Helluntaita!

Päivät valuu hukkaan...

Siltä tuntuu. Aina vaan on uusi aamu enkä saanut mitään aikaiseksi eilen. Tai no sain, salaattia.

Samalla tykkäämälläni tyylillä.

Ostin jauhelihaa tarjouksesta ja keksin, että kaapissa oli tuo pussi. Että tykkäsinkö? En varsinaisesti. Lisäsin pataan vähän riisiä. Siitä tuli aikamoista jankkia, mutta kyllähän sitä nälkäänsä syö.

Tämän paketin olin saanut. Ihan tuntematon tuote. Frankfurteri?

Tein vähän viiltoja ja pistin uuniin.

Rumia ne oli, mutta yllättävän syötäviä. Itse söin yhden ja Tuppo loput.

Viestittelin juuri TK:n kanssa. Hyvin oli rantautunut Alanyaan. Nauratti, kun kirjoitti, että oli meinannut pudota tuolilta kun aamun ensimmäinen rukouskutsu oli kajahtanut lähellä. Neljän aikaan aamusta. Aikoi ottaa rennosti ja rauhallisesti ensimmäisen päivän. Olen "niin mukana". Onhan minulla muistot meidän yhteisestä reissusta vajaat kaksi vuotta sitten samassa paikassa.

Toki odotan innolla lähestyvää omaa reissua. Joku juuri kertoi olleensa samassa kylässä ja omasta mielestään se oli ollut huippupaikka. Yes.

Itseni tuntien "stressaan" ihan turhaan, mutta samalla se on jo osa reissua. Mitä otan mukaan? Ne samat mekot ja varvastossut kuin viime vuonnakin. 😏

Tuppo lähtee illalla vanhimman tyttärensä kanssa yöksi vanhempiensa luo. Minä lähden puolen tunnin päästä vetämään bingoa ja toivon, että aurinkoisesta päivästä huolimatta paikalle saapuisi paljon pelaajia. Tavoitteeni on, että omasta rauhasta nauttien saisin vihdoinkin pestyä parvekelasit. Eipä huomaa, että inhoan sitä hommaa?

Mutta nyt soitan äidille ja sitten alan pukemaan TheBaariin menoa varten...

Helluja ja helluntaita!