sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Lunta ja jäätä(-vää?)

Lumi ja jää saapuivat.


En oikein osaa nauttia niistä täällä pääkaupungissa. Onhan se nättiä kun kerralla sataa muutama sentti lunta, mutta kun se muuttuu hetkessä loskaksi. Pieni pakkanen saapuu viiveellä ja saa kadut liukkaiksi. Vastapäisen talon katolta ropisi juuri läjä jääpaloja. Hah: vaikka Kalliossa ollaankin, niin kukaan ei huomannut mennä alle drinkkilasin kanssa. (Olipas hauskaa, not. "Joku" on nukkunut vain kolme tuntia...) Ei niitä kukaan päällensä halua.

Reilu viikko sitten oli Tupon vanhimman tyttären syntymäpäivä. Työesteistämme johtuen emme ehtineet tapaamaan 'oikeana' päivänä vaan yritettiin sovittaa tapaaminen samalle päivälle kun Poikani täytti vuosia. No, Poika tyttöystävänsä kanssa tavattiin, mutta likka oli vatsataudissa.


Tyttärelle oli (on) paketit valmiina, mutta Poika sai tyytyä ruokailemiseen keskustassa. Keksittiinkin oikein hyvä ja rauhallinen paikka. Syötiin hyvin, juotiin neljästään kaksi pulloa punaviiniä ja palvelu oli loistavaa. Jälkiruoaksi tarjosin Pojalle hänen (ja tyttöystävänsä) ex-työpaikalla pari kahvipohjaista juomaa. Mukavaa oli!

Olen laiskotellut käsitöiden suhteen. Keskeneräinen sukka HUUTAA päivittäin jatkamaan 'urakkaa', mutta ei niin lujaa vielä, että olisin jatkanut. Samalla 'joku pieni hyypiö' vinkuu korvaan, että jouluun on enää kuukausi. Hopi-hopi!


Olin TheBaarissa plokkailemassa perjantaina ja eilen. En muista, että koskaan olisi ollut niin hiljaista kuin eilen!? Voinette kuvitella kuinka aika ei edennyt millään. Phuuh. 

Tänään vietän vapaata. Ainakin sen verran, että menen TheBaariin pelaamaan bingoa ennen kun palaan tekemään ruokaa. Jospa sitä sitten ruokalevon jälkeen saisi otettua sukkapuikot hyppysiin...


Muutenkin on ahdistanut viime aikoina aikaansaamattomuus. PitäISI taas tarttua härkää sarvista ja hoitaa muutamia hommia. Yksi mukavimmista on kampaajalla käynti. Sain käytyä varaamassa ajan kampaamoon, jonne sain sen seitsemänkymmenen euron lahjakortin, joka on voimassa enää tämän kuun loppuun. Jännää mennä muualle kuin ystävän puljuun!

Jospa ensi viikolla saisin kirjoiteltua tänne jotain aikaansaannoksiani, joista tuntisin hyvää mieltä. Toivottavasti! Nyt puen, pussaan nukkuvaa Tuppoa ja menen pelaamaan sitä bingoa. Palattuani valmistan perunoita ja possua.:) 

Rauhaisaa sunnuntaita!

8 kommenttia:

  1. En oo eläissäni kutonut yhtään sukkaa, enkä kuullut onneksi yhdenkään lankakerän huutelevan perään! Ei oo pakko, jos ei huvita, ja joskus se bingo huutaa lujempaa?

    HannaHoo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kaikkien tarvitse kutoa - riittää, että jotkut meistä tekee niin?! Ja välillähän (useinkin) on pakko tehdä asioita, jotka eivät huvita. Olen huomannut niin. Voitin bingosta peräti kaksi euroa, jeijj.

      Poista

Kiitos kommentistasi!