkatavarat, jolloin nesteiden suhteen on tarkat määräykset. Valutin sienistä nesteen pois ja kuivailin sieniä paperilla. Pakkasin ne muoviseen rasiaan ja laitoin vielä paperia päälle ennen kantta. Pakkasin pariin pussiin ja laitoin pokkana lentolaukkuun. Perille pääsivät ongelmitta.

Voi kuinka äiti nauttikaan tekemästäni salaatista!

On se näppärää kun Helsinki-Vantaan kentällä on lähtöselvitysautomaatit. Parissa minuutissa saimme homman selväksi ja onnistuimme saamaan vierekkäiset paikat vaikka kone oli viimeistä penkkiä myöten täynnä. Lentoaika oli tunti ja vartti. Onneksi noin lyhyt sillä koko sen ajan edessämme ollut vauva KARJUI.

Aurinko paistoi Rovaniemelläkin. Lämpöasteet oli nollassa ja aiemmin satanut vesi oli sulattanut lumet. Harmi. (sen päivän yönä oli ollut komeat revontulet, jotka jäi harmiksemme meiltä näkemättä)

Kentällä oli luottokyyti valmiina. Kyseessä on vanhempi mies, joka muutti kolme vuotta sitten Helsingistä takaisin Rovaniemelle. Tapasimme kerran TheBaarissa ja silloin hän lupasi kuskata minua/meitä aina kun menemme sinne. Mies heitti meidät majapaikkaamme, josta kerron erikseen.

Kirjauduimme sisään ja saimme saman huoneen kuin ensimmäisellä kerralla siellä ollessamme. Purin laukun ja lähdimme lähellä asuvan äitini luo. Haimme matkalta maitoa ja ketsuppia, jota äiti kaipasi. Vein äidille nuo virkkaamani lappuset, joilla äiti tykkää pestä itseään. Olikin jo aika vaihtaa vanhojen tilalle uudet.

Vein myös kuvan kirjan. Siinä on kaksi ensimmäistä aukeamaa kysymyksiä, joihin voi vastata. Loput sivut ovat muuten tyhjiä, mutta niissä on kauniita valokuvia. Juttelimme äidin kanssa, että sinne hän voisi kirjoittaa muistoja sun muuta minulle.

Jälleennäkeminen oli lämmin. Koko reissusta jäi oikein mukava, toimelias, onnistunut ja rakastava mieli. Loistava reissu, josta kerron myöhemmin lisää...

Nyt on minun vuoroni mennä suihkuun sillä meidän pitää olla parin tunnin päästä Tupon vanhimman tyttären luona. Emme ole käyneet hänen ensimmäisessä 'omassa' kodissaan vielä. Nuoremmat tyttäret tulevat sinne myös. Vietämme siis...

Hyvää isänpäivää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!