Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirkossa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirkossa. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. joulukuuta 2024

Joulu(aatto) 2024

Joulupäivän yötä!

Mitenkäs se teidän joulu on edennyt? Toivottavasti hyvin, maistuvasti sekä mieluisasti! 💖

Itse odottelin aattona (eilen juu) melkein neljään saakka iltapäivällä jonkunlaista puhelua, jolla olisi varmistettu se joulupöytään kutsu. Kutsuja oli se juhannuskaveri ja ruokapaikka emäntineen tässä lähellä eli karaokekaveri sekä heidän yhteinen tyttärensä avopuolisoineen. Sellaista puhelua ei koskaan tullut, mutta juhannuskaveri koitti soitella tänään aamulla jo ennen kuutta. En vastannut - enkä vastaa. Kiitos ja hyvää joulua.

Se joululaatikoita kaivannut/perunut soitti ja kutsui heille. En mennyt sinnekään. Sen sijaan otin HM:n kutsun vastaan ja menin tuijottelemaan kirkkoa eri suunnasta hänen ikkunastaan. Vein tuon etummaisen kynttilän mennessäni. Kuunneltiin Katri Helenan esittämiä joululauluja mukana laulaen. ♪♫.

Söimme saamiaan kinkkuleikkeleitä, graavilohta sekä joululaatikoita, kiitos! Laitoin itselleni joulusukat jalkoihin ja vein samanlaiset HM:lle - joulusamikset. 😂

Oli ihan hyvä, että menin sinne. Kotiin palattuani otin pienet nokoset ja heräsin liki paniikissa - paljonko kello on? Tuli melkein kiire iltakirkkoon, jossa oli todella paljon porukkaa!

Tunnistin ystävätär L:n helposti viimeisestä penkkirivistä ja menin viereen. Hän ei jaksanut olla kovin kauaa - itse olin loppuun asti ja yllätyin, kuinka kauan siellä kesti (n. 1½ h). Ymmärrän, että ehtoollisen jakamiseen meni aikaa väkimäärän vuoksi, mutta toisesta asiasta joudun syyttämään itseäni. 🙈


Kaikille jaettiin vahakynttilät sekä laululehtinen sisään mennessä. Minä olin se ensimmäinen (ja ajattelematon?), joka kävi ehtoolliselle mennessä sytyttämässä sen (ja L:n) kynttilän muistopaikkaan. Tein sen tietysti äitiä
💗 ajatellen ja muut seurasivat siihen jonoksi asti perässä. 

Vasta ihan lopussa tajusin/muistin, että tapahtuman päätteeksi oli tarkoitus tehdä 'liekkiketju' niin, että kaikki poistui(si)vat palavat kynttilät kädessä. No, vieressäni oli yksi ylimääräinen, jonka sytytin mukaan. Ulkona tuuli sen verran, että liekit sammuivat välittömästi.

Kotiin palattuani kasasin lautaselle yöruokaa, kuten jouluyönä lienee tapana.. "Minun kinkustani" kerron paljon lisää myöhemmin. 😏

Tänään olen vain ollut - kuinka mahtavaa! 😍 Katsonut muutaman kotimaisen leffan, joista Kulkuset kulkuset -elokuvasta tykkäsin monella tapaa. Poika ja ilves tuli katsottua taas kerran. Oli katsottava Juniori Suurmestarin finaali, johon liittyen on pakko kysyä, että tiesittekö siinä mukana olleen Taiston olevan Maria Veitolan poika?

Ai pahus, mokasin "ihanan" joulukalenterinkin kanssa. Laitoin eilen vahingossa luukun 25 luukun 24 sijaan. Joko nyt saan viedä tämän läpyskän pahviroskiin?


Taidan sittenkin lukeutua heihin, jotka 'salaa' toivovat ja odottavat jouluajalta paljon. Mitähän pitäisi tapahtua, etten pettyisi? Että olisin tyytyväinen? Sain seuraa, jouluruokaa, lahjoja, kirkkohetken.
💝

Kiitos!

lauantai 14. joulukuuta 2024

Kirkkoilta ja Ne Hyvät Uutiset

Ensin lunta ja nyt vettä. Helsinki.

