Kuin viimeistä päivää...

Onneksi vain vuoden 2024 viimeistä!

Moni on kirjoitellut yhteenvetoja kuluneesta vuodesta ja niitä on kiva lukea. Itse en tee niin, koska te tiedätte jo muutenkin melkein kaiken. 😅 Että olin töissä tammikuun loppupuolelta joulukuun alkuun, kesän keräsin tölkkejä ja syksyllä äiti 💗 nukkui pois. Siinäpä ne tärkeimmät.

Koska olen osallistunut jokaiseen Repolaisen värihaasteen väriin (kiitos niistä!), niin en voi jättää tätä vuoden viimeistäkään väliin. Tällä kertaa oli ideana nähdä joulun värejä. Koska koristelin hyvin minimalistisesti, niin värejäkin on niukasti. Vielä hetken löytyy perinteistä puna-valkoista:

Koska olen kirjannut koko vuoden käyttämäni lankojen painot, niin laskin ne nyt yhteen: 2874 grammaa. Uusia ja jämälankoja kului toivettani vähemmän pitkän kesätauon vuoksi. En aio tehdä uudenvuodenlupauksia (paitsi ruutuajan vähentäminen!), mutta pari haastetta tammikuulle on paikallaan. Sen lisäksi, että koitan tyhjentää jääkaappia ja pakastinta, tulisi tehdä kunnon lankainventaario ja poistaa sen yhteydessä pitkään lojuneet langat, joita ei vaan tule käytettyä.

Vuonna 2017 kiellettiin perinteiset tinat ja siksi hämmästyin nähdessäni niitä nyt kaupoissa. Tutkin asiaa ja löysin tiedon, että uusista tinoista on poistettu lyijy ja raskasmetallit (hyvä!), ja nyt niiden tinapitoisuus on peräti 95 prosenttia. Löysin yhden myynti-ilmoituksen, jossa kuusi kappaletta ekologisia kenkiä maksaa viisitoista euroa (kalliita olivat Tokmannillakin). Noissa lukee, että "seos elintarvikelaatua, joten sopii vaikka kakunkoristeeksi". Häh?

Ennen aikaan tinoista ennustettiin ja isävainaa oli siinä(kin) hommassa ihan omaa luokkaansa. Oli tarkkaa puuhaa asettaa valaistus oikein, jotta voi käännellä ja tutkia varjosta muodostuneen tinamöykyn merkitystä. Entäs tämä tinanvalatar sitten..? 😉

Tulipa nostalginen olo! Tuo sama pieni tyttö, joka jännitti kovasti suhauttaa sulaneen tinan saaviin, istuu tässä. Nuo samat kädetkin ovat tässä ja näpyttelevät läppärin näppäimiä. Kuvasta on yli viisikymmentä vuotta.

SYDÄMELLINEN KIITOS teille jokaiselle StanstaLandiassa mukanani kulkeneelle blogiystävälle! 😍 Kiitos ihan jokaisesta kirjoittamastanne kommentista - niistä olen saanut iloa ja voimaa! Teistä olen saanut uskomattoman määrän henkistä apua ja tukea tänä hankalana vuotena. Vaikka emme välttämättä "oikeasti" tunne, niin tunnen teidät silti. 💖 Kiitos! (Jatketaan, joohan?)

TOIVOTAN TEILLE JOKAISELLE rauhallista, iloista, herkullista, sydämellistä, lämmintä, mukavaa, toiveet täyttävää ja sopivan energistä UUTTA VUOTTA 2025! Terveyttä, ikimuistoisia hetkiä sekä ihania kohtaamisia! Te olette 💝.

Ystävyydellä, Stansta. 🧡

PikkuPeitto ja kokeileva keittiö

Eiliseltä.

Sain kuin sainkin itseni eilen keittiöön. Varsinaista suunnitelmaa ei ruokaa varten ollut - ja sen vissiin huomaa. 😅 Aloitin puolittamalla myskikurpitsan.

Pistelin haarukalla reikiä kuoreen ja laitoin paperoituun vuokaan leikkauspinta alaspäin. Samaan vuokaan pilkoin pienen bataatin, nahistuneen suippopaprikan, fenkolin, punasipulin...

Lisäsin hetken päästä suolaa, oliiviöljyä sekä mustapippuria ja laitoin vuoan takaisin uuniin.

Pesin hävikkilaatikosta ostamani herkkusienet.

Pilkoin ne pannulle.

Ja paistoin voissa suolan kera.

Pilkoin paahdetut kasvikset ja sekoitin sienet sekaan. Kaapissa oli tölkillinen papuja.

Niiden väri yllätti!

Sekoitin kaikki ja laitoin voideltuun uunivuokaan. Vuoan hetkeksi uuniin.

Hävikkitomaateista toinen oli pilalla ja toisen pilkoin.

