lauantai 2. lokakuuta 2021

Vanha rouva, ja revontulet!

Hyvää huomenta! 

Heräsin tunti sitten eikä kello ole vielä puolta seitsemää. Siirtelin juuri melkein kaikki loput reissukuvat koneelle ja meinasi tulla ähky. Kävelyreissulta lammelle, josta pidän paljon, on huikea määrä kuvia. Raakasin niitä jo ennen siirtoa ja silti niitä on aika paljon. Pitänee miettiä miten niitä julkaisen, ettei sama ähky siirry teille. Nyt kuitenkin ensin edelliseen päivään, jolle mahtui kaikenlaista kivaa.

Oli siis tiistai 28.09. ja aamu valkeni kauniina. Nautittiin äidin kanssa yhdessä aamupalaa ja aamun tunnit kuluivat omaan tahtiinsa. Omien merkintöjeni mukaan pyykkäilin ja nukuin päikkärit, mutta en osaisi enää sijoittaa niitä samalle päivälle, heh.

Jossain vaiheessa lähdimme Naapurittaren kanssa piipahtamaan pankissa äidin asioilla. Vain minulla on lupa tehdä niin. Vielä oli muistissa edellinen kerta, jolloin jouduimme jonottamaan yli kaksi ja puoli tuntia. Nyt edelläni oli vain kaksi asiakasta. Siinä samassa olisi ollut Prisma, mutta ajoimme toiseen kauppaan, jonka yhteydessä oli tarvitsemani pankkiautomaatti.

Onko vähän hassua, että minun "pitää" matkustaa Rovaniemelle päästäkseni ruokakauppoihin, joissa on kunnon valikoimat? Minusta on. Tilanne taisi tällä kertaa korostua eniten kaapilla, jonka sisällä oli SATA rahka- ym. vaihtoehtoa!? Täällä Helsingissä ne isommat marketit ovat kauempana eikä minulla ole koskaan autokyytiä sellaiseen. Kuka sitä lähtisi ratikalla/bussilla/metrolla kauemmas kauppaan ja kantaisi ostokset sieltä kotiin? Ainakaan toistaiseksi en ole tehnyt niin.

Nyt ostin äidille kaikenlaista kivaa syötävää, niin ettei tarvitse olla pelkkien ruokapalvelun ruokien varassa. Juuri kun olimme saaneet ostoskassit autoon viestitti Vanha rouva. Osasin kyllä odottaa yhteydenottoa, sillä tiesin hänen olevan tulossa Rovaniemelle. Vein äkkiä ruoat äidin luo, purin ne jääkaappiin ja mutustelin samalla kaksi karjalanpiirakkaa. 👈 Tuo piti mainita siksi, että ne olivat hyviä paistopisteen piirakoita, heh.

Naapuritar heitti minut keskustaan, jossa Vanha rouva jo odotteli. Tapasimme kahvilassa, jossa rouva lopetteli syömistään. Minä kävin tilaamassa itselleni latte caramel'in, joka oli to-del-la hyvää!

Oi, mitkä tuliaiset sain! Neljä vyyhtiä Roosa nauha -lankaa sekä Taito -ohjelehden. Kiitos!

Äidille ja minulle yhteiseksi saimme rouvan itsensä tekemää omenahilloa, nam. (Ehdin maistamaan hyvää hilloa, mutta purkki jäi tietysti äidille!) Kiitos!

HYVÄssä seurassa minusta kehkeytyy varsinainen suupaltti, mutta en aio pyytää sitä anteeksi. 😇

Lähdimme kävelemään ja kurkistamaan uteliaisuuttamme toiseen kahvilaan.

Sieltä Vanha rouva halusi ostaa poropiirakkaa, jota vein äidille tuliaisena ja terveisinä häneltä. Näin jälkikäteen voin kertoa, että yhdessä äidin kanssa jakamamme piirakkapalat olivat meidän molempien mielestä ihan huikean maukkaat! Kiitos! 😋

Jatkoimme matkaa ja tässä kohtaa Sartsalle tiedoksi, että se kissakahvila oli todellakin lopetettu. Kävelimme ainoan tietämäni keskustassa sijaitsevan kirppiksen luo, mutta se oli juuri suljettu. Haahuilimme ostoskeskusten Revontuli ja Rinteenkulma läpi. Poikkesimme kirjakaupassa ostamatta sieltä mitään, mutta sitten...

Vein Vanhan rouvan ihan mahtavaan lankaliikkeeseen Vallaton villa. Voi sitä huokailujen määrää, meidän molempien! Rouva osti kaksi kerää todella kauniita lankoja. Esitteleeköhän hän ne joskus blogissaan..?

Matka jatkui ja tallustelimme pitkin Koskikatua.

Ehdotuksestani poikkesimme vielä Oluthuoneella...

Jonka jälkeen saatoin rouvan lähimpään ruokakauppaan ostamaan itselleen iltapalaa hotelli-iltaa varten. Halaukset, heipat ja rouva saattoi minut hakemaan tulleiden Naapurittaren ja miehensä autolle. Olipa ihanaa tavata, KIITOS! 💖

Matkalla Naapurittaren mies kysyi haluaisinko lähteä uudestaan katsomaan näkyisikö revontulia. No TOTTAKAI! Sovittiin lähtöaika ja minä kirmasin äidin luo vaihtamaan vaatteita. Onneksi olin juuri käynyt läpi sen vaatehuoneen, joten tiesin mitä sieltä pukisin päälleni: äidin toppahousut, -kengät kaksilla villasukilla ja -takin. Vielä käsineet ja voitte uskoa, etten tällä kertaa palellut!

Saamani kuva lehtijutusta liittyi edelliseen yöhön. Ihmettelin silloin välkkyvää ja väriä vaihtavaa "tähteä". Käsittääkseni juuri se oli tämä:

Atlas V. Vaikka minulla on huono näkö, niin minäkin erotin paljaalla silmällä linnunradan. Ihan totta!

Ja nyt niistä revontulista! Tällä kertaa ne ilmestyivät taivaalle! Paljaalla silmällä niitä olisi voinut luulla pilviharsoksi, mutta kyllä niistä erotti sellaiset ylöspäin nousevat "piikit". Naapurittaren mies on perehtynyt aiheeseen ja hän on käynyt jopa varta vasten pohjoisempana kuvausreissuilla. Nyt pääsin ihastelemaan hyvällä kameralla otettuja kuvia sitä mukaa, kun hän niitä otti.

Tähän hänen ottamansa kuvan julkaisuun on mieheltä saatu LUPA. Eikö ole upea???

Ja minä olin tuolla paikan päällä! 👌😊

Muistatteko, kun suunnittelin, että tällä reissulla teen jotain muutakin, kuin vain 'istun' äidin luona? Nyt se toteutui loistavasti!

Ulkona on harmaata, ja yksitoista astetta lämmintä. Tuulee sen verran, että sisäpihan suurin vaahtera pudottelee viimeisiä lehtiään. Ei ole mitään syytä, miksi en voisi jo ottaa pieniä torkkuja ennen uusien lankojen puikoille laittamista. Vuorossa on pienen tyttösen vaaleanpunaiset sukat.

Lempeää ja leppoisaa lauantaita!

7 kommenttia:

  1. 😍😍..olen ihan sanaton,miten uskomattoman kauniit revontulet❤..kunpa minäkin näkisin nuo mutta suur kiitos olen happy,kun näen kuvassakin.
    Miten voikaan olla noin kaunis taivaanranta. Kiitos vielä kuvasta,ilo katsella🥰
    Ja mukavan kauppa kierroksen olet tehnyt olet ollut oikeen lanka paratiisissakin.
    Poropiirakkaa se on varmasti hyvää.
    Aurinkoa lauantai päivääsi sinulle❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vaikkei aurinko (ainakaan vielä) paistakaan!
      Onneksi oli tuo "kuvaaja", jonka myötä näin kaikki ottamansa kuvat! Paljaalla silmällä olisin jäänyt paljosta paitsi.
      Tuo lankakauppa on uskomaton, mutta pääasiassa omalle lompakolle turhan kallis. Ihailla voi ilmaiseksikin, onneksi.
      Poropiirakka oli lajissaan parasta, mitä olen maistanut!

      Poista
  2. Kaksi suupalttia tapasi, ihanaa! Minä pidin pintani, enkä palannut lankakauppaan enää keskivikkona, vaikka mieli teki. Sen sijaan kirjakaupaan menin uudestaan ja ostin kaksi kirjaa.

    Minulla oli niin mukavaa, että yö meni sujuvasti juttujamme pohtiessa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vanha rouva! ♥♥♥
      Hyvä, jos löysit luettavaa!? (EHKÄ käyn ensi reissulla siellä Vallattomassa villassa - niin jäi vaivaamaan ostamasi langat tai ainakin toinen niistä..) Tosiaankin kaksi suupalttia, mutta puolustuksekseni sanottakoon, ettei äidin kanssa jutteleminen ole enää jouhevaa. Se kuulo nääs.
      Tavataanhan taas, kunhan se on mahdollista? Kiitos!♥

      Poista
  3. Kissat päättivät ehkä liiketoiminnan kannattamattomana :)
    Teillä oli mukava päivä! Revontuletkin näyttäytyivät!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!