Yöllä oli satanut läjäpäin märkää lunta ja lisää satoi vielä aamullakin. Menin aamun (aamupäivän!) toiselle pahereissulle sisäpihan puolelle ja syystä, jota en tiedä, jätin hupparin hupun päähäni, ONNEKSI! Kaksi askelta ja päähäni läsähti kasa märkää lunta mattoparvekkeen reunalta. Ei se juurikaan sattunut, mutta säikähdys oli sitäkin suurempi! 💦 Nyt sataa jo vettä. Auta armias, jos tulee pakkasta!?

Arvoin torstaina pitkään, että menenkö kirkkoon vai en. Toisaalta olisin saattanut kaivata seuraa, toisaalta en. Menin yksin.

Eteisessä oli niiden rautalankajuttujen tilalle vaihdettu maalauksia. En löytänyt mitään tietoa tekijästä.

Tarkoitukseni ei ole olla mitenkään kärkäs, mutta mielestäni kiinnityksiin olisi voitu panostaa hieman enemmän? Nyt reunat repsottivat ikävästi maalaajan töitä kohtaan.

Kahden viimeisen taulun luona joku iäkäs nainen alkoi juttelemaan kanssani kehuen maalaistalon pihaa kuvaavaa teosta.

Pidin siitä itsekin, mutta MIKSI tuo tulppaani etualalla? Taiteen tarkoitus lienee puhutella, mutta tuskin tuota kukkaa oli siksi maalattu siihen - vai oliko? Minusta se oli kuin tarra väärässä paikassa. 🌷

Kirkkosaliin mennessäni kävin suoraan sytyttämässä muistokynttilän äidilleni. Näin koin hänen olevan mukanani. 💗 Se olikin koko tapahtuman aikana ainoa siihen sytytetty kynttilä. Minun äidilleni!

Olen näemmä jo vakiinnuttanut paikkani keskikäytävän oikealla puolella ja aika edessä. Alttarikuvaan sattui se nuori mies, joka soitti pianoa sekä molempia kirkon urkuja.

En tiennyt, mitä odottaa. Nainen, jonka olen nähnyt/kuullut musisoivan ennenkin, lauloi ensin viisi kappaletta. On täysin oma mielipiteeni, että se nainen, joka lauloi kuin huonosti kouluttautunut oopperalaulaja, ei olisi tarvinnut mikrofonia lainkaan. Särki korvaan, jos näin voi sanoa. Keskityin ammentamaan jaksamista äidille sytyttämästäni kynttilästä.

Välissä tuo nuori mies soitti vaikuttavan urkuteoksen kirkon isoilla uruilla. Siitä pidin.

Lopuksi se sama nainen soitti viisi kappaletta soittimella, jota nimitti "puupääpoikkihuiluksi". Ainakin Sartsa varmaan tietää?! Istuin liian lähellä ja olin taas liian pedantti. 🙉

Ihan lopuksi laulettiin yhdessä Maa on niin kaunis. ♫♪.


Koko tapahtuma kesti vain viisikymmentä minuuttia, mutta tuntui kahdelta tunnilta. Tulipahan käytyä ja koettua.

*     *     *

Kotona paistoin loppujen broileripalojen kanssa mm. sipulia, maissia sekä paprikaa. Lisäsin siihen Aura -murua sekä kermaa.

Keitin kaveriksi spaghettia, söin lautasellisen ja kippasin loput spaghetit kastikkeen sekaan.

Olen syönyt tuota nyt kaksi päivää ja vielä riittää tällekin päivälle, ugh.

*     *     *

Typistän vähän, koska on lähdettävä kauppaan. Ensin päivän kalenteriluukku:

Tuota, ööh?

*     *     *

Sitten se hyvä uutinen: Täti B. soitti eilen ja kyseli varovasti, että voisinko käydä ennen joulua. Sovimme, että menen tiistaina. Soitin heti perään Täti A.:lle ja hänellekin sopi, että menen sinne samalla. Liki satavuotiaalle ei kuulunut hyvää - oli kaatunut kotonaan, eikä muista tapahtumasta mitään. Oli joutunut soittamaan tyttärensä paikalle nostamaan hänet ylös. Tuota vastuuta en haluaisi itselleni (minähän 'vain' siivoan siellä), mutta pitäähän mummeleiden saada lattiat puhtaiksi ennen joulua! 💕

Täällä olisi tänään paikka suurtalouskokille, tiskaajalle sekä lisäpakastimelle. 😅 Ei vaan, mars kauppareissulle...

Voimia ja rentoa otetta jouluun valmistautumiseen!