Vesisateista huomenta!
Paskan määrä ei ole vakio. Ei ainakaan tämän vuoden tammikuussa. Juttelin illalla äidin kanssa ja kuulin, kuinka hän kertoi itku kurkussa saamastaan postista.
Koska äitini on rikoksen uhri, eikä saa näinollen pankkitunnuksia, en ole voinut ottaa asiakseni hoitaa hänen raha-asioitaan. Oli pakko ottaa virallinen edunvalvoja, jonka kanssa sovittiin, että hän hoitaa vain äidin laskut.
Kuinkas sitten kävikään - minulta poistui äidin tilin käyttöoikeus ja akka otti äidin holhouksen alle. Ei antanut äidille euroakaan puolen vuoden sairaalassaoloaikana!!? Itse pyysin joskus viittäkymppiä, jotta saisin ostaa äidille pesuaineita ja rasvoja - ei antanut.
Teimme Naapurittaren ja äidin kanssa virallisen edunvalvonnan purkuhakemuksen lääkärinlausuntoineen muistaakseni heinäkuun lopulla ja eilen äidille oli tullut kirje, jossa kerrottiin, ettei äiti saa purettua edunvalvontaa. Eikä päätöksestä voi valittaa. Vittu saatana!
Se akka saa myydä äidin kodin..!? 😭 "Tämä asia ei kuulu Stanstalle mitenkään", hän sanoi toissareissulla ollessani.
Olin uutisesta niin-niin-niin surullinen, että ainoa toimintamuoto oli mennä keittiöön. Muuten olisin kiivennyt seinille ja tammikuiseen tyyliin tullut sieltä turpa tai ristiselkä edellä alas. Tiskiin oli kertynyt lähes kaikki astiat mitä omistan, ja tein siinä tiskatessa lisää.
Koska oli laktoositonta päiväyspiimää...
Aloitin kuukkeloimalla piimäkakkureseptejä. Mukailin Kotikokki-piste-net'in ohjetta:
Muuten joo, mutta minulla ei ollut neilikkaa.
Kananmunia on, kiitos Pelastusarmeijan ruoka-avun! 😀
Sekoitin kolme munaa sokerin kanssa.
Anteeksi Vanha rouva, mutta voita oli niin vähän jäljellä, että käytin "kissan rasvaa". Noinko sinä margariinia kutsut? 😆
Lisäsin vehnäjauhojen sekaan...
...ruokasoodaa, leivinjauhetta ja vaniljasokeria.
Ja mausteita: inkivääriä, kardemummaa, kanelia sekä piparkakkumaustetta.
Meinasin laittaa muskottipähkinää, mutta jätin laittamatta.
Joulutortuista (joista MP söi yhden ja loput jaoin TheBaarin joulupäivän bingossa) oli jäänyt marmeladia.
Länttäsin ne taikinan sekaan.
Laitoin kuiva-aineet vähän kerrallaan siivilän läpi sekaan.
Vuoat sentään voitelin oikealla voilla ja jauhotin tekemilläni korppujauhoilla.
Taas minä yllätin itseni!? 😇
Tomusokeri on MP:n luona, joten hifistely jäi. Maistoin äsken palasen - kosteaa ja makeaa. 😋
Kyllä minä teen oman haasteeni mukaisesti kakun lisää helmikuun ensimmäisenä päivänä! Kunhan treenasin... 😁
Ja edelleen, koska on sitä piimää ja koska uuni oli jo kuuma, niin kuukkeloin lisää:
Jostain syystä en ole koskaan ENNEN onnistunut pannukakun tekemisessä!??
Tai siis niistä on tullut pannukakkuja. 😆
Nyt näytti hyvältä? En ole maistanut - minähän vain teen, en syö. 🙊
Tuohonhan voisi vaikka tehdä täytteen salaattisekoituksesta, kinkkusuikaleista, sipulista, paprikasta ja vaikkapa italiansalaatista, ja vääntää rullalle. Kukahan tulisi syömään?
Vieläkin ketutti ja hapetti sen verran, että oli pakko poistua neljän seinän sisältä. Kävelin parille lähibaariin. Tapasin vanhan ystävän, jonka kanssa sain vähän juteltua ja voitin yhden baarin parhaista biljardin pelaajista pöydällä. Sain ajatukset hetkeksi muualle. 👌
Kotiin palattua oli nälkä - ja pakko tehdä pakkasesta ottamani kanat.
Aloitin pilkkomalla puolikkaan sipulin.
Jostain syystä en osaa keittää hyvin riisiä. Kokeilin taas kuitenkin.
Laitoin soosiin paprikan lisäksi käsin puristettua appelsiinia.
Ja loput mustapippuri Koskenlaskijasta.
Ihan hyvää tuli. Siis kanoista.
Riisi jäi raa'aksi, mutta nälkä lähti.
En jaksanut tehdä salaattia, vaikka olisi kannattanut. Ei nekään ikuisuuksia kestä. Toinen kanafilee on tälle päivälle. Taidan keittää spagettia seuraksi.
Joko kerroin, että minulla on lentoliput Rovaniemelle? En todellakaan uskaltaisi lähteä tammikuun puolella, koska bussista hajoaisi rengas, näpyttelisin koodin väärin automaatilla, turvatarkastuksessa minut pysäytettäisiin ja kone olisi tuplabuukattu. Lennän helmikuussa neljäksi Naapuri-yöksi.