Kaapissa oli tölkki kookoskermaa.

Otin vuoan uunista, lisäsin tomaatin ja kerman.

Vuoka oli taas hetken uunissa. Sitten sekoitin ja laitoin juustoraastetta päälle. Vuoka uuniin vielä siksi aikaa, että juusto suli.

Ehkä vähän kummallisen näköistä, mutta syötävää.

Enää jäi ne kolme hävikkipalsternakkaa. Ja muutama luumu.

*     *     *

Tähän päivän luukku:

Miksi punaisia? Koska joulu?

*     *     *

Olin tehnyt aikaa sitten isohkon isoäidinneliön. Tämän piti olla äidille. 💗

Pieni peitto oli toiseksi viimeisellä reissulla mukana, mutta tajusin sen palaavan takaisin Helsinkiin. Päättelin langat päivänä, jolloin äidin kuolemasta oli tasan kaksi kuukautta. Peiton mitat ovat noin 87 x 93 cm ja jämälankoja kului 928 grammaa.

Hassusti vähän vinksallaan? En tiedä, mitä tuolle teen. Ehkä minulla tulee joskus olemaan vaikka joku nojatuoli, jonka selkämykseltä peitto löytää paikkansa. Kuka tietää. Toki voisin antaa tuon naapurin Almalle rattaisiin? Mietin vielä.

*     *     *

Aika lähteä Mamman asioille. Ihana ilma: aurinko paistaa ja on pikkupakkanen. Onneksi kadut ovat sulat, niin on mukava kävellä.

Mukavaa päivää!

Viimeinen työviikko alkoi..

Äidin kuolemasta on tasan 2 kk. 💗

Sain sunnuntaina kudottua loppuun säärystimiin sopivat nilkkasukat. Päättely jäi maanantaille. Lankaa kului 152 grammaa. Näitä voinee käyttää yhdessä tai erikseen säärystimien kanssa.

Noissa kirjavissa, pätkävärjätyissä, langoissa on muutenkin haastavaa koittaa kohdistaa värejä, mutta jos sieltä löytyykin solmu? Tällä kertaa päätin jättää sen näin, koska nämä jäänee itselle. Kestää, minkä kestää.

Nyt olisi "setti" kasassa. Tein vasta heinäkuussa ko. langasta äidille nuo kämmekkäät, jotka otin itselleni. Meinaan purkaa ne ja käyttää langan uudestaan. Puran, kerin vyyhdiksi ja kastelen, mutta miten? Mitä pitää ottaa huomioon?

Olin viimeisen viikon ensimmäisen päivän töissä. Paikalla oli todella vähän porukkaa, mikä oli tavallaan ihan ok. "Joulupukin kuoria" riittää loppuun saakka. Nyt kuukkeloin tuotteen. Apua, pujoittelen punaisia nauhoja muutamassa tunnissa satoja!? Kertaa viisi euroa? 😮

Samalla 'utelin' valokuvien hinnat, huh huh! Muistaakseni sekin jo maksaa, jotta pääset edes tapaamaan pukkia? 🎅

Osaavat todellakin rahastaa?!

Kolme työpäivää jäljellä. Minulta kysyttiin, onko se hyvä juttu vai ei? Vastasin, että "sekä + että". Olen tykännyt olla tuolla, mutta koko paikkahan suljetaan tämän vuoden lopussa. Paska homma! 💩

Samalla rakastan ajatusta, että saan olla "vaan kotona". 💖

Helsingissä on synkkää: mustaa, märkää, pimeää, liukasta ja tuulista.

Mites teillä?

Askel kerrallaan

Pienikin askel on askel.

Ei se aina ole siitä kiinni, että 'vain' päättää, mutta kyllä se päätös joskus saattaa vähän auttaa. 😇

Ison kiitoksen ilmaisen tässä ystävättärelle, joka ei tätä blogia (tietääkseni?) lue! Hän soittelee ja viestittelee nyt useaan kertaan päivässä. Ei suutu/loukkaannu, vaikka en vastaisi. Hän on poikennut kahtena iltana katsomassa, että olen oo ja koo. Jeesaa, vaikka samalla lainaa vähän euroja. Maksaa aina takaisin! Ollaan puhuttu uskosta ja sen mahdollisesti auttavasta voimasta. Kiitos hänelle siitä! 💝

Hänen lähdettyään otin itseäni niskasta kiinni ja päättelin säärystimet, jotka aloitin äidin siunausreissulla Rovaniemellä ennen junaan lähtöä. Jatkoin junassa, kotona ja viime viikonloppuna laivalla. Nyt nuo ovat valmiit, ja lankaa kului 182 grammaa.

