lauantai 31. heinäkuuta 2021

RuokaTestiPäiväKirja, osa 3.

Vietin pari tuntia keittiössä.

Ajattelin aloitella tämän kolmannen ja viimeisen osan tällä erää nyt samalla, kun suuntaan keittiöön. Tällä yritän kerätä motivaatiota mennä. 😏

Ihan ensiksi ajattelin aloittaa hillosta, koska minulla ei ole vielä nälkä. Käsittelyyn pääsee saamani kesäkurpitsa...

Ja hilloa varten ostamani kaksi omenaa.

Hillosokeria on jo valmiina kilon pussi (tavallisen toi MP käydessään Lidl'issä, kiitos!).

Ja nyt keittiöön, mars.

Urakka alkoi jälleen tiskaamisella, mutta kun sain sen hoidettua, niin tajusin, että Potkonen on kehässä. Pakkohan se oli katsoa, kun Mira voitti tiensä puolivälieriin. Go girl!!! 👊👌👍

Ja perään soittivat sairaalasta Rovaniemeltä. Ovat kotiuttamassa äitiä ja kysyivät äidin ruokatilanteesta. Vastasin, etten täältä saakka näe, mutta oletan jääkaapin olevan tyhjä. 😢

Takaisin keittiöön. Pesin, kuorin ja pilkoin omenat kattilaan. Lorautin vähän vettä sekaan ja hetken päästä ripottelin kanelia päälle.

Niiden muhiessa pesin, kuorin ja pilkoin kesäkurpitsan.

Piti vaihtaa isompi kattila, ja taisin laittaa kurpitsan palaset vähän liian aikaisin, mutta ihan sama.

Tässä välissä soitti äiti ja kertoi, että pitävät hänet ilmeisesti viikonlopun yli keskussairaalassa. Sitten soitti Naapuritar, joka ei ole nyt Rovaniemellä. Paluu keittiöön, kun ulkona paukkuu ukkonen ja vettä sataa kaatamalla.

Omenoiden ja kesäkurpitsan pehmennettyä soseutin ne sauvasekoittimella, nostin kattilan takaisin levylle, lisäsin sitruunamehua sekä ripauksen mustapippuria myllystä. Ja summamutikassa hillosokeria (ehkä noin kolme desiä?). Kiehuttelin hissukseen jonkun viitisen minuuttia ja kauhoin pestyyn kuumaan lasipurkkiin. En usko, että määrä olisi KOSKAAN osunut noin nappiin valittuun purkkiin nähden!!?? (Hintaa purkilliselle hilloa tuli alle kaksi euroa.)

Kerrankin tiskasin saman tien kertyneet tiskit pois ennen kun laitoin perunat kiehumaan. Aloitin kastikkeen pilkkomalla puolikkaan sipulin ja niin edelleen. Sama kaava, kuin aina, mutta jätin 'korkkaamatta' ainoan suippopaprikan. Säilyy paremmin nääs.

Maustoin TAAS ruokalusikallisella viimevuotista omena-kurpitsahilloa (onneksi sitä on enää vähän jäljellä!), punaisella soosilla, kanelilla, lipstikalla ja tosi väkevällä sinapilla. Tällä kertaa laitoin mustapippurin sijaan pippurisekoitusta.

Nyt käyn kasaamassa lautaselle perunoita, kastiketta ja sitä ostamaani coleslaw'ia. Syödessä voin katsoa eilisen Master chef Australian jakson...

Huonosti pestyt perunat, mutta ei multaisuus minua haittaa. Pakko sanoa, että kastikkeesta tuli niiiin oman suun mukaista, mutta mikäs siinä, kun yksin itselleen tekee. Tuo kastike riittänee moneen ruokailukertaan, toivon niin.

Ajastan tämän huomiselle lauantaille, joten toivotan:

Hauskaa heinäkuun viimeistä päivää!

12 kommenttia:

  1. Nam hilloke! Milloin lähdet reissuun?

    VastaaPoista
  2. Mitä se mustapippuri siellä hillossa tekee??
    Minulla on tarve aina kuoria perunat, vaikka mikä olisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon mukaan mustapippuri antaa 'säväyksen'.
      Niin taisi kuoria Tuppokin perunansa. Itseäni ei kuoret haittaa.

      Poista
  3. Minäkin tein eilen vuoden ekat hillot! Löydettin autiotontilta vadelmia ja punaherukoita. Niistä tuli oivan muikea maku. Laitoin pariin purkkiin mausteeksi kanelitangon.

    VastaaPoista
  4. Kiva, että aloit pitää tätä ruokapäiväkirjaa, koska siitä joku voi saada uusia ideoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta!
      Pitäisi vissiin alkaa suunnittelemaan alkaneen elokuun ruokia, mutta vasta huomenna...

      Poista
  5. Hih, mä olin hetken, että mikä Potkonen. :-D En oo kattonut olympialaisia yhtään... Tulee muka väärään aikaan. Pitää nukkua tai tehdä muka jotain tärkeää.

    Mulle hillojen keittely on suurta mystiikkaa. Aina tulee liian paksua tai liian löysää. Hienoa, että sinä onnistuit!

    Mukavaa elokuun jatkoa! Luin aiemmasta, että työsi eivät enää jatku. :-( Toivottavasti jaksat silti olla hyvällä mielellä. <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!