7./2024

Tallinna 26.-27.04.2024.

Laitan nyt ensimmäiseksi reissun parhaan kuvan. Nauttikaa! 😊

Ja vasta seuraavaksi perinteisen eväsleipäkuvan. 😁

Kuten arvelin, niin olin todella ajoissa terminaalissa. Päiväristeilyltä lappasi ihan tajuttoman paljon porukkaa, mutta kyllä sitä tälle miniristeilyllekin tuli. Hytti löytyi tutun käytävän varrelta, mutta unohdin ottaa ovinumerosta (6309) perinteisen kuvan. Nauratti matkatavaroitteni 'värikkyys'. 😅

Itseasiassa pukeutumiseni mallasi täysin: musta-valkoiset Nike'n tennarit, mustat sukat, mustat farkut, musta huppari ja musta farkkutakki. Sentään kaulahuivissani oli mustan lisäksi turkoosia. 🖤💙

Tapani mukaan tein heti punkan. Kuinka säikähdinkään sohvalle istuessani - sitä ei oltu naksautettu kiinni, joten se rämähti selkääni. Onneksi tajusin mistä oli kysymys ja nojasin niin, että se loksahti kiinni.

Mukavuusvermeet pitää olla, vaikka niitä ei tulisikaan käytettyä. Trikoot ja villasukat eivät ehtineet tällä reissulla jalkaan ollenkaan. Pääasia, että olivat mukana! 😏

Olin ottanut kesäksi näpertämäni jämälankakerän mukaan...

...ja sain virkattua vähäsen alkua. 

Vähänkö tyhmää, että katsoin The Voice of Finland'ista monta esitystä ja samalla tuskastuin taas kerran siihen, että Heikki Paasonen kertoo jokaisen laulajan jälkeen, kuinka "koko Logomossa osoitetaan seisten suosiota". Palattuani kaupasta näin suoraan kuka voitti, hmph. Vaikka ei minulla voittajaa vastaan mitään ole. Ei ollenkaan!

On minulla tuo finaali tallennettuna, jotta voin katsoa sen Omassa Kotona omassa rauhassa. ♫♪♪.

Ääniherkkä 'neiti näppärä' keksi seinää vasten särisevään telkkariin ratkaisun, heh. Muistin ottaa paperit aamulla pois ennen hytistä lähtöä. 🙈

Sain kaupasta tällä kertaa kaksi etukorttia, jotka ovat voimassa 11.08. saakka. Kaksi aiempaa samanlaista vanhenee 18.06. ja sitten on vielä se yksi, jolla pääsisi Tukholmaan ennen 30.06. Tuo on alkanut kutkuttamaan mieltäni, mutta yksin en lähde! (Kävin juuri katsomassa hintoja - voi jäädä kortti käyttämättä. Tarvitsisitko?)

Innostuin menemään karaokeen. Laitoin lapun ja kuinka ollakaan - laiva saapui Tallinnaan ja ravintola tyhjeni. Mikäpäs se siinä sitten. Lauloin illan viimeisen kappaleen kahden asiakkaan läsnäollessa: You Raise Me Up, se Josh Groban'in versio. ♫.

Matkalla hyttiin huomasin viereisen hytin oven olevan auki ja hytissä oli railakas meno. Minut kutsuttiin mukaan, kiitos! Hain seinän takaa lonkerotölkin ja liityin seuraan värikkääseen. Yhdellä oli pinkit ja toisella keltaiset hiukset. Äiti, tytär ja tyttären ystävätär. Meillä oli hauskaa ja jatkettiin siitä vielä hetkeksi melkein tyhjään discoonkin. Baila-baila. ♫.

Nukuin sikeästi painavan täkin alla heräämättä kertaakaan ennen kuulutusta: "saavumme kymmenen minuutin kuluttua Helsinkiin". Olin pakannut jo illalla tavarat, joten ei tarvinnut muuta, kuin pukea ja lähteä.

Reissu lienee onnistunut, koska siitä jäi hyvä mieli... 😀

Oli muuten melkoisen pitkä viikko. Monelle tällainen lienee ihan normaalia, mutta ei minulle. Tottumatonta vähän hirvittää. Ihmettelen, että on sunnuntai ja sitä, että aurinko paistaa edelleen. 🌞

Hyvää päivää!

Tunti Tukholmassa

NYT nämä kuvat, olkaa hyvä! 😉

Kokeilen palata takaisin Tukholman risteilylle, koska haluan nämä kuvat talteen tänne StanstaLandiaan. Risteily itsessään oli yksin tehtynä pitkä ja puuduttava. Olin suunnitellut jo ennen reissua kaksi asiaa: menen aamupalalle, jos on nälkä (en todellakaan halunnut mennä YKSIN - muuten kyllä!) ja että koitan käydä kävelemässä (7.6.) ihanalla puutaloalueella, jos ei sada. Ei satanut, mutta hiosti kyllä.

Kerroin jo, kuinka kiipesin satayksi porrasta Värmdövägen'iltä Tegelviksslinjen'ille. Se alue on vaan niin idyllinen.

Tassuttelin portaista hengästyneenä hetken hitaasti ja kuvasin pari mielenkiintoisen näköistä puuta.

Olin kuvitellut, että alue olisi Södermalm'ia, mutta. Katselin opastetta ja sen jälkeen karttaa. Folkungasgatan ja alue Kvastmakarbackan. Olenkohan oikeassa? Hjälp. (Tarkistin kartasta ja kyllä kaupunginosa on Södermalm.)

Koska alueella liikkui paljon luokkaretkellä olevan näköisiä ryhmiä, niin kaarsin pieneen, korkealla kohdalla olevaan, puistoon. Soitin äidille ja kuvasin samalla aika ison hyönteishotellin.

Jännää, että tuollainen oli tehty yleiseen puistoon?

Kumpaan suuntaan?

Joiltain edellisten reissujen muistoilta ei voinut välttyä (leikkikoululapset tuon yllä olevan aidan takana).

Ensin tuonne vielä ylös päin.

Huipulla!? 👌

Ja sitten alas päin.

Puolivälissä. Ihanat tuuheat syreenit, rusokuusamat sun muut pensaat joka puolella! Niin vihreää! 💚

Stansta räpsi kuvia niin, että kännykän muisti loppui jossain kohtaa.

Ei ihan vielä kuitenkaan.

Eihän täällä voi olla miettimättä, että ketä täällä asuu.

Onkohan siellä samanlaista, kuin Vanhassa Porvoossa, joka tulee joistain taloista mieleen?

Tai Helsingissä Puu-Vallilassa tai -Käpylässä?

Ihana alue, jossa varmasti hyvä naapuri on hyvä, mutta hankalat aiheuttavat päänvaivaa.

Siinäpä sitten käytte vuodesta toiseen vääntöä lumitöistä sun muista. Että kenen puu pudottaa lehtensä naapurin pihaan toisten haravoitaviksi. Pahoittelen, mutta näin minä ajattelen, vaikka ihanien naapurien sattuessa kohdalle, voisi yhteispelistä olla hyötyä sekä apua. Itse tuskin voi naapureitaan valita.

Kiersin lenkin eli tulin eri kautta takaisin satamaan.

Jotain ötökkäsuojelua kai tässäkin oli - jos oikein osasin lukea. Mielestäni tuo näytti ihan vain nurmikolle kipatulta hiekkakasalta, joka oli aidattu köydellä. Ei kun hei, maamehiläisiä varten?

Koitin muka pitkittää ulkoilua, mutta ei siitä mitään tullut. Ei huvittanut lähteä yksin mihinkään kauemmas.

Tallustelin terminaaliin ja siellä ylhäisessä yksinäisyydessäni takaisin laivaan. Missään ei näkynyt yhtään muuta matkustajaa ennen laivaan menoa.

