maanantai 11. kesäkuuta 2018

Äiti Helsingissä ja Poikani häissä

Hän tuli torstaina 7.6.2018.


Hyppäsin ratikkaan ja matkasin Pasilaan. Kävin ostamassa äidille iltapalaksi kalkkunasub'in kaikilla herkuilla paitsi jalapeñolla. Kipitin P-junaan ja matkasin lentokentälle. Pitääkin laittaa Norwegianille kiitospostia hyvästä palvelusta: komea nuorimies kuskasi äidin laukkuineen pyörätuolilla junalaiturille saakka!

Kävelimme rautatieasemalta Albertinkadulle Sokoshotelli Albert'iin.

Äidille oli varattu huone kahdeksi yöksi.

Kiva huone se olikin.

Hieman tuotti hankaluuksia ymmärtää, ettei edes hissiä voinut käyttää vilauttamatta huoneen ovikorttia.

Ja huoneessa oli oven pielessä 'lukija', johon kortti piti laittaa, että sähköt menivät päälle. Niinkuin etelässä melkein joka hotellissa.

Perjantaiaamuna törmäsimme hotellin ala-aulassa Gunin, miehensä, äidin ja Tupon kanssa. Kävelimme maistraattiin, joka sijaitsee lähellä samalla kadulla. Poikani sai vaimonsa. 💕

Menin lauantaiaamuna takaisin hotellille ja äidin seuraksi aamupalalle.

Oikein maittavaa.

Äiti joi Voima-kahvia, minä en.

Hotelli palveli hyvin. Haimme äidin tavarat huoneesta ja kirjattiin hänet pois hotellista. Kävelimme rautatieasemalle Kampin kautta. Ostin Ärrältä äidille lipun ja saatoin hänet Kirkkonummen junaan. Leimasin lipun valmiiksi.

Vähänkö säikähdin kun äiti soitti illalla ja aloitti puhelun: "et arvaa mitä kävi.. Siellä Kirkkonummella sattui samaan hissiin nuori mies..". Ehdin jo ajatella, että nyt lähti lompakko ja puhelin, mutta ei. Äidille oli tilattu taksi valmiiksi ja se nuori mies oli ollut matkalla melkein samaan osoitteeseen. Olivat jakaneet taksin. Huh.

Itse kävin tutulla kampaajalla, joka loihti minulle lumoavan hienon kampauksen.

Matkasimme Tupon kanssa taksilla hääpaikalle, joka oli keskellä Kivenlahden teollisuusaluetta. Hankala paikka, mutta oikein kiva saunoineen ja paljuineen.

Paikalla oli liki sata juhlijaa mukaanlukien pikkusiskoni sekä -veljeni.

Meidän perheeltä oli kimppalahja rahan muodossa.

Halusin kuitenkin viedä jotain pysyvämpää.

Vein kaksi käsipyyhettä ja kaksi Muumimukia.

Oli oikein mukavat häät. Itse vain kiitin ja onnittelin. En puhunut enempää. 😇

Tulimme pois kimppataksilla morsiamen äidin siskon ja miehensä kanssa.

Sain samalla ihania uusia sukulaisia. Olen heidän puolestaan ja kanssaan onnellinen! 💓

Hei, olen anoppi. 😏

4 kommenttia:

  1. Anoppi hei, paljon onnea. Muista, että miniä on lahja!

    VastaaPoista
  2. No niin! Oikein kiva kuulla, että kaikki meni hyvin. Onnitelut pojan lisäksi anopillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Loistavasti meni kaikin puolin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!