Askel kerrallaan

Pienikin askel on askel.

Ei se aina ole siitä kiinni, että 'vain' päättää, mutta kyllä se päätös joskus saattaa vähän auttaa. 😇

Ison kiitoksen ilmaisen tässä ystävättärelle, joka ei tätä blogia (tietääkseni?) lue! Hän soittelee ja viestittelee nyt useaan kertaan päivässä. Ei suutu/loukkaannu, vaikka en vastaisi. Hän on poikennut kahtena iltana katsomassa, että olen oo ja koo. Jeesaa, vaikka samalla lainaa vähän euroja. Maksaa aina takaisin! Ollaan puhuttu uskosta ja sen mahdollisesti auttavasta voimasta. Kiitos hänelle siitä! 💝

Hänen lähdettyään otin itseäni niskasta kiinni ja päättelin säärystimet, jotka aloitin äidin siunausreissulla Rovaniemellä ennen junaan lähtöä. Jatkoin junassa, kotona ja viime viikonloppuna laivalla. Nyt nuo ovat valmiit, ja lankaa kului 182 grammaa.

Pakoitin itseni keittiöön, koska olen syönyt huonosti viime aikoina - jos ollenkaan. 🙊 Avasin tonnikalapurkin ja aloin kehitellä siitä ajatusta. Olipas vahvan makuista!

Avasin pakastimen, kaivelin ja löysin sieltä joskus ostamani pussillisen ruokaisia pannukasviksia.

Kippasin pussin sisällön siivilään ja huljautin vedellä.

Leikkasin pussin auki siihen malliin, että piti kaivaa netistä pussin sisältö selville. 😁

Kaivoin kaapista taas kaura-riisipaketin.

Pistin jyvät kiehumaan ja kippasin tonnikalan öljyineen päivineen pannulle.

Sen päälle vihannekset.

Ai niin, muistinpas jääkapista -30% Keso -rasian.

Kippasin keitetyt kaura-riisit pannulle.

ONNEKSI maistoin paprikalla ja chilillä maustettua soosia ennen sekaan laittamista! Oli meinaan niin tonnikalapurkissa kuin Kesossakin potkua. Laitoin 'vain' kolme isoa lusikallista.

Hauduttelin 'hässäkkää' kannen alla sammuttaen samalla levyn.

Piti maistaa varovasti, kun en ole viime aikoina syönyt juuri mitään ja siksi, että ruoka sisältää niin paljon palkokasveja. Prööt.

Ihan syötävää, vaikka todella erilaista, mitä yleensä teen. Huti vai hitti, en tiedä, mutta pitänee kipaista laittamaan jäätelökippoon ja jääkaappiin, kunhan jäähtyy kunnolla. Saas nähdä, jatkojalostanko vielä jotenkin... Ehdotuksia? Mutta nyt olen syönyt. 😇

EDIT. Jatkojalostin paistamalla reilun puolet, lisäsin neljä kananmunaa sekä pari kourallista Emmental -raastetta. Nyt tuli niin hyvää! 😋

Koska kirjavaa ja harmaata lankaa jäi vielä, niin päätin tehdä niistä säärystimien kaveriksi lyhytvartiset sukat. Ensimmäinen aloitettu. 

Kello on liian paljon siihen nähden, että JOS edessä on siivousreissu. Odotanko yhteydenottoa sieltä päin vai rohkaisenko mieleni ja soitan itse? Pitänee nukkua ensin? Hyvää yötä! 😴

*     *     *

Huomenta.

Olisin kyllä voinut alkaa aikaisemmin nukkumaan. Näin tietysti kummallisia unia, ja jalkoihin meinasi tulla vähän väliä suonenvetoja. Uhkarohkeasti juon jo toista mukillista kahvia.

Tein päätöksen olla itse soittamatta Tädeille. Jos soittavat, niin kuulostelen tilannetta ja saatan sen mukaan koittaa siirtää siivoilut vielä ensi viikon puolelle. Nyt haluaisin jäädä kotiin ja kutoa sukkaa. Saas nähdä.

Näkemisestä puheenollen: silmä alkaa osoittaa vaalenemisen merkkejä. On se edelleen selkeästi musta, mutta ulkona taitaa olla sen verran kirkasta, että tohdin tarvittaessa laittaa aurinkolasit. 😎

Soitin torstaina huolissani Naapureille, kun näin netistä, että lähellä heidän kotitaloaan palaa. He olivat kuitenkin muualla, mutta palasivat illalla kotiin. Eivät olleet nähneet uutista ennen soittoani. 

