Villasukat ja säärystimet

Lokakuun viimeinen päivä.

Näin se aika juoksee. Iän myötä aina vain nopeampaa, kuten tiedämme. Huomenna alkaa marraskuu ja sen jälkeen (yllätys?!) joulukuu - sekin oletettavasti nopeampaa kuin huomaammekaan. Tavallaan. Eräs ystävätär on askarrellut jo tämän kuun puolella ison kasan joulukortteja valmiiksi. En voi muuta kuin arvostaa ajoissa valmistautumista. Sama nainen on jo lähettämässä joululahjoja Espanjaan.

Sain pääteltyä Gun'in sukat. Nämähän eivät ehtineet mukaan hänen matkustaessa äitini luo Rovaniemelle. Nainen ilmoitti menevänsä myöhäisemmällä iltajunalla. Aloin kutomaan sukkia illalla yhdeksän aikaan ja kudoin yötä myöten olettaen, että saan nuo valmiiksi ennen seuraavaa iltaa. Olisin saanutkin, mutta sitten Gun ilmoitti, että oli lähdössä jo viiden aikaan. Siihen en ehtinyt.

Tein joskus äidille säärystimet. Nyt hän toivoi uusia ja pyysi, että ne olisivat pidemmät kuin edelliset. Minähän tein. 

Mutta, Adlibrikseltä tilaamani kirjavat Socki-langat, phuuh. Minulla on viisi kerää eri sävyjä. Yhdestä saa kyllä kaksi sukkaa, kuten tuli reissussa todistettua, mutta saako niistä kahta samanlaista? Värien kohdistaminen on todella hankalaa. Noissa säärystimissäkin jouduin toisessa katkomaan kirjavaa lankaa sieltä täältä, jotta sain edes suurinpiirtein raidat kohdakkain.

Keksin kyllä sen, että jos laittaa vuorotellen kirjavaa ja vaikka valkoista lankaa kerros kerrallaan, niin se helpottaa. Tai tekee ns. räsymattoa, jossa tehdään vuorotellen kahdella kirjavalla langalla. Onneksi tölkkilapasissa ei tarvitse tehdä kahta samanlaista! Aloitinkin jo uuden sellaisen tekemisen.

Kannan joskus (mm. Mamman luo mennessä) käsityötä mukana. Kalymnokselta ostamani pussukkareppu (5€) sopii siihen kivasti. Monesti olen manannut kun kangaskassi ei keveytensä vuoksi pysy olalla. Reppu pysyy selässä vaikka ei painaisi juuri mitään. Reppu luonnollisesti sisältää myös ne kääntösakset omassa pikkupussukassaan. 😊

Lupasin Vanhalle rouvalle lähemmän kuvan kissasta kukkaruukussa. Kuva by Tuppo.

Poikanihan vaihtoi jo jonkin aikaa sitten autoiluhommista takaisin ravintolatöihin. Tänään hän oli laittanut viestin, että on vuorossa lähellä olevassa paikassa. "Saa tulla moikkaa" ja tottakai minä menen! Illalla sitten Mamman luo "kellarihommiin".

Ps. Vaihdoin "jostain syystä" (ainakin hetkeksi) asetuksista niin, että minun on hyväksyttävä kommentit ennen kun ne näkyvät blogissa. Katsotaan miten se toimii.

Sateista, mutta mukavaa tätä päivää!