Pakoitin itseni keittiöön, koska olen syönyt huonosti viime aikoina - jos ollenkaan. 🙊 Avasin tonnikalapurkin ja aloin kehitellä siitä ajatusta. Olipas vahvan makuista!

Avasin pakastimen, kaivelin ja löysin sieltä joskus ostamani pussillisen ruokaisia pannukasviksia.

Kippasin pussin sisällön siivilään ja huljautin vedellä.

Leikkasin pussin auki siihen malliin, että piti kaivaa netistä pussin sisältö selville. 😁

Kaivoin kaapista taas kaura-riisipaketin.

Pistin jyvät kiehumaan ja kippasin tonnikalan öljyineen päivineen pannulle.

Sen päälle vihannekset.

Ai niin, muistinpas jääkapista -30% Keso -rasian.

Kippasin keitetyt kaura-riisit pannulle.

ONNEKSI maistoin paprikalla ja chilillä maustettua soosia ennen sekaan laittamista! Oli meinaan niin tonnikalapurkissa kuin Kesossakin potkua. Laitoin 'vain' kolme isoa lusikallista.

Hauduttelin 'hässäkkää' kannen alla sammuttaen samalla levyn.

Piti maistaa varovasti, kun en ole viime aikoina syönyt juuri mitään ja siksi, että ruoka sisältää niin paljon palkokasveja. Prööt.

Ihan syötävää, vaikka todella erilaista, mitä yleensä teen. Huti vai hitti, en tiedä, mutta pitänee kipaista laittamaan jäätelökippoon ja jääkaappiin, kunhan jäähtyy kunnolla. Saas nähdä, jatkojalostanko vielä jotenkin... Ehdotuksia? Mutta nyt olen syönyt. 😇

EDIT. Jatkojalostin paistamalla reilun puolet, lisäsin neljä kananmunaa sekä pari kourallista Emmental -raastetta. Nyt tuli niin hyvää! 😋

Koska kirjavaa ja harmaata lankaa jäi vielä, niin päätin tehdä niistä säärystimien kaveriksi lyhytvartiset sukat. Ensimmäinen aloitettu. 

Kello on liian paljon siihen nähden, että JOS edessä on siivousreissu. Odotanko yhteydenottoa sieltä päin vai rohkaisenko mieleni ja soitan itse? Pitänee nukkua ensin? Hyvää yötä! 😴

*     *     *

Huomenta.

Olisin kyllä voinut alkaa aikaisemmin nukkumaan. Näin tietysti kummallisia unia, ja jalkoihin meinasi tulla vähän väliä suonenvetoja. Uhkarohkeasti juon jo toista mukillista kahvia.

Tein päätöksen olla itse soittamatta Tädeille. Jos soittavat, niin kuulostelen tilannetta ja saatan sen mukaan koittaa siirtää siivoilut vielä ensi viikon puolelle. Nyt haluaisin jäädä kotiin ja kutoa sukkaa. Saas nähdä.

Näkemisestä puheenollen: silmä alkaa osoittaa vaalenemisen merkkejä. On se edelleen selkeästi musta, mutta ulkona taitaa olla sen verran kirkasta, että tohdin tarvittaessa laittaa aurinkolasit. 😎

Soitin torstaina huolissani Naapureille, kun näin netistä, että lähellä heidän kotitaloaan palaa. He olivat kuitenkin muualla, mutta palasivat illalla kotiin. Eivät olleet nähneet uutista ennen soittoani. 

Toinen uutinen on se, että voitin Susannan sukka -arvonnassa kivat villasukat. Niitä odotellessa - kiitos! 💛

Lumista lauantaita!

Syksyn ekat sukat, Kroko ja...

...vähän jurputusta.

En saa aikaiseksi mitään. Olen jämähtänyt läppärin ääreen jopa kellon ympäri. Pitäisi asettaa itselleen ruutuaika, mutta toisaalta - mitä väliä? Hanni mainitsi erakoitumisen ja juuri nyt niin tekeminen tuntuisi hyvältä. En halua(-isi) mennä minnekään, en tavata ketään. Tänään se ei ole mahdollista. Ei ainakaan koko päivää.

Sartsan Merri-kissa kyseli, että onko Kroko päässyt ulkoilemaan. Todistan, että pääsi kerran, vaikka siitä on jo aikaa. 🐊

Ei, en edes muista, koska olen käynyt suihkussa? Hyh hyi. 🙈 Aloitan siitä...

No, oliko se nyt niin vaikeaa? Oli. Siellä kastui.. 😿 Merri ymmärtänee.

Seuraavaksi oli pakko päätellä sukat. Ne ainoat, jotka olen saanut tehtyä kuluneen syksyn aikana!? Kahdestakymmenestäkolmesta pääteltävästä langasta oli vähintään puolet liikaa! Miten niitä kertyikin, vaikka kyseessä oli kolmea eri jämälankaa? Tai sitten juuri siksi. Niitä kului 196 grammaa.

Sukilla on keskenään hieman kokoeroa, koska tein niitä niin kauan, että käsiala ehti muuttua. Olen siis viemässä nämä tänään LähiBaarin ravintolapäällikölle 60 -vuotislahjaksi. Siksi paketoin nämä messuilta saamaani pussukkaan.

Kortti vielä - hetkinen... Tulipa töherrys vanhaan korttiin! Vanhat nastojen reiätkin kulmissa, mutta kierrätystä? 🙈 Tuli niitä reikiä vielä lisää, kun kiinnitin kortin nitojalla pussukkaan.

LähiBaarissa on siis tänä iltana isot bileet. Satuin kuulemaan "sivukorvalla" tarjoiluista ja kuulemani perusteella niistä on tulossa melkoiset. Aikamoiset kekkerit muutenkin, kun luvassa on esiintyjää, ohjelmaa ja ties mitä. Ainakin liikaa porukkaa... Mutta onhan minun mentävä (edes käymään/syömään), kun sain henkilökohtaisen kutsun, kiitos! 🌺

Mitä minä taas jurputan? Pilkettä silmiin ja nauttimaan. Tuttujahan siellä on. Äkkiä sieltä pääsee Omaan Kotiin, jos ahdistaa, sillä nimensä mukaisesti baari sijaitsee lähellä. 😏

Oletteko huomanneet, että jos on meno jonnekin, niin silloin tekisi mieli jäädä kotiin tekemään sitä & tuota, joita ette saa kotona ollessanne kuitenkaan tehtyä? Minulle käy usein niin. Kiva ilta tästä tulee - sovitaanko niin? 😊

Lupsakkaa lauantai-iltaa sinullekin!

Pannunalunen ja loppumaton ruoka

Loma on puolivälissä.

Jämälankakerä uhkasi loppua kesken, joten taittelin lapun kulmittain.

Keskelle oli jäämässä "liian leveä" valkoinen raita. Keksin pujotella siihen samaa lankaa, josta tein ripustuslenkin.

Ja jolla kasasin pannunalusen. Lankoja kului 47 grammaa.

Leipä on loppu, juustokin on loppu. Oikaisin ja ostin lihapiirakoita sekä tavallista juustoa halvempaa raastetta. Mikroonhan se menee piirakoiden välissä.

Ruokatestiin, alkaen 02.07., lisätään 6,52 + 3,84 = 10,36 euroa. Varjo näytti Pinokkion nenää.. 😄

Olin tuijotellut tovin jääkaapissa olevaa kukkakaaligratiinia, jota tuntui riittävän aina vaan. Mietin, että heittääkö se roskiin vai keksiä jotain? Päädyin jälkimmäiseen, koska täällä ei ruokaa roskiin heitetä! 

Ohensin gratiinia sekä herkkusienikastiketta kermalla ja aloitin laittamalla voideltuun uunivuokaan kastikkeen.

Sitten päälle kolme lasagnelevyä.

Juustokastikettahan se gratiinikin oli. Kukkakaalit seassa eivät haitanneet ollenkaan.

Pilkoin yhden kevätsipulin.

Ja pieniä tomaatteja.

Laitoin pari levyä lisää ja niiden päälle lopun gratiinin.

Laitoin vartiksi uuniin ennen juustoraasteen lisäämistä.

Kokonaisuudessaan vuoka oli uunissa jotain tunnin verran.

Syön tätä päivän tai pari, eikä pakastin tyhjene yhtään... 😆

Olin ajatellut lähteväni Suomenlinnaan, mutta kaveri, jonka piti lähteä seuraksi, olikin löytänyt naisen, jota aikoo lähteä tapaamaan Kouvolaan. Onnea - toivottavasti kaikki menee hyvin! 👍

Meinasin eilen potea huonoa omatuntoa saamattomuudestani. Muistutin sitten itselleni, että tällaisia päiviähän minä töissä käydessä kaipasin. Ettei mitään ole pakko tehdä. Voi olla vaan ja jopa nauttia siitä.

Koitin kuitenkin illalla kutoa, mutta ei siitä mitään tullut. Lanka takertui hikisiin käsiin, joten annoin olla. Keksin kyllä jo virkkausidean ja taidan aloitella sitä. Pystyttekö te tekemään käsitöitä näillä lämpöasteilla?

Ai että, nettiyhteys kiusaa taas. Aina se on huono, mutta eilen ja tänään se pomppii pois päältä vähän väliä, grr. Onneksi sain tehtyä Kela-asiat eilen! Hoksasin laittaa toimeentulotukihakemukseen pyynnön uusista silmälaseista, kun vanhoista ei ole enää mitään apua. 👀

Onko sinulla silmälasit?