ReissuKäsityöPussukka

Jota ilman ei kannata liikkua.

Yhdellä kymmenen tuntia venyneellä laivareissulla manasin sitä, ettei tämä reissupussukka ollut mukana. En voinut tehdä niitä solmupantoja valmiiksi, kun ei ollut neulaa ja saksia mukana.

Kreikasta ostamani pussukka sisältää: mittanauhan, Kalymnokselta ostamani taittosakset, hammastikun, kynsiviilan, viisi hakaneulaa ja neljä muuta neulaa sekä yllätyksenä itsellekin kaksi perussärkylääkettä. 👀

Tämän voi ottaa mukaan lentokoneeseenkin - Rovaniemelle. 😉

Päätteletkö käsityöt neulalla vai virkkuukoukulla?

VappuAamua

Vappuyötä 'itsekseni' vietellen...

Kaikki aikomani asiat tuli hoidettua eilen. Kävin postissa hakemassa paketin ja vein sen Mammalle. Kävin juomakaupassa ja vein 'simat' Mammalle. Kävin ruokakaupassa ja löysin sieltä kaikki listassa olevat (oudotkin) tuotteet, jotka vein Mammalle. Tuppo tuli vastaan ja menimme puistoon tapaamaan ystäväämme. Minusta siellä oli liikaa ihmisiä ja halusin pois. Samaa mieltä oli myös virkavalta...

Tuppo nukkuu eikä minua väsytä. Ei, koska nukuin jo monta tuntia.

Tähän seuraavaan fiilistelyyni (vanhat kuvat) sekoittuu kaksi eri reissua (Kalymnos & Lesbos) hotelleineen. Ei sen väliä, eihän? 😎

*     *     *

Lakana on kiertynyt jalkojeni ympärille ja osa on tiukasti olkapään alla. Ojentelen tyynyn alla puutunutta kättäni silmiä siristellen. Haistelen ilmaa ja koitan ymmärtää missä olen. Vaikka on pimeää, on valoisaa? Venyttelen kroppaani ja hymy nousee huulilleni.

Nappaan housut lattialta ja kiskaisen paidan päälleni. Villasukat suojaavat kylmältä lattialta.

Yritän avata parvekkeen oven mahdollisimman äänettömästi, jotta saisin pitää oman aamuaikani yksin itselläni. Hieman se ovi kolahtaa ja narisee, mutta mies tuhisee edelleen tasaiseen tahtiin (niin nytkin). Hiivin linnunmaidon lämpimään aamuun, sytytän tupakan ja katson ympärilleni. Haistelen.

Meren aallot kohisevat rantakiviä vasten. Rakennuksen toisella puolella skootterit kiihdyttävät mutkan jälkeen. Kuka on palaamassa 'satunnaisesta' yöpaikastaan, kuka kiiruhtaa töihin tai muualle. 

Pääskyset lentävät nopein liikkein, hipovat uima-altaan vettä ja kiepsahtavat taas ylemmäs. En enää pelkää niiden poiketessa parvekkeen yllä olevalle pesälleen. 

Kyyhkyset kujertavat ja jossain kauempana kukko leikkii herätyskelloa. Käyn jääkaapilla ja avaan hiljaa oluen "koska voin". Olen lomalla.

Nuuhkin ilmaa. Meri ja kukat tuoksuvat. Hymyilen itsekseni kuin mairea lehmä haaleassa rantavedessä. On langat, puikot, minä tässä. Tuppo lähellä ja minulla Ihana Oma Hetki. 💝

Hipsin hiljaa laittamaan kahvit keittimeen ja kananmunat kiehumaan. (Kalymnoksella oli ihan paras keittiövarustelu, näin ohimennen..)

Pilkon lautaselle kurkkua, tomaattia ja ihan parasta fetaa.

Palaan vielä hetkeksi parvekkeelle kutomaan, nuuhkimaan, tuijottelemaan, nauttimaan ja odottamaan, että pääsen viimeistelemään yhteisen aamupalamme.."

KRÄTS. 💩

Paluu tähän päivään. Hitottaa, vaikka samalla tietysti ymmärrän. Reissuun lähtö olisi ollut ensi viikon sunnuntaina. Näemmä rääkkään itseäni? Ensimmäistä kertaa oli maksettuna kaksi viikkoa yhden sijaan. Kohdehotelli on remontoitu kokonaan menneen talven aikana, joten olisimme päässeet ihastelemaan sitä ensimmäisten asiakkaiden joukossa. Taidan toistaa itseäni, mutta. Shit. 🙈

Totta hitossa ymmärrän, ettei sinne pääse kukaan muukaan tällä hetkellä. Totta hitossa ymmärrän, että miksi. Totta hitossa arvostan jo kokemiamme yhteisiä reissuja! Totta hitossa koitan luottaa siihen, että matkoja on vielä joskus edessä. Mutta totta hitossa minua saa ärsyttää?  🙊

Syödäänkö vähän? Jos se lieventäisi 'hiipivää' kiukkua?

Oikeasti kello on pian kuusi vappuaamuna ja napsin pelliltä Tupon paistamia lohkoperunoita, nakkeja sekä chilimakkaraa. Ei nekään pahoja ole.

Lokit kirkuvat viereisen pizzerian nurkalla ja muut linnut rääkyvät miten osaavat. Lujaa. 🙉

Joku naapuri kotiutui juuri taksikyydillä. Taksin, joka lähti yksisuuntaista katua väärään suuntaan. Minä naukkailen punaviiniä ja Tuppo kuorsaa. Voi aamu.

Osaan minä ajatella onnellisiakin ajatuksia: Mamman hommat tuli hoidettua. Olemme kaikki (Tuppo, hänen tyttärensä siippoineen, Poika perheineen, äitimme ja muut sukulaiset) terveinä. Meillä on katot päittemme päällä ja kaikki tarvittava ympärillämme. Jääkaapissa syötävää ja heh, lasissa juotavaa. 😋

Aamuaurinko alkaa juuri nousemaan,

vielä hetki, kun on hiljaista täällä.

Mieltä hyvää Sä tuo meitä kantamaan,

olkoon hyvä mieli teidänkin päällä. 

Sinä päättää sen voit

miten vietät tään,

päivän, jonka valkenevan nyt Sä näät,

ihan hyvähän meidän on täällä.

Monta ajatusta, iloa, surua ja muut

koet rinnassas, sydämessäs aina.

Jos et koe, et tiedä, suljet tunteiden suut,

anna itsesi olla sä aina.

Stansta teille vappua toivottaa,

ei itseään riimittelemättä saa, 
ole täällä sä mun mukana 
vaikka vappuperjantaina?

 

 😂

 

Menisinköhän halailemaan lämpimästi tuhisevaa miestäni. Jos vaikka menisinkin..💓

Loistavaa vappuaamua sekä alkanutta toukokuuta!

Pois Kalymnokselta

Vihdoinkin viimeinen reissupäivitys...

Herättiin viimeisenä aamuna ja lähdettiin poikkeamaan lähimarketissa. Sitten haimme laukkumme huoneesta ja kävimme kirjautumassa ulos hotellista. (Olenko maininnut, että hotellivero oli 10,50€ per huone? Sama summa kuin keväällä Falirakissa.) Bussi tuli ja kuljetti meidät Pothiaan. Siellä siirryimme lauttaan.

Tällä kertaa istuimme sisällä. Tuppo taisi nukkua.

Nyt se ravintola, jossa kävimme tullessa, oli kiinni. Menimme kemiläisten kanssa viereiseen.

Vähän oli jo nälkä kun aamupala jäi syömättä.

Olin miettinyt tämän vaihtoehdon jo ennen reissua.

Cheese Saganaki oli hyvää paitsi, että se olisi voinut olla hieman enemmän paistettu. No, en ole tuollaista ennen syönyt eli ei minulla ole vertailukohdetta. Kemiläiset söivät samanlaiset.

