torstai 21. maaliskuuta 2019

Hämähäkki maaliskuussa!

Vähän kaikenlaista taas.


Minna Canthin päivä meni ja Tuppo kävi silloin keskustassa tapaamassa äitiään sekä tyttäriään aamupalan merkeissä. Olivat tehneet pöytävarauksen, johon oli varattu minullekin paikka. Kärsin alkavasta migreenistä (meni onneksi lääkkeillä ohi), joten en uskaltanut lähteä mukaan. 

Pointtina tapaamiselle oli se, että tyttäristä nuorinkin astuu aikuiuuden saappaisiin tällä viikolla. Mainittakoon, että paikassa oli Tupon valitsema omeletti kolmen tomaattisiivun sekä rajattoman suodatinkahvimäärän kera maksanut kolmetoista ja puoli euroa!!! Huh.

Eilistä kevätpäiväntasausta vietin menemällä Omaan Kotiin hakemaan joskus Tallinnasta ostamiani hiusvärejä. Eräs ystävätär on luvannut laittaa väriä hiuksiini ja tasata latvat. Edellisestä kerrasta lienee toista vuotta aikaa, joten taitaa tulla tarpeeseen.

Samalla pesin koneellisen lakanoita ja keittiöpyyhkeitä. Laitoin keittiöstä ikkunan auki ja sulkemaan mennessä törmäsin hitaasta hiipivään hämähäkkiin. Ei se ollut kamalan iso, mutta ei ihan pienikään. Pelkään niitä koosta riippumatta joka tapauksessa! Yksin kun olin, niin oli pakko uskaltaa tappaa se itse. Pokkari päälle ja jalalla varmistus. Pelkkä kuolleen otuksen paperilla pois korjaaminen sai karvat pystyyn, mutta minä tein sen.

Sitten tuli nälkä ollessani siellä monta tuntia. Onneksi kaapissa oli neljän viljan puurohiutaleita.

Etsin tiettyjä lankoja tiettyihin sukkiin ja samalla törmäsin keskeneräiseen pesurättiin. Koska siinä oli virkkukoukku mukana ja koska kone pyöritti vielä pyykkejä, niin virkkasin lapun loppuun. Äitihän käyttää noita bambulappusia päivittäisen hygienian hoitamiseen, kun iho ei kestä suihkussa käyntiä joka päivä. Vihreä väri sopii mukavasti pääsiäiskortin mukaan laitettavaksi.

Kudoin kuvan sukkia kahdella eri risteilyllä ja loput kotona. Nyt nuo ja pesulappu on pääteltävä ennen kun VIHDOINKIN käyn Jokerit-sukkien kimppuun. Ne olisi voineet olla valmiit jo puolisen vuotta sitten...

Olin niin ajatellut, että katson samalla digiboxille tallennettuja ohjelmia. Eipä tarvitse sillä laite oli itsekkäästi ja omatoimisesti poistanut eilen KAIKKI tallennukset. Muutama menetetyistä harmittaa, kuten kaikki jaksot Tuntematon sotilas-sarjasta, jotka olimme suunnitelleet katsovamme "maratonina". Meni siellä muutama mielenkiintoinen leffa ja jotain muuta, jotka myös ketuttavat. Minkäs teet.

Olen edelleen hieman muutosvastainen. Sain eilen uuden pankkikortin vaikka vanhan piti olla syksyyn asti voimassa. Nyt minun kortissakin on lähimaksuominaisuus, jota hieman vastustan.

OHO: kävin juuri parvekkeella 'paheilla' ja näin samalla kuinka joku pakettiauto peruutti törmäten parkissa olevaan henkilöautoon. Paku yritti karata paikalta, mutta pikkuautossa olikin kuski paikalla ja se lähti pakenevan perään. Ei taida törmännyt päästä noin vain pälkähästä.

Nyt lankojen kimppuun!

9 kommenttia:

  1. Siis oikeasti, tapoit hämähäkin koska pelkäät sitä? Nyt minulta loppui ymmärrys. Eikö sen olisi voinut vain antaa tepastella matkoihinsa? Et sinä siihen hämähäkkiin kuole.
    Olen todella pettynyt. Sellainen mentaliteetti, että tapetaan kaikki mikä itseä ei miellytä, on itsekästä. Sillä hämähäkilläkin on vain yksi elämä. Ja nyt jään odottelemaan sitä kommentoijaa, joka sanoo: "sehän oli vain hämähäkki".
    Lopetan samalla blogisi lukemisen. Vaikka se oli vain hämähäkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tein. En olisi muuten pystynyt olemaan siellä. Eri asia JOS olisin törmännyt siihen ulkona tai luonnossa... On siellä varmasti lukuisia sen kavereita, jotka kömpivät pikku hiljaa esiin. Ei mahduta saman katon alle eikä ne sieltä omatoimisesti uloskaan pääse...

      Poista
    2. PS. Fobiasta olen kärsinyt todistetusti ihan pikkutytöstä asti paniikkiin saakka eikä se ole poistunut viidessäkymmenessä vuodessa. Enää en juokse kiljuen karkuun, en ihan...

      Poista
  2. Haudutin eilen ison kattilallisen ohraryynipuuroa. Mustikkasoppaa kyytipojaksi. Upposi niin hvin, että nukahdin sohvalle kesken tv-töllötyksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mä tykkään ohrapuurosta! Siitä onkin aikaa, kun olisin syönyt ohraRYYNIpuuroa. Mustikkasoppa sopii vaikka mihin ja on hyvää!

      Poista
  3. Fobiat ovat asia, joille ei vaan voi mitään. Minulla ei ole minkäänlaista fobiaa, mutta olisin toiminut ihan samalla tavalla. Ei tässäkään talossa hämähäkit eivätkä mitkään muutkaan öttiäiset sisällä kävele.
    Oikein hyvä, että olet astunut kynnyksen yli ja olet aloittanut oman kodin siivoamiset ja että nimenomaan pystyt siihen. Yritä nyt kuitenkin antaa vauhtia katon korjaamiselle, koska sehän viivästyttää siellä kaikkea muuta tekemistä. Mutta, kaikki asiat hoituvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta!
      Onneksi Tuppo, joka ei tykkää tappaa, pelastaa mut (ja tyttäret) öttiäisiltä. Tulee mieleen monta tilannetta reissuilta.
      Mullahan on MELKEIN iskenyt jonkinmoinen into saada Oma Koti kuntoon. :)
      Step by step. Tänään on muuta...

      Poista
  4. Mä annan lentotunteja hämähäkeille jotka meidän KERROSTALOASUNNOSTA löytyy. Eli pyydystän lasiin ja viskon partsilta alas. En siis ollenkaan tapa. ;) Ampiaisiakaan en tapa. Kiljun jonkun muun perheenjäsenen paikalle ja lukittaudun toiseen huoneeseen kunnes ongelma on poistunut tavalla tai toisella. Pysyy omatunto puhtaana. =D

    Tsemiä kevääseen. <3
    Tiijja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EHKÄ mäkin tekisin noin JOS siihen pystyisin. En pysty. Ton kiljumisen ymmärrän täysin!!! Niin meilläkin tehdään. Mä niin arvostan Tuppoa, joka nykyään reissussa pyytää mua nätisti poistumaan hetkeksi paikalta ja jälkikäteen vain nyökkää, kun kysyn "olikse?".
      Ja kiitos Tiijja! Samoin Sulle, eiku teille! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!