Sitähän sinä kysyit...
Miksi se meneekin niin, että sen kerran, kun tietää kellon olevan herättämässä, niin uni on ihan eri osoitteessa? Yleensä herään silloin yltiöpäisen väsyneenä, mutta tällä kertaa vajaat kymmenen minuuttia ennen kellon pimputtamista. Kolmen-neljän tunnin unilla...
Kävin jopa yllättävän pirteänä lataamassa kahvit ja menin suihkuun. Sen jälkeen kaksi huikkaa kahvia ja hien määrä oli jälleen vakiomitoissa. Tupakalla käydessä näin piiiitkästä aikaa oravan. Oli luikku kuin kuivan kesän orava? 😁
Täti A. huokaili, ettei vastaavaa yötä ole ollut kuin viime yö. Oli noussut kolmen aikaan ottamaan särkylääkkeen. Vasen nilkka oli todella pahasti turvoksissa ja ensimmäistä kertaa koskaan oli sydämestäkin ottanut (apua!). Kun ikää on yhdeksänkymmentäkahdeksan, niin... Huh huh! Siivosin hissukseen ja pidin jutustelutaukoja välissä. Hämähäkkejä löytyi tällä kertaa kaksi. 🕷
Täti B. ei havahtunut KUUTEEN ovikellon pimputukseen, joten oli soitettava puhelimella. Hänellä puolestaan oli molemmat nilkat turvoksissa. Olivat särkeneet viime yönä. Molempia muistutin nesteestä ja suolasta, vaikka koulutusta en omaakaan. Kahvihetkestä kieltäydyin, mutta kysyin kumminkin. Tiskimäärä oli tavallista suurempi, hi-ki.En kaipaa kruunua pääni päälle, mutta tällä helteellä pari kaksiota peräkkäin vaati voimia... 😇 Hoitui.
Kotiin palatessa arvasin heti, että mitä on menossa: seuraavat seinänaapurit (kuudennet, jos alkuperäistä tai asunnon nykyisiä omistajia ei lasketa) tekevät sisäänmuuttoa. Muutama sananen iloisten ihmisten kanssa tässä lämpötilassa tehtävästä muutosta, ja yksi esitteli itsensä. Melkein kaima, heh. Ihan kiva ensikohtaaminen. 👌Alkava viikonloppu sisältää ikkunaremppaan valmistautumista, mutta siitä erikseen. Pitäisi varmaan mennä illalla auringonlaskun aikaan tölkkikierrokselle, mutta katsellaan... Phuuh.