Toinen uutinen on se, että voitin Susannan sukka -arvonnassa kivat villasukat. Niitä odotellessa - kiitos! 💛

Lumista lauantaita!

Minusta mihinkään nyt ole.

Ihan itse kompastelen.

Kaaduin noin viikko sitten ja... Ensin kuva Velkusta, ettei silmästä. 👀 Huutaa tuokin minulle?!

Kopsautin kompastellessa ohimoni. Ehdin käydä sen jälkeen yön laivallakin ennen silmän mustumista. Ja sehän mustuikin sitten oikein kunnolla.

En mennyt töihin ollenkaan. En koko viikolla, vaikka pomo kirjoittikin, ettei silmäni siellä ketään kiinnosta. Laitoin hänelle tuon saman kuvan, enkä saanut viestejä enempää. 🙈

Piti mennä tänään siivousreissulle. Kävin suihkussa ja join mukillisen kahvia. Sitten pumppu hakkasi, kuin haljetakseen ja kaikki kotioven ulkopuolella pelotti. 

Päätin valehdella - anteeksi. Täti A. soitti kolmen aikaan ihan raivona. Väitin luulleeni, että "huomenna". Huusi, haukkui, mekasti ja löi sitten luurin korvaan. Oma mokani, mutta silti. 

PERSE.

Eihän kyse ole siitä, ettenkö tietäISI, miten pitäISI toimia, mutta kaikki pistää vastaan. Mieli, ajatukset, mustelmat sekä naarmut, kaikki. Nyt en tiedä, olenko huomenna menossa mustan silmäni kanssa siivousreissulle vai en. Pelkkä ajatus ihmisten ilmoille (sekä Tätien luo) menemisestä saa jännityksen koko kroppaan. Paniikin tunteen.

Väkisinkin nousee mieleen, ettei äidin kuolemasta ole vielä kahta kuukautta. Puhelimessa kuunneltu perunkirjoituskin oli vasta menneenä tiistaina. Se söi kyllä henkisiä voimia ja avasi kyynelkanavat. Tuli vähän lopullinen olo. 😢

Kyllä täältä vielä noustaan, uskon.

Alkavaa viikonloppua.

20.11.

Merkkipäivä. 😍

Kolmekymmentäseitsemän vuotta sitten en ehkä voinut hyvin? Jos en nytkään? Kukaan ei sairaalassa uskonut, että menetin (kaksi päivää aiemmin) aamuisella vessareissulla lapsiveden. Niin kuitenkin kävi. Aikaa laskettuun päivään oli yli kaksi kuukautta!? Synnytin estolääkityksen myötä keskiviikkoaamusta perjantai-iltaan. Olin muuttanut Helsinkiin vain muutama kuukausi aiemmin ja ystäviä oli yhtä paljon, kuin nyt?

Samat vanhat kuvat taas.

1500 grammaa ja 40 cm pätkä. Nyt yli 190 cm ja ihan loistava tyyppi! 💖

Hyvää syntymäpäivää Pojalleni ja paljon ONNEA! 😍

Sytytän kynttilän hetkekesi kello 21:46. 😘 

On näitä kynttilöitä poltettukin viime aikoina? 🕯️

Onnea. 💖

Pidän harmaasta

Kaikissa eri sävyissä. 🐨

Kasaan tähän keräämäni harmaat kuvat Repolaisen värihaasteeseen. Kannattaakin, koska sinne ilmestyi jo seuraava väri. Aloituskuvan paikan saa entiseltä/nykyiseltä työpaikalta saamani pieni tonttu. Pidän tästä niin kovasti, että se on esillä keittiössä ympäri vuodet.

Työpaikkaan, jossa olen enää pari viikkoa, liittyy muutama muukin kuva. Tavarahissin ovet ovat harmaat. Huomasin jonain päivänä, että kyltin mukaan hissiin mahtuu SATA ihmistä!?

Työpaikan taukotilan ikkunoiden karmit ovat harmaat.

Piti ihan aiempien väripostausten vuoksi kaivaa harmaita johtoja pussista.

