keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Kaksi tiistaita: 20.11. ja 04.12. (ja tänään)

No nyt sain siirrettyä kuvia puhelimesta koneelle. Ei ollut yhtä helppoa kuin ennen, mutta onnistui se.


Tiistai 20.11.


Minun oli tarkoitus herätä ajoissa, mutta vetkuttelin sängyssä niin, että lopulta tuli kiire. Ehdin kuitenkin!

Tuppo osti aikoinaan lahjakortin Kivun Kauneuteen ja sen aika uhkasi umpeutua. Olin kipaissut äkkiä paikalle viimeisenä voimassaolopäivänä ja saanut varattua ajan itselleni. NYT oli se aika. Menin paikalle. Minua varten piirretystä kuvasta tehtiin kaksi siirtokuvaa, jotka mallattiin peilikuvina pohkeisiini. Menin mahalleni ja urakka alkoi...

IKINÄ ei tatuointien tekeminen ole sattunut niin paljon kuin nyt!!! Kolme tuntia siinä meni ja niistä viimeinen koetteli todella kivunsietoani. Päätin purra hammasta, että homma saataisiin kerralla loppuun ja niin tehtiin.


En yleensä tykkää esitellä tatuointejani netissä, mutta teen poikkeuksen. Tässä kintut tekopäivän (teetin edellisen kuvan päivälleen vuotta aikaisemmin - tuleekohan tästä traditio?) iltana. Näkyy tuolla vielä jäljet teipeistä ja kuva pyrki kiiltämään kaikista kuvausmuotoyrityksistä huolimatta. Kivun kauneus - tosiaan..?!!



Yritimme äsken kuvata samaa kohdetta rupien lähdettyä, mutta jostain syystä kiiltää edelleen. Johtuukohan se minusta? Heh. Oranssi on huomattavasti kirkkaampi kuin kuvissa.


Minä ainakin olen tyytyväinen ja sehän riittää. Oikein odotan jo ensi kesää ja capri-mallisia farkkuja, nam.

Urakan jälkeen tulin kipinkapin kotiin ja kaaduin sänkyyn lepäämään. Nukuin jonkun aikaa, mutta sitten oli sovittua menoa. Paketoin lahjan ja kirjoitin kortin. Otin ne ja kassillisen kenkiä/vaatteita/lippiksiä mukaani ja lähdin "treffeille".

Olin luvannut viedä Pojan syömään hänen 25-vuotispäivänään! Tapasimme sovitussa paikassa ja Poika sai pakettinsa. Hän avasi sen heti ja vaikutti tyytyväiseltä saamaansa heavy-versioon Alias-pelistä. Söimme, juttelimme ja ennen kun Poika jatkoi matkaansa, saapui Tuppokin paikalle onnittelemaan sankaria.

Tiistai 04.12.

 

Heräsin jo viideltä aamulla, outoa. Ihan pirteänä keittelin kahvia ja istahdin koneen ääreen. (Kuten kai huomasitte, niin olin poissa tästä tuolilta parisen viikkoa..) Kirjoitin pari pitkää sähköpostia ja surffailin siellä sun täällä. Yhdeksän aikaan tein Tupolle ja itselleni aamupalaa. Herätin miehen syömään ja kahville.

Hieman ennen kymmentä lähdimme liikkeelle ja kävin "päivittämässä itseni" työkkärissä. Sieltä pois kävellessämme keksin, että ulosottovirasto on lähellä. Eikun sinne reaaliaikaista saldoa kyselemään. En uskalla kovin hehkuttaa, mutta mikäli saamani paperin tiedot pitävät paikkansa, niin minulla olisi TODELLAKIN aihetta isoon hymyyn ja hehkuttamiseen. Olen varovainen vielä ja koitan olla innostumatta liikaa jos sattuukin niin, että iloon tulee takapakkia.

Matka jatkui. Eteemme osui uusi kirppis, joka imaisi meidät sisäänsä. Hyörimme ja pyörimme siellä pitkän aikaa. Ostin Tupolle kolme dvd-leffaa (1€/kpl) ja yhden cd-levyn. Omia ostoksia en oikein tohdi (vielä) esitellä kun osa niistä matkaa pukinkonttiin. Tämän kehtaan kuitenkin sillä nämä ovat vain tekotarpeita joihinkin neulomuksiin, joista en (vielä) mainitse tämän enempää...


Sieltä kuitenkin löytyi sisältöä neljään pakettiin. Edullisesti.

