Joulukuun ensimmäinen päivä

Hoosiannaaa... ♪♫♪.

"Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää riemu. Kirkossa lauletaan Hoosianna-virttä (Virsi 1) ja liturginen väri on valkoinen, ilon väri". 🤍

Sain seurakunnalta joulukalenterin, kuten monta kertaa aiemminkin. Minulla oli tapana lähettää omani äidille useana vuotena, ei enää. 😢

Nyt on kyllä todettava, että luukkujen numeroinnissa on menty pieleen. Niitä on lähes mahdotonta löytää kirjavan taustan seasta. Kävi mielessä kirjoittaa blogiin päivittäin luukkujen tekstien myötä, mutta hylkäsin ajatuksen. Liian sitovaa. 

Avasin kuitenkin siltä pohjalta ensimmäisen luukun etuajassa ja se tavallaan kannatti. 😇

Luukun kehoituksen myötä 😅 kuvasin viisi pöytää, mutta sain toistaiseksi tyhjennettyä/siivottua niistä vain kaksi. Eteisessä oleva lipasto on peräisin teinivuosilta, jolloin se toimi yöpöytänä. Siihen on helppo "pudottaa" käsistään ties mitä. 🙈

Ei siinä kauaa mennyt, kun pöydän pinta oli tyhjä ja puhdas. Alapuolet siivoan joskus myöhemmin...

Toinen pöytä, joka kerää päälleen kaiken sälän, on pieni olohuoneen pöytä.

Pitää muistaa ostaa ensi viikolla paristoja valoketjuun.

Vielä on kolme (tai neljä) pöytää hoitamatta, mutta ehtiihän sitä, kun ei ole muuta menoa. 😏

*     *     *

Pikkujouluterveisiä!

Oli mukavaa. Pikkujoulut alkoivat neljältä ja menin puoli tuntia myöhemmin. Porukkaa oli sopivasti, samoin tuttuja. Lyöttäydyin baaritiskille MP:n ja naisensa seuraan. Ruoka yllätti. Jouluista ruokaa oli vain kinkku. Oli kevätrullia, jotain intialaista(?) lihapataa, riisiä ja salaatteja.

Kyllä niillä nälkä siirtyi.

Juomapuolesta piti huolen MP - ulkoisesti. 😣 Onnistui kaatamaan punaviiniä päälleni! Miten vajaa lasillinen voikin levitä niin lahjakkaasti ja kaikki minun reisille?! Istuin baarijakkaralla farkkutakkini päällä ja se takki sai myös osansa viinistä. (Anteeksi naapurit, että pyykkikoneeni jyllää tähän aikaan sunnuntaiaamusta!) Onneksi molemmat vaatteet ovat mustia, niin viini ei näkynyt niin selvästi.

Ravintolan omistajan tekemä juustokakku oli ihan uskomattoman hyvää! 😋

Kinkku jäi molemmissa bingolapuissa ärsyttävästi yhden numeron päähän!

Saatiin pöytä MP:n, naisensa, miehen entisen työkaverin sekä hänen naisystävänsä (laivalta tuttuja) kanssa. Tuli laulettua pitkästä aikaa muutama kappale, ja kävelin jo vähän jälkeen yhdeksän kotiin. Ihan kiva ilta! 😊

Toivottavasti kone ehtii pyöriä loppuun ennen liikkeelle lähtöä! Meillä on tapaaminen mm. HM:n ja muutaman muun kanssa LähiBaarissa. Menemme siitä yhdessä adventtikirkkoon. Sen jälkeen ehkä seurakunnan puolelle riisipuurolle. Samassa paikassa on samaan aikaan myyjäiset ukrainalaisten tukemiseksi. Ja taas sataa vettä.

Ensimmäistä adventtisunnuntaita! 🕯

Maanantai-ilta ja tiistaiaamu

Itseensä & suorituksiinsa tyytyväinen.

Kirjoittelen tätä maanantai-iltana, koska enhän voi mennä nukkumaan vielä kahdeksalta? Olin aamulla samaan aikaan juomassa kahvia ja menin töihin yhdeksäksi, jotta pääsin yhdeltä. Olin luvannut olla Täti B:n luona yhden ja kahden välillä. Olin aika tarkka, koska soittelin ovikelloa (kolme kertaa) aika tasan puoli kahdelta. 😇

(Kuvat OranssiPallosta olen ottanut jo toista kuukautta sitten..)

Palataan kuitenkin ensin töihin. Samaa tylsää Svenska Nubber'eiden täppäämistä. Vaikka puudutti, niin taisin tehdä 450-500 kappaletta. Lähtöä tehdessä paukautin pukukaapin lukon polveeni, auts. Siis miten se onnistuu? 

Koti- ja pukukaapin avaimet roikkuvat 'laukussani' kiinni olevassa metalliketjussa, ja kun avaan kaapin, jää lukko YLEENSÄ roikkumaan avaimeen. Nyt se napsahti polveen ja putosi sitten lattialle. Se lukko - ei polvi. 😖 Kirjoitin tämän tähän muistiin, koska mahdollinen mustelma ilmestyy itselleni parin vuorokauden viiveellä.