Tilattiin myös Tupon kanssa kimppaan Kalymnos Salad, jonka tuleminen kesti ja kesti.

Eikä se oikeasti ollut edes hyvää.

Söin sitä silti.

Mukana tarjoiltiin puoliksi palanutta leipää. Syötyä sekin tuli.

Bussi tuli aikanaan noutamaan meidät ja vei lentokentälle.

Aina se lähdön hetki on haikea. Kiitos seurasta kemiläiset!!! 💕

Kentällä hoidettiin perusasiat.

TUI'n kone oli jo odottamassa.

Siirryimme koneeseen.

Nukuin koneessa ehkä pidempään kuin koskaan ennen.

Ai niin, lento lähti tunnin myöhässä.

Koskaan ennen en ole nähnyt USB-laturia penkin selkänojassa!?

Tänään kotona...

Muistoksi mukavasta reissusta jäi kuvien, kokemusten ja muistojen lisäksi "pakollinen" jääkaappimagneetti.

Talteen jäi myös bussiliput Pothiaan.

Itselle ostin Telendokselta (osittain kannatuksen vuoksi) kaksi kaulakorua.

Puolentoista litran valkoviini oli tarkoitus juoda paikan päällä, mutta se matkasi kotiin saakka.

Suklaa ja ruusuinen oliivisaippua menivät Mammalle, vesimelonisaippua Ystävätär TK:lle, natural oliivisaippua äidille villasukkien ja säärystimien kera. Vasemmalla ylin menee aidon pesusienen kanssa Tupon äidille kunhan tavataan.

Nyt on koko reissu käyty läpi. Oli oikein mukavaa ja mieleen jäi, että tuonne voisin mennä toistekin.

Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Toisen kerran Telendoksella

Viimeinen kokonainen päivä.

Heräsin aamulla ensimmäisenä, kuten kai joka aamu. Menin parvelleelle odottamaan, että Tuppokin herää.

Nautin aamupalaksi tölkin olutta - miten muuten voisi aloittaa viimeisen kokonaisen päivän?

Miehen herättyä istuimme parvekkeelle "viimeiselle aamiaiselle" ja koitimme "tuhota" jääkaapista mahdollisimman paljon kaikkea pois, jotta saisimme sen mahdollisimman tyhjäksi. Kysyin mitä Tuppo haluaisi tehdä viimeisenä kokonaisena päivänä.

Eipä siinä neuvotella tarvinnut - molemmat halusivat palata Telendokselle.

Niinpä kävelimme taas tuttua reittiä 'kissatalon' ohi.

Meillä ei ollut mitään kiirettä, joten menimme hetkeksi jo tuttuun Irene's Cafe'seen.

Olen varmaan jo kertonut, että tuo paikka oli suoraan venelaiturin kohdalla.

Olin sanonut jo reissun ensimmäisenä päivänä, että haluan juoda café frappé'n. En ole sellaista ennen juonut, nyt join. Ihan hyvää se oli, mutta olisin kaivannut sekaan sokeria, jota en sitten kuitenkaan tohtinut pyytää.

Tupon "kahvijuoma" oli hieman erilainen, heh heh. Mutta viimeinen lomapäivä, mitä sitten.

Juotuamme juomamme hyppäsimme veneeseen. Tällä kertaa huomasin ottaa kuvan venelaiturista. Taisi olla sama vene kuin aiemminkin.

Perillä lähdimme tällä kertaa mereltä katsottuna vasemmalle. Kuvailin OranssiPalloa.

Suoran päässä käännyimme polulle, jota kulkiessa ohitimme neljä vuohta.

Vai pukkia vai mitähän ne oli?

Kiipesimme melkoisen jyrkkää polkua ylöspäin ja ohitimme kirkon.

Ikävä kyllä portti oli suljettu tiukasti ketjulla.

Olisin niin mielelläni mennyt tuonne hetkeksi kävelemään, mutta oli tyydyttävä näppäämään pari kuvaa aidan raosta.

Maasto oli todella kuivaa. Oli varottava paljaita nilkkoja.