Ihmettelin jonain päivänä kävelylenkillä, ettei lähelläni sijaitsevan, Pohjoismaiden suurimman korttelitalon pihaan mennä enää tuosta kohtaa. Este on ehdoton - ja harmaa. Nurmikosta päätellen aukko on ollut suljettuna jo pitkään. Miksiköhän?

Kotitaloni sisäpihalla on isohko vaaleanharmaa kivi, josta jostain kumman syystä tykkään.

Harmaan kiven Velkkukin löysi ja kiipesi sen päälle patsastelemaan.

Sisäpihalla asustaa myös harmaa polkupyörä, joka oli kuvattava ihan Repolaista ajatellen. 😉

Harmaita huppareita (käytän aina huppareita) on ainakin kaksi.

Helsinki -hupparin sain ystävältäni vähän aikaa sitten.

Kun siinä olevaa kohtaa, josta on värit lähteneet, ei voi piilottaa, niin sitä pitäisi korostaa, mutta miten? Ehdotuksia?

Vielä löytyi avaamaton silkkinauharulla. Mistä lie tullut?

Lopetan tähän "harmaat" ja koitan keskittyä löytämään kolme M -alkuista marraskuun kuvaa. Sitten pitäisi etsiä ja kuvata neon -värejä. Kiva näitä haasteita on tehdä, en minä sillä. 😅

Vuoden harmain päivä meni jo.

Tällaista iltaa!

Keskiviikko 13. marraskuuta.

- Vein isot paistin- ja wokkipannun sekä pienen kasarin metalliroskikseen. 👌
- Tiskasin yli 1½ tuntia ja jätin osan likoamaan.
- Tyhjensin (vihdoinkin) tavaraa ruokapöydältä.
- Kävin suihkussa, koska klo. 20. jälkeen kylpyhuoneen lattiaa ei saa kastella (huomenna on joku hiton tarkastus, eivätkä tarkentaneet, että mihin asuntoihin tullaan/mennään sisälle?!).
- Pesin samalla lavuaarin ja pöntön.
- Vein kassillisen paperiroskaa sekä samalla yhden pussillisen muita.

- Ystävätär M. soitti, koska kaipasi kuuntelijaa. Hänellä on huomenna inhoittava tutkimus sairaalassa. Kuuntelin jopa yllättävän pitkään.
- Soitin Mammalle, joka kaipasi soittoani. Pitäisi viedä palautuspaketti kaupan pakettipalveluun ja hakea samalla hänelle valkoviiniä. Juteltiin jopa yllättävän pitkään - lupasin mennä huomenna ja hoidella asioitaan. Sielläkin olisi kyllä siivottavaakin...
- Tädeille olisi soitettava ja kysyttävä, että sopisiko mennä perjantaina.

- Laitoin viisi eläkeikään ehtinyttä kananmunaa kiehumaan. 🙊
- Tiskasin lionneet kattilat ja vuoat.
- Kuivasin aiemmat ja laitoin kaappeihin.
- Kuivasin ja laitoin loput.
- Otin kananmunat kiehumasta (saas nähdä ja/tai haistaa, ja/tai maistaa..).
- Latasin kahvinkeittimen aamuksi. ☕

Hoppi-hoi, totesi Velkku ja pyllähti ihmeissään! 😲 "Jatka samaan malliin", se totesi ja näytti peukaloitaan. 👍

*     *     *

"Kuulitko, äiti, kuinka tyttäres ahkeroi? ". 😇 Varuiksi elvistelin myös teille. Kirjoitin, koska en soita nyt enää kenellekään.

*     *     *

Oikeasti tajusin tänään töistä palatessa, että kaikki ei taida mennä nyt ihan hyvin. Yllätys? Vatsaa kouristaa yllättävissä tilanteissa. Ihan kuin jännittäisin/pelkäisin jotain? Aamukahvia juodessa. Töistä kotiin palatessa. Pään, kropan ja mielen riipii stressi, jota on vaikea tunnistaa. Ei ole aiempia kokemuksia. Lupaudun kaikkeen ja kaikkialle, vaikka en välttämättä jaksaisi. Väsyttää lähes koko ajan. 😴 Tai sitten ei.

*     *     *

- Kävin kuorimassa ne kananmunat. Eivät haise.
- Paahdoin kaksi "lättyleipää", laitoin sulatejuustoa päälle sekä tietysti myös kananmunaa. Kolme munaa jää huomisiin eväisiin.

