lauantai 27. tammikuuta 2018

Lätkää loistoseurassa

Jokerit - Dinamo Riika 2 - 4.


Tapasin ensimmäisen matsikaverin TheBaarissa, josta liikuimme ratikalla Pasilaan.

Asemalla tapasimme joukkoomme kolmannen eli Poikani siskon äidin Gun'in. (Alleviivaukseen löytyy syy myöhempänä)

Kävelimme laituria ja tunnelia pitkin Hartwall Areenalle.

Oikea katsomo ja istumapaikat löytyivät vaivattomasti. Olihan ne täsmälleen samat paikat kuin Tupolla ja minulla edellisellä kerralla.

Halli oli myyty täyteen viimeistä paikkaa myöten. Katsojia oli 12 845.

Kyllä sitä porukkaa vaan olikin!

Alku näytti lupaavalta.

No, tiedot matsin kulusta löytyvät netin syövereistä.

Koomisinta illassa oli, että (tässä sen alleviivauksen syy:) tuhansien ihmisten joukosta eteemme osui meidän, Gun'in ja minun, lapsiemme ISÄ. Istui viereisessä katsomossa ja törmäsimme pelitauolla. Uskomatonta ja samalla hassua!? Oli se kyllä hänenkin ilmeensä näkemisen arvoinen, heh heh.

Oli oikein kiva ilta tappiosta huolimatta. Poikkesimme vielä yhdessä TheBaarissa ja sitten Gun lähti kotiinsa. Kotiin minäkin palasin Tupon kainaloon.


Vainojen uhrien muistopäivän iltaa!

2 kommenttia:

  1. Toivottavasti äitisi tilanne ei ole mennyt huonommaksi. Tuli vaan mieleeni kun sinusta ei ole kuulunut mitään useampaan päivään. No mutta, palataan sitten kun on sen aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marjatta!
      Äidin tila ei onneksi ole huonontunut, mutta antibioottikuuri oli vienyt voimia. Nyt kuuri on syöty loppuun ja on toivottavasti auttanut. Sanoinkin, että lepäilee nyt ennen kun menen sinne. Sitten hän tuskin malttaa olla juurikaan paikalla.
      Kirjoitan kohta jotain, kunhan kahvi on valmista... :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!