perjantai 31. tammikuuta 2020

LankaHankaluuksia

Töks-töks.


Jos ei koskaan sataisi, ei osaisi arvostaa auringonpaistetta, vai-miten-se-meni. Eilen oli tuskastuttava päivä lankojen pyörittelyn suhteen. Säärystimet ja lapaset olivat valmiit, ja oli mahdollisuus aloittaa mitä tahansa, mutta mitä? 

Aloin tekemään sukkaa, purin ja toistin saman pariin kertaan. Lempparisukkapuikot (muoviset 'cubics' 3,5 mm) ovat kateissa!? Aloitin tuubihuivin ja purin alun muutamaan kertaan. Ensin tuli liian kapea ja sitten lanka alkoi tuntumaan liian karhealta. Siirryin tekemään tossukoita, joihin laitoin liikaa silmukoita. Meni taas purkamiseksi ja turhauduin.

Ajattelin, että jämälankapatalapussa en voi epäonnistua. Väärin. Siitä tuli ensin liian leveä, joten purkuun meni sekin.

Nyt voin sanoa, että aloitin alusta "apinanraivolla". Samaan aikaan Tuppo sai ihme hepulin ja alkoi siivota paria kaappiaan. Tarttuikohan innostus siitä kippokaapista? Joka tapauksessa sängyllä oli kymmeniä julisteita rullalla enkä tohtinut kommentoida niistä kesken miehen innostuksen.

Niinpä nökötin sohvalla (poissa jaloista) ja sain patalapun/pannunalusen valmiiksi. Kuvakansioni kertoo, että tein tammikuun aikana tasan viisitoista käsityötä. Tahti hidastuu varmasti viimeistään kesällä...

Tänään on sovittu aika "kerran kahdessa kuukaudessa"-ruoka-apuun. Saas nähdä, joskus sieltä saa todella paljon kaikkea ja välillä on hiljaisempaa. Olisipa tänään tuo ensin mainittu päivä!

Mielessä on kolme erilaista sukkamallia ja langat niihin on valmiina, mutta ne puikot!? Kolmoset tuntuvat liian ohuilta ja neloset paksuilta. Metallisia on, mutta kun on kutonut pitkään muovipuikoilla, niin ne tuntuvat vastenmielisiltä. Enköhän minä jonkun ratkaisun keksi, ettei eilisen kaltainen turhaantuminen toistuisi.

Näin ollaan tammikuun viimeisessä päivässä. Aamulla oli tasaisen harmaata, mutta nyt päivä kirkastuu. Ensi kuussa on ainakin ystävänpäivä, oma syntymäpäivä, karkauspäivä sekä Rovaniemelle lähtöpäivä. Ja toivottavasti lukuisia lankapäiviä. 😄

Rentouttavaa alkavaa viikonloppua!

12 kommenttia:

  1. Me saatiin helluntaiseurakunnalta joululahjaksi pari kassillista ruokaa ja lapsille sai toivoa 25 e arvoiset paketit. Kaikki sai juuri sen lahjan mitä oli toivottukin. Nauratti kun reilun kuukauden ikäinen vauvakin sai oman karkkipussin. :D Lisäksi saatiin neuvolan kautta MLL:n ruokalahjakortti. Siis sillä sai ostaa kaupoista ruokaa. Saisi tulla useamminkin kuin jouluna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa!
      Vauvalle karkkipussi? Hih. Mikä on MLL? Tuo on kyllä tavallaan outoa, että autetaan jouluna, mutta ei muulloin. Vaikka onhan tuokin "kotiin päin". Nälkä yleensä ympäri vuoden. En tiedä, missä päin asut, mutta onko tuo helluntaiseurakunta alueen ainoa auttaja?

      Poista
    2. MLL on Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Se toimii täällä Kotkassakin.

      Poista
    3. Niinpä tietenkin! Olinpas kömpelö. ;)

      Poista
    4. En tiedä muista auttajista. Tuo helluntaiseurakunnan "avustus" tuli pyytämättä. Ollaan perheneuvolan asiakkaita, kun esikoinen on erityislapsi. (Ei mitään diagnoosia kyllä ole, mutta viitteitä aspergeriin ja adhd.) Sitä kautta tarjottiin tuota joulumuistamista. Samoin neuvolasta annettiin se lahjakortti.

      Poista
    5. Ihanaa, kun tarjosivat!
      Mä käyn täällä Hurstilla ja sen "kerran kahdessa kuussa"-käynnin Pelastusarmeijalla. Seurakunnillakin on kai jotain, mutta en ole (vielä) käynyt.

      Poista
  2. Tuo patalappu on kyllä hyvä. Nimim. Ei enää palaneita näppejä

    VastaaPoista
  3. Siitähän tuli pirteän näköinen patalappu ja taatusti on tarpeeksi paksukin. Semmoistahan se kutominen on, purkamista ja kutomista vuorotellen =) Onneksi useimmat langat ovat helppoja purkaa, pörrölangoilla se onkin sitten hankalampaa. Minulla on niin löysä käsiala, että käytän 2,75 puikkoja sukkia tehdessä, muuten tulee liian löysää. Olispa kiva kun joskus pääsisi kokeileen niitä neliskanttisia puikkoja, kehuvat kovasti. Vai onkohan se vaan semmoista "välineneulontaa";D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt oli ehkä lyhempiä pätkiä kuin koskaan ennen, joten paksuutta ja painoa on.
      Mä tykkään kovasti nelikanttisista puikoista!!! Olen oikeastaan kutonut pelkästään niillä pitkään mitä nyt lovikkalapaset ja kimallusjutut vaativat paksummat puikot. Olen kuullut, että cubics'it helpottavat mm. nivelrikosta kärsiviä. Ovat vaan aika kalliit, mutta eivät taitu niinkuin mulla bambut tekee. Harkitsen tällä hetkellä 3,5 mm puikkovaihtoehdoksi koivuisia. (Otin nyt sittenkin metalliset puikot sukkiin, jotka juuri aloitin, mutta ne luistaa..)

      Poista
  4. Ne kaikista pienimmät ja nopeimmat hommat muuttuu yllättävän usein isoiksi.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!