Olin saanut itseni ulos. Kävellyt lukuisia portaita ylös ja alas. Ulkoillut naapurimaassa - enemmän kuin ollenkaan, jos näin voi sanoa. Ihan riittävä suoritus minulle tuolla kertaa. 👌

Taisin todeta jo aiemminkin, että tuo lienee ensimmäinen ja samalla viimeinen Tukholman risteily, jonka tein yksin. Joku kaveri siellä pitää olla. Ensinnäkin pitkät laivamatkat yksin hytissä puuduttaa, kun ei esimerkiksi vietä aikaa laivan ravintoloissa. Toki nukuin aika paljon, mikä olikin reissun tarkoitus Rovaniemeltä palattuani, mutta silti. Ja toiseksi, ei se yksin kävelykään niin kivaa ole, kun ei voi jakaa näkemäänsä kenenkään kanssa. Paitsi nyt teidän, kiitos! 😊

Jos joskus lähden vastaavalle reissulle, niin sitten pitää olla parivuodehytti (hassua, ettei neljän hengen hyteissä ole telkkaria, vaikka Tallinnan laivalla on? Kun on vielä pidempi matkakin..), menomatkan aamuna aamiainen ja paluumatkalla buffet. Niin ja se reissukaveri, jonka kanssa voisi kävellä pidemmälle...

Leppoisaa lauantaita!

i Amorella

Vielä laivalle.

Ehdinpähän nukahtaa ehkä pari minuuttia (edelleen keskiviikko). Sitten soitti ihana Ystävätär A., että olethan päässyt kotiin. Olen, kiitos kysymästä. 💓

Laitoin juuri pyykit koneeseen ja koska pyykkikoneeni huokailee ikäänsä, niin minun on valvottava hänen suoriutumistaan. Jotta olisi puhtaita vaatteita bingoon, karaokeen, bingoon... 😎

Palataan edelleen laivalle.

Onneksi tajusin katsoa ennen reissua hyttitietoja: neljän hengen hytissä ei olisi ollut telkkaria (toistan itseäni). 

Vaihdoin piccoloon, jossa oli suurin hyttitelkkari ikinä ja jopa kaukosäädin!!! 👌

Ennen niin näppärä ja notkea Stansta ei ole sitä enää, mutta silti nukuin osan reissua yläsängyssä, koska sieltä näki telkkarin (ja Salkkarit, hih!) paremmin. Nukuin minä alasängyssäkin.

Oikeasti pelotti peruuttaa sieltä ylhäältä alas. Ollaanko jo 50 km pois Helsingistä, jotta matkavakuutus kattaa, jos lipsahtaa? 😯

Kovimmat patjat ikinä! Haalean pinkki vessa.

Aina ENNEN kaksin reissatessa piti tässä kohtaa raottaa ovea ja kysyä, että voisitko ojentaa pyyhkeen, kiitos? 😄

Himputti, että tällaisista tulee tylsiä postauksia. Samalla koitan ajatella, että voi olla lukijoita, jotka eivät ramppaa laivoilla kolmea kertaa viikossa. Minun hyttini oli kohdassa, jossa sadan vessan vedot paukkuivat kuin seinänä takana. Prööööh ja paum. Ihan sama. 😔

Käväisin yläkannella, mutta siellä tuuli liikaa. Siispä otin kuvat laivan likaisten lasien läpi.

Ei tämä Helsinki olekaan niin ruma mereltä katsottuna?

Ilta oli pitkä.

Ja tylsä.

 Enpä taida lähteä enää yksin Tukholman reissulle.

Ajatus oli ns. nollata päätä Rovaniemen jälkeen, mutta tuli muutoksia matkaan.

Nyt tekisi mieli vain maata kotona, mutta. 

Hei, 'bingotyyppi' myöhästyi bingosta!? TheBaarista tuttu tyyppi oli ostanut kaksi lappua ja voittanut sijoittamansa kymmenen euroa takaisin. Onnea! 👌

Jippii, pyykkikone saattoi saadat farkut sun muut puhtaiksi. Pitää mennä ripustamaan ne.

Pitäkäähän peukkuja, että siitä karaokehommasta tulisi uusi kiva juttu, jooko?

Kivaa torstaita!