Kun Täti B. vihdoin avasi oven, niin hän halasi välittömästi surullinen ilme kasvoillaan ja kysyi, kuinka voin. 💚 Hoidin siivoukset rutiinilla, keitin pyynnöstään kahvit ja näytin joitain kuvia äidin siunaustilaisuudesta. 

Siirryin Täti A:n luokse ja hän avasi oven toisella pimputuksella (säikyttelevät, penteleet!). Totesi heti minut nähtyään, että "nyt on neiti melkoisen väsyneen näköinen". Saattoi olla oikeassa... Hoidin hommat ja 'sain luvan' poistua. Ensi viikon perjantaina sitten paremmilla voimilla. 👍

Kiersin paluumatkalla keskustan kautta. Kävin tekemässä täsmäostoksen *). Taidan olla aika väsynyt, koska hyppäsin ihan ajatuksissani seiskaan, kun tarkoitus oli tulla kutosella kotiin. Havahduin vasta Aleksanterinkadulla, jossa samalla huomasin, että Tuomiokirkon rappusilla "tapahtuu jotain". Ratikkareiteistä tietämättömille kerrottakoon, että nuo molemmat tuovat minut kyllä kotiin, mutta tämä kiertää lenkin Kruunuhaan kautta ja tuo aavistuksen kauemmas, kuin suoraan tuleva toinen. Onpa tarkkaa? 😏

*) Täsmäostokseen liittyen: pitäisi keksiä nimitys ostoksille, joita tulen tekemään tölkeillä keräämilläni rahoilla. Onko ehdotuksia? Haluan meinaan kirjata nekin tänne muistiin. Tuon ensimmäisen hankinnan esittelen erikseen ehkä jo huomenna keskiviikkona... 😊

Kello on 20:33. Mitä jos kellahtaisin katsomaan telkkaria ja koittaisin olla ottamatta stressiä nukkumisesta? Harmittaa, etten ole oikein jaksanut vierailla blogeissa, mutta en jaksa just nytkään. Aika aikaa...

*     *     *

Huomenta!

Jos ei nukuta enää, niin silloin kannattaa nousta keittämään kahvia, eikö? Nukahdin varmaan vähän ennen puolta yötä ja heräsin vartin yli viisi. Sain kahvimukin viereeni puoli kuudelta, nam. Näkyypä tähdet kirkkaasti!

Pitäisi varmaan lopettaa FB:n FinStones -ryhmän aktiivinen seuraaminen, koska nyt suositellaan ottamaan löytämänsä kivet "talvilomalle" tulevilta säiden vaihteluilta suojaan. Näin meinaan unta, että eräs vanha blogiystävä oli laittanut ilmoituksen löytäneensä minun siirtämäni kiven. Uni tuntui turhankin todelliselta. 😅

Jäin miettimään tuota tölkkihommaa. Pitäisikö ostoksetkin laittaa ihan vain "TölkkiHaaste2024" alle, koska samalla, kun käytän rahoja, summaan tulee vielä lisää tölkkejä? Onpa minulla muka pulma, heh. Koitin jo ottaa kuvia ostoksesta ja alankin nyt tutkailemaan niiden onnistumista.

Nyt olisi toista tuntia aikaa vierailla blogeissakin ennen töihin (kahdeksaksi) lähtöä. Otin pakkasesta paketin tavallisia nakkeja sulamaan ja arvaatteko, mikä soi päässä? Nakit ja muusi. ♪♪♪. Bella donna, mamma mia... Siitäs saitte.

Tee päivästäsi itsellesi mieluinen!

Oranssi on toinen lempiväreistäni

Malttiko valttia? Pah.

"Joku" tömistelee ympäri torppaa villasukissaan ja kännykkä kädessä. Stansta ei malta, väittäisin. Olen niin niin kauan odottanut tätä väriä, kuten Vanha rouva tietää, ja vihdoinkin: ORANSSI!!! 🧡🧡🧡

Kyse on siis Repolaisen värihaasteesta, jossa kuvataan annetulla värillä kaikkea mitä nyt mieleen sattuu juolahtamaan. Tällä värillä Stanstalla kyllä enemmän, kuin vain "juolahtaa". Kii-tos! 😻

*     *     *

Oikeutetusti aloituspaikan saa -kukas muukaan- kuin OranssiPallo. Te, jotka ette tiedä, niin tämä vuonna 2012 kadunvarresta löytämäni pallo on kulkenut mukanani mm. Rovaniemellä, laivalla, Tallinnassa, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Turkissa, Sisiliassa, useilla saarilla Kreikassa... Pallon seikkailut löytyvät vasemman palkin kohdasta OranssiPallo.

