Hups.
TÄMÄ EI VOI OLLA TODELLISTA!!? Olen kirjoittanut StanstaLandia -blogiani melkein kymmenen vuotta eikä koskaan I.K.I.N.Ä. ennen ole käynyt näin! Olin kirjoittanut ehkä puolet aikomastani kuvineen ja yhtäkkiä kaikki katosi. Aina ne tallentuvat kirjoittaessa pienin väliajoin, mutta ei - nyt kaikki hävisivät "tsäp". Kaikki. Onneksi en koskaan poista kuvia koneelta ennen postauksen julkaisua, mutta sen lisäksi, että tilanne on outo, niin kylläpä ketuttaa!!! En ymmärrä. 🙀😱😖
Mitäs minä olin kirjoittanut? Että tuntuu vähän haikealta, kun monta vuotta tähän aikaan etsittiin edullista ja mieluisaa etelän reissua. Nyt facebook mainostaa sellaisia urakalla. Ehkä joskus jonain päivänä oma tilanteeni muuttuu ja pääsen taas etsiskelemään. Ehkä joskus vielä pääsen jonkun kanssa jonnekin...
No, joka tapauksessa kirjoitin siitä, että kävin toista kertaa tälle vuodelle ruokajonossa. Aluksi tuntui, että talvinen sää oli mitä mukavin jonottaa, mutta myönnettäköön jalkojen ja käsien palelevan ennen sisälle pääsemistä. Ensimmäisenä jaettiin taas leipää. Sain kaksi, jotka laitoin kotona suoraan pakkaseen.
Sama leipiä jakava mies koittaa olla vähän vitsikäs ja paprikan sekä luumut ojentaessaan hän höpisi jotain vatsan toiminnasta.
Seuraavaksi sain purjosipulin (yes!), tomaatteja sekä Patruunan salaatin, jollaisesta en ollut kuullutkaan.
Yhtä asiaa minä en ymmärrä!? Koska jaosta ei ole koskaan pakko vastaanottaa mitään, mitä ei koe tarvitsevansa, niin miksi ottaa? Sain kilon perunasalaattia ja paikalta lähtiessä oli heti kulman taakse heitetty vastaava hankeen. Minä en voinut jättää sitä siihen, vaan poimin mukaani.
Kinkku-salamipanini oli pehmeä.
Enkös minä viimeksi maininnut siitä, että toivoisin jakoon joskus jotain "oikeaa" ruokaa? Äänetön toiveeni oli 'kuultu' ja kuinka upeasti: 850 grammaa Kokkikartanon kylmäsavuporopastaa! Laitoin kotona senkin pakkaseen, koska jääkaapissa on vielä pizzaa.
Minä ostan äärimmäisen harvoin mehua ja siksi appelsiini-mango tuntui herkulta. Niin tuntui myös saamani litra ananas-persikka-kookos-jugurttia. Kyllä Stanstan nyt kelpaa herkutella!
Kun näiden kaikkien lisäksi sain vielä puolitoista litraa jouluomena Jaffaa, niin reppu oli taas täynnä. Kii-tos! 💛
Minä niin toivon, että te ymmärrätte ajatustapaani!? Että kun en tohdi ns. nirsoilla jaossa, vaan otan vastaan mitä annetaan. Laitoin taas naapuritalon ystävättärelle viestin, kuten viimeksikin, ja toimitin hänelle toisen kilon perunasalaatin, tomaatit sekä paprikan, Patruunan salaatin ja paninin (koska itsellä pizzaa). Hän puolestaan toi minulle paketillisen suklaakeksejä, kiitos! 💜
Niin joo, 'vessapaperin hakureissulla' tuhlaantui kauppaan yhteensä 13,78 euroa, johon en laske paperia mukaan, koska se ei ole ruokaa. Kulutus on 13.01. jälkeen yhteensä 87,44 euroa.
Huomenta!
Kylläpä näin aamusta kummallisia unia. Yhdessä rapsuttelin tikulla selällään makaavan oravan vatsaa ja toivoin, ettei vierestä kipittävä pieni koira huomaisi meitä.
Koska Liskonainen on parhaillaan leikkauksessa, niin sytytin häntä ajatellen kynttilän ja nostin siihen viereen kaksi enkeliä turvaamaan. Että ajatuksissani olet! 💗
Kävin juuri tupakalla. Roskisten luona pyöri parvi naakkoja, mutta lähimmässä puussa lauleskeli yksinäinen lintu äänellä, jollaista en ole ennen kuullut. Ihan outo, hyvin melodinen sävel. Tuli vähän taikauskoinen olo...
Lunta on niin paljon (ja viimeistään loppuviikosta luvattiin lisää), etten pääse kahlaamaan ns. tupakkapaikalleni. Sinne menemättä jättämiseen on toinenkin syy - tämä lippa on juuri siinä kohtaa katon reunalla:
Juttelin illalla äidin kanssa ja kerroin hänelle sisäpihan mattotelineestä. Piti ottaa äsken kuva, koska hassultahan tuo nayttää.
Siihen lähelle on rakennettu lumilinna.
Jospa tänään ottaisin itseäni vaihteeksi niskasta kiinni ja koittaisin saada kudottua äidin sukalle parin. Johan ne pitäisi kohta saada postiin, jos meinaan niiden olevan perillä ennen ystävänpäivää. Kortinkin voisin tehdä mukaan.
Tämä meinasi unohtua. Olen ottanut jonkun paketin kyljestä kuvan viimeisestä käyttöpäivästä. Se sopii tähän päivään. Kuinkahan paljon porukkaa menee tänään kihloihin tai naimisiin..? Sanokaas tämä päiväys ääneen numeroina? Nolla kaks, nolla kaks, kaks nolla kaks kaks... 😆
Kuinka helppoa olisikaan jäädä taas jumittamaan tähän tietokoneen äärelle ja havahtua jossain vaiheessa, etten ole saanut tehtyä mitään. Kahvit on juotu, joten mars muihin hommiin!