Tämän pipon ostin eri kirppikseltä edellisenä päivänä Tupon anastaman piponi tilalle. Naurakaa vaan kuvioita, mutta väritys sopii niin uusiin kenkiini kuin sormikkaisiinikin. Kaksi ja puoli euroa ei ollut paha hinta, eihän?


Matka jatkui yhteen hampurilaisravintolaan, josta ostimme mukaamme viisi tuplajuustopurilaista á 2,00 euroa. Piipahdimme laulatuspaikalla kahvilla samalla kun yritin udella koska minua kaivattaisiin siellä seuraavan kerran. Vaikka vastaus oli, että perjantaina, niin illalla sain puhelun myötä kutsun mennä tänään illalla. Kyllä se minulle sopii, sanoo Stansta euron kuvat silmissään. =) 

Tänään 05.12.


Illalla, yöllä ja aamulla nukuin ihmeellisiä pätkiä. Aamuyöllä nousin ja kömmin sohvalle kutomaan. Tässä alku urakkaan, joka käsittää yhteensä kuusi tai kaksitoista tekelettä pukinkonttiin. En voi paljastaa enempää, mutta tämän tein aamuun mennessä valmiiksi.


Kunhan saan kaikki valmiiksi, sinne pukinkonttiin ja päästään joulun yli, niin saatte varmasti kuvan. Lupaan.

Tässä kuitenkin kuva aloitetusta "tilaustyöstä", jonka olen jo tehnyt valmiiksi. Saatte kuvan valmiista ponchosta kunhan olen ensin toimittanut sen henkilökohtaisesti (Kummitukselle) perille ensi viikolla. (Sain luvan laittaa sen jo, mutta haluan kerrankin säilyttää lopputuloksen yllätyksenä..)


Meinasin mennä tänään huoltamaan kynteni, mutta siirsin menon perjantaiksi. Olen jo päättänyt laitattaa joulukynnet: kirkkaan punaiset kärjet ja päälle valkoisia lumihiutaleita. Hou hou.



Tuon penkin sijainnista saatan kertoa myöhemmin. Vielä en ole siihen valmis.

Ex-vuokralainen on lentokentällä. Kesästä asti porukalla kerätyillä rahoilla mies matkustaa 70-vuotismatkalle Thaimaahan kolmen ystävänsä kanssa. Kolmeksi viikoksi. Soitin jo ja toivotin hyvää matkaa. Pyysin palaamaan hyvässä kunnossa takaisin.

 

Nyt pitää raahautua suihkuun, jotta hiukset kuivuvat ajoissa. Pitää kipittää käymään yhdessä paikassa ennen illan laulatuksia. Olisipa kiva kun tulisi paljon laulajia juhlimaan 95. itsenäisyyspäivän aattoa..!

Sitä samaa teillekin!




6 kommenttia:

  1. Hei!
    Tervetuloa takaisin linjoille minunkin puolestani. Jokin arvaus on missä olet ollut, mutta en sano ääneen jos et vaikka jatkossakaan halua asiasta avautua.
    Mukava että käsityöt maistuvat jälleen. Hyvää itsenäisyyspäivää ja tuotteliasta Joulunalusaikaa pukin apurille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Megi!

      Kiitoksia! Juu, saatathan sinäkin arvata, mutta kiitos kun et sano ääneen! Annetaan asialle (ja minulle) aikaa. Ehkä sitten joskus saatan vaikkapa kertoakin "siitä" jonkun verran. En vielä.

      Ja kiitos - hyvääitsenäisyyspäivää sinnekin!

      Käsityöt maistuvat niin, että tekisi mieli jatkaa nytkin, mutta taidan ensin mennä hetkeksi takaisin nukkumaan. (Tupon viereen, aah) Vaikka totta puhuakseni maistan jo aamukahvin suussani...hmm...Jos kokeilen unta ja jos se ei tule, niin täyttyköön pannu kahvilla?

      Lupaan todistaa kuvilla ahkeruuteni viimeistään joulun jälkeen..! =)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Oi rakas!
      Kiitos rakas!
      Sinäkin olet oikein rakas!!!
      PUS.

      Poista
  3. Ihanat tatskat! Mutta sattui taatusti... Auh - pohkeisiin, kun tuntuu, että nehän ne ovat melkeinpä herkimmät ihmisen kehossa. Noh, kerro se penkin tarina, kunhan olet siihen valmis:)

    Jyvää Itsenäisyyspäivää sinulle ja suuret kiitokset Veteraaneillemme! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!