Joku kuva oli pallosta valittava ja laitan sen, joka selittämättömästä syystä tuli ensimmäisenä mieleen. Kuvan olen ottanut ihanalla Kreetan reissulla Rethymnonissa.

Kuten teistä moni jo tietää, niin keittiöni on pullollaan oranssia. Kärkeen laitan Liisan arvonnassa voittamani seinäkoukun. Koska perhonen (kolmen tatuoidun perhosen omaavana) ja koska oranssi. Etsii vielä pysyvää paikkaansa. Kiitos, Liisa! 🦋

Perhosen vieressä on hieman kiukutteleva seinäkello. Muuten toimii, paitsi sekuntiviisari.

Jääkaapin ovessa on muiden joukossa Sisiliasta tuomani ihana magneetti. Mukailee yläselässäni olevaa tatuointia.

Tähän asti olin kirjoittanut kotona Helsingissä. Päätin, että nyt pidän tauon näistä vallitsevista asioista ja jatkan tätä, kun oli kuvia valmiina.

*     *     *

Verhot keittiöni ikkunassa sekä kaksi pöytätablettia ikkunalaudalla ovat oranssit.

Pienissä koukuissa roikkuu patalappujen lisäksi parit sakset.

Löytyi sopivan värinen sytkäri, yllätys.

Herätyskello, josta tykkään, ei enää toimi. 😢

Tämä ottamani kuva oli pitkään vanhassa puhelimessa taustakuvana.

Mustasilmäsusanna.

Tässä lompakossa säilytän mm. vanhoja kortteja sekä pieniä tärkeitä lappuja.

Kuvasin kotona putkimiehen ja pesuaineita.

Ja shampoon sekä kaksi hoitoainetta.

Meinasin, että otan täällä Rovaniemellä muutaman kuvan, mutta totesin heti alkuun, että minua ei taidettaisi ymmärtää. Täällä on vessa ja kylppäri erikseen. Kehtasin kuvata ns. oman vessan käsisaippuan.

Ja äidin luota ottamani, itse kutomani sukat. 🧡

Oikeutetusti viimeisen kuvan saa äiti. Tein hänelle toukokuussa syntymäpäivälahjaksi sukat, jotka sain pukea hänelle jalkoihin mukaan taivasmatkalle. 💗

Tässäpä nämä. Nyt jään odottamaan seuraavaa väriä ellei sitä ole jo annettu? En ole ehtinyt yhtään teidän blogeihinne, mutta korjaan tilanteen ajan kanssa, kunhan pääsen kotiin. 😻

Lokakuun ensimmäistä päivää! 🍂

Ruokolammen kierros

Tiistaina 28.05.2024.

Kuten jo kerroin, niin halusin tehdä perinteisen käynnin lammella Oranssi Pallon kanssa. Naapuritar lähti seuraksi.

Siellä ei tuullut ja oli sopivan lämmin.

Oli niin passeli aika mennä sinne, kun koivut olivat saaneet lehtensä. 🍃💚

Minä kävin pyllistelemään pallon kera. 😅

Toistan itseäni, mutta olen kuvannut Oranssi Palloa niin monta kertaa tuolla, etten enää keksi uusia paikkoja.

Nyt mentiin kannolta seuraavalle.

Tylsää?

Lähdimme kiertämään lammen oikeaa puolta, kuten aina.

Matkan varrella oli kuin polku lampeen. Onkohan tuosta mennyt joku ihan oikeasti?

Lammen pohjassa on paksusti mutaa ja vaikka mitä muuta. En menisi. Alla sydän? 🤍

Noustiin päädyssä mäkeä ylös ja käveltiin vähän matkaa "koirapolkua", kuten Naapuritar sen nimesi.

Pyörähdettiin ympäri ja kierrettiin tien kautta.

Oli ensimmäinen kerta, kun palattiin lähtöpaikkaan lammen toista puolta. Näin ainakin muistelen.

Perhana, tämän kuvan ottamisen jälkeen nilkassa nipisti. En ehtinyt katsoa kunnolla ennen läiskäisemistä, mutta luulen sen olleen iso muurahainen. Phyh.

Vain lammen toisessa päädyssä on pari omakotitaloa. Toisessa päässä on aika uusi kerrostalo.

Näyttäessäni nämä kuvat äidille, hän ihmetteli ääneen, että miksi kukaan ei ruoppaa tuota lampea. Ei yhtään hullumpi ajatus!

Saisikohan tuosta ihan uimakelpoisen? Mene ja tiedä.

Minulla on muistikuva, että äiti olisi kertonut, että lammessa olisi joskus kymmeniä vuosia sitten uitu.

Puolukoista näkyi jo häivähdys.

Tämän olen kuvannut ennenkin.

Paluumatkalla oli "pakko" kuvata piharakennus. Onkohan sisällä enää mitään toimintaa?

Tuolla lammella on aina mukava käydä. Tällä kertaa ei sormet paleltuneet kuvatessa, kuten joskus on käynyt. 😆

Suvista sunnuntaita!