Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lesbos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lesbos. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. toukokuuta 2020

VappuAamua

Vappuyötä 'itsekseni' vietellen...


Kaikki aikomani asiat tuli hoidettua eilen. Kävin postissa hakemassa paketin ja vein sen Mammalle. Kävin juomakaupassa ja vein 'simat' Mammalle. Kävin ruokakaupassa ja löysin sieltä kaikki listassa olevat (oudotkin) tuotteet, jotka vein Mammalle. Tuppo tuli vastaan ja menimme puistoon tapaamaan ystäväämme. Minusta siellä oli liikaa ihmisiä ja halusin pois. Samaa mieltä oli myös virkavalta...

Tuppo nukkuu eikä minua väsytä. Ei, koska nukuin jo monta tuntia.

Tähän seuraavaan fiilistelyyni (vanhat kuvat) sekoittuu kaksi eri reissua (Kalymnos & Lesbos) hotelleineen. Ei sen väliä, eihän? 😎

*     *     *

Lakana on kiertynyt jalkojeni ympärille ja osa on tiukasti olkapään alla. Ojentelen tyynyn alla puutunutta kättäni silmiä siristellen. Haistelen ilmaa ja koitan ymmärtää missä olen. Vaikka on pimeää, on valoisaa? Venyttelen kroppaani ja hymy nousee huulilleni.

Nappaan housut lattialta ja kiskaisen paidan päälleni. Villasukat suojaavat kylmältä lattialta.

Yritän avata parvekkeen oven mahdollisimman äänettömästi, jotta saisin pitää oman aamuaikani yksin itselläni. Hieman se ovi kolahtaa ja narisee, mutta mies tuhisee edelleen tasaiseen tahtiin (niin nytkin). Hiivin linnunmaidon lämpimään aamuun, sytytän tupakan ja katson ympärilleni. Haistelen.

Meren aallot kohisevat rantakiviä vasten. Rakennuksen toisella puolella skootterit kiihdyttävät mutkan jälkeen. Kuka on palaamassa 'satunnaisesta' yöpaikastaan, kuka kiiruhtaa töihin tai muualle. 

Pääskyset lentävät nopein liikkein, hipovat uima-altaan vettä ja kiepsahtavat taas ylemmäs. En enää pelkää niiden poiketessa parvekkeen yllä olevalle pesälleen. 

Kyyhkyset kujertavat ja jossain kauempana kukko leikkii herätyskelloa. Käyn jääkaapilla ja avaan hiljaa oluen "koska voin". Olen lomalla.

Nuuhkin ilmaa. Meri ja kukat tuoksuvat. Hymyilen itsekseni kuin mairea lehmä haaleassa rantavedessä. On langat, puikot, minä tässä. Tuppo lähellä ja minulla Ihana Oma Hetki. 💝

Hipsin hiljaa laittamaan kahvit keittimeen ja kananmunat kiehumaan. (Kalymnoksella oli ihan paras keittiövarustelu, näin ohimennen..)

Pilkon lautaselle kurkkua, tomaattia ja ihan parasta fetaa.

Palaan vielä hetkeksi parvekkeelle kutomaan, nuuhkimaan, tuijottelemaan, nauttimaan ja odottamaan, että pääsen viimeistelemään yhteisen aamupalamme.."

KRÄTS. 💩

Paluu tähän päivään. Hitottaa, vaikka samalla tietysti ymmärrän. Reissuun lähtö olisi ollut ensi viikon sunnuntaina. Näemmä rääkkään itseäni? Ensimmäistä kertaa oli maksettuna kaksi viikkoa yhden sijaan. Kohdehotelli on remontoitu kokonaan menneen talven aikana, joten olisimme päässeet ihastelemaan sitä ensimmäisten asiakkaiden joukossa. Taidan toistaa itseäni, mutta. Shit. 🙈

Totta hitossa ymmärrän, ettei sinne pääse kukaan muukaan tällä hetkellä. Totta hitossa ymmärrän, että miksi. Totta hitossa arvostan jo kokemiamme yhteisiä reissuja! Totta hitossa koitan luottaa siihen, että matkoja on vielä joskus edessä. Mutta totta hitossa minua saa ärsyttää?  🙊

Syödäänkö vähän? Jos se lieventäisi 'hiipivää' kiukkua?


Oikeasti kello on pian kuusi vappuaamuna ja napsin pelliltä Tupon paistamia lohkoperunoita, nakkeja sekä chilimakkaraa. Ei nekään pahoja ole.


Lokit kirkuvat viereisen pizzerian nurkalla ja muut linnut rääkyvät miten osaavat. Lujaa. 🙉

Joku naapuri kotiutui juuri taksikyydillä. Taksin, joka lähti yksisuuntaista katua väärään suuntaan. Minä naukkailen punaviiniä ja Tuppo kuorsaa. Voi aamu.

Osaan minä ajatella onnellisiakin ajatuksia: Mamman hommat tuli hoidettua. Olemme kaikki (Tuppo, hänen tyttärensä siippoineen, Poika perheineen, äