Huomenta.
Heräsin vähän seitsemän jälkeen ja vaikka todellakin tiesin heti mikä päivä on, niin piti vielä varmistaa puhelimesta. Huh huh, vaikka vatsassa kiertää valmiiksi, niin keitin kahvit.
Minulla oli eilen aika Pelastusarmeijan hävikkiruokajakoon. Seisoin ajoissa ovella reppuineni ja mummokärryineni henkkarit kädessä, kun muualta tuttu mies avasi oven ja nauroi, ettei minun tarvitse todistaa hänelle henkilöllisyyttäni. Sain kolme muovipussillista ruokaa ja leipäkassin lisäksi. En tiedä, saiko muutkin, mutta minulle hän toi vielä erikseen kahvipaketin, kun se muka unohtui antaa... 😏
Uskaltaisinkohan keittää maidosta riisipuuron, vaikka se ei ole laktoositonta?
Alleviivasin riisiin liittyen edellisessä postauksessa, koska...
Pistin possut sekä burger pihvit pakkaseen.
Niin myös burger sämpylät.
Pakkaseen meni myös voileipäleike. Pitäisiköhän laittaa tuo kinkku myös, vaikka edellisestä tuli pakastimen kautta aika vetinen?
Carbonara-pussi on hyvä hätävara.
Silli odottaa uusia perunoita.
'Vanhat' pitää syödä ensin.
Pienen pienet punasipulit tullee syötyä salaatin seassa ja varsista hyvät osat pilkon kohta pakkaseen.
Laitoin sen tekemäni possupadan pakkaseen, koska nämä einekset on syötävä ensin.
Lisää omenoita...
Voisiko tehdä piirakan niin, että laittaisi siihen tuon pienimmän rahkapurkin? Ja omenaa.
Taas kouristi vatsasta, kun tuli mieleen. Antakaa minä arvaan, että saan tietoa vasta joskus illalla ja kinnaan vatsani kanssa siihen saakka...
Äiti on niin hienosti sinnitellyt asian kanssa tähän saakka. Pelottaa, että jos tuleekin joku periksi antaminen tai vastaava sitten, kun päätös tulee. Kaikkihan me tiedämme sen, että ainakin akka vie mahdollisen tuomionsa hoviin, mikä TAAS sitten kestää ja kestää. Voi äiti. 💗
Pitäisi tehdä yhteen sukkaan kantapää ja jalkaterä. Äidille tuleva virkkuu vie vielä ainakin kaksi tai kolme päivää. Keittiön ikkunalaudalla ja ikkunoiden välissä on hämähäkin seittiä - tekijää ei näy. Tänään ei ole yhtään rahaa, huomenna on. Voi tätä päivää.