- Syön nuo, ja pesen lautasen. 😁
- Katson illan Salatut elämät.
- Käyn tupakalla ja vien vielä roskapussin keittiöstä.
- Kudon hetken, jos jaksan....

Ei minulla nyt muuta. Kiitos, kun kuuntelit! 💟

Rauhallista yötä! 🧡

Tölkkihaasteen lopetus, lelu ja tietovisa

Yllätysvapaapäivä.

Tittidii! Sain, vaikka en oikeasti tilannut! 😄 Puhelin oli yön jäljiltä äänettömällä, mutta huomasin siinä valon. Tarkempi tarkastelu näytti, että pomo oli juuri soittanut - soitin takaisin. "Ethän ole lähtenyt vielä kotoa?". En ollut, enkä lähdekään. Minulle ei olisi siellä tänään mitään tekemistä. Katsotaan huomenna uudestaan... Ihanaa olla kotona! 💖

(Kuva Facebook'ista 'lainattu'.)

Paitsi, että minulla on AINA kotona villasukat jaloissa. Joskus jopa kahdet päällekkäin, kuten nyt.

Vein eilen pitkään keräämäni kaksi kassillista tyhjiä tölkkejä ja pulloja. Päätin, että tähän tasasummaan on hyvä lopettaa laskeminen tältä vuodelta.

Vuoden 2024 lopullinen saldo olisi vähän yli 200 euroa, kun kokonaissummasta on vähennetty ostamani käsityövalo sekä paistokasari ja ostamani bussiliput Lahteen ja takaisin. Ilman vähennyksiä noin 290 euroa, mutta olen joutunut ottamaan kiposta rahaa ihan peruskäyttöön. On siellä vielä. Jatkan keräämistä varmaan ensi keväänä, uskoisin.

Löysin aikaa sitten jonkun roskiksen päältä lelun. Hetken mielijohteesta se löytyi hetken päästä repustani. Otin sen eilen taskuuni pienelle lenkille. Näpsin näemmä siitä yksitoista kuvaa, mutta laitan tähän niistä vain kolme. Saanko esitellä:

Olen varma, että Sartsa tietää tuolle oikean lajinimen? Pitäisi keksiä siitä lelulle lempinimi? Uskoisin jättäväni tuon jossain vaiheessa jonnekin jonkun lapsen löydettäväksi. Nyt se pääsi katselemaan mm. pieniä taloja.

Nämä kuvat ottaessani ajattelin Päivien ilot -blogissa esiteltyjä taloja. 💛

Enpä tajunnut katsoa, mikä firma tuossa on. Jatkoin matkaa ja poikkesin taas LähiBaariin, mikä olikin hyvä juttu. Sain iltapalaa edellispäivältä jääneistä nakeista, lihapullista (nyt söin molempia versioita) sekä perunasalaatista, kiitos! 😋

Pöytä, johon minut kutsuttiin, oli täynnä täysiä oluttuoppeja, joista kolme siirrettiin välittömästi eteeni. Kiitos niistäkin! TheBaarista tuttu mies saapui vetämään tietovisaa. Oli helppo jäädä ja osallistua kisaan, kun vieressäni istui toinen visan vetäjä. 💪 Pärjättiin ihan hyvin. 😉

Tuo kolmen hengen ryhmän nimi piti muuttaa: ei Hki, vaan Raahe. Heh. 😅 Kaksi meistä oli rovaniemeläisiä. Sekin oli loistava homma, että paikalle saapui se mies, jonka luona kävin lauantaina.

Vaikka tulin ajoissa kotiin ja nukuin ihan hyvin, niin oli ihanampaa jäädä tänne, kuin lähteä kävelemään töihin. Hyvä, että pomo soitti, jos siellä ei riittänyt töitä paikalle menneillekään. On sinne joku isompi tilaus tulossa, mutta pomo ei tiennyt sille tarkkaa "laskeutumisaikaa". Huomenna? 

Kuka se olikaan, joka mainitsi katselevansa mielellään "jouluhömppäleffoja"? Minä aloitan niiden katsomisen NYT, sillä olen tallentanut Firman pikkujoulut. Muutama kotihomma mielessä, mutta se leffa ensin.

Mukavaa maanantaita!