Kannatti kiivetä se rinne! Päältä oli aivan mahtavan huikeat näköalat vaikka rinteen jyrkkyys ja pudotus sieltä herättikin kunnioitusta.

Terkkuja Telendokselta! 😍

Kuva by Tuppo.

Kuva by Tuppo.

Kuva by Tuppo.

Siis tottakai kysyin Tupolta luvan noiden kuvien laittamiseen.

On kiva, että emme ihan aina kuvaa samoja paikkoja ja kohteita.

Melkein tuntui tungettelulta ottaa tämä kuva, mutta perustelin asian itselleni sillä, että jos olisin jättänyt ottamatta, niin tuhannet muut kuvaavat kuitenkin. Eiköhän asukaskin sen tiedä. On niin söpö kuin nukkekoti.

Poikkesimme jälleen Rita'an oluille eli piti päästä vessaan...

Matkalla vessaan, kassakoneen vieressä, istui tämä tyyppi napittaen minua suoraan silmiin. En tiedä mikä minuun meni, mutta jäin rapsuttelemaan kattia. Sain kunnon 'puskuja' ja kehräystä palkaksi.

Jatkettiin matkaa samaan suuntaan kuin edellisenä päivänä.

Ja mentiin oluille samaan paikkaan kuin edellisenä päivänä.

Näistä postauksista saanee vaikutelman, että emme juuri muuta teekään kuin istumme tuopit nenän edessä. Noup. Kävellään aikamme ja sitten pysähdytään jonnekin jos ja kun mieli tekee. Tai pitää päästä vessaan.

Telendoksella mieli jotenkin lepäsi. Saarella asuu kesäisin noin sata ihmistä ja talvella kuulemma vain kolmekymmentäkaksi. Näimme saarella vain yhden auki olevan minimarketin.

Että ankkuria ei saa kiinnittää sähkötolppaan?

Kävelimme takaisin kohti venesatamaa.

Kuva by Tuppo.

Kun nyt tarkemmin muistelen, niin kävimme ensin On the Rocks'issa ja vasta paluumatkalla Rita'ssa, mutta ei kai se niin tarkkaa ole.

Palatessa oli alkanut jo hämärtää ja saimme nähdä veneen valaistuksen. Hyvästi jää, Telendos! Toivottavasti kohtaamme vielä! 💕

Matkalla hotellille poikkesimme juomakauppaan, josta Tuppo osti meille pullot Smirnoff Ice'a. Nautimme ne hylätyn talon portailla ja katsoimme ohi kulkevia ihmisiä. Palasimme hotellille.

Illalla lähdimme "juhlimaan" viimeistä iltaa naapurihuoneiden kemiläisten ladyjen sekä rovaniemeläisten nuorten miesten kanssa. Menimme aikalailla hotelliamme vasta päätä olevaan Taverna Barbayiannikseen.

Syötiin hyvin, juotiin viiniä ja pidettiin hauskaa. Kuvassa minun broileriannos.

Tuppo tilasi maksaa (vau!) ja tykkäsi siitä paljon!

Oi oi, viimeinen ilta ei ole koskaan kiva, mutta tällä kertaa meillä oli oikein mukavaa. Seura oli loistavaa (Kiitos!) ja käsittääkseni kaikilla hauskaa.

Taisin mainita aiemminkin, mutta hotellille palatessa sain jotain sandaalin ja isovarpaan taitteen väliin. Verta tuli hurjasti. Naapurihuoneen lady tuli avuksi pinsettien kera ja vuoto loppui. En tiedä mikä siellä oli. Aamulla jouduin vähän putsailemaan paikkoja verestä. Varpaan alle ei sattunut yhtään.

Pakattiin laukut illalla sillä bussi oli tulossa noutamaan klo. 09.40. Sitä ennen poikettiin vielä marketissa, ja luovutettiin huone. Matka kohti Pothian satamakaupunkia ja lauttaa alkoi, mutta siitä vielä erikseen.

Olisin viihtynyt tuolla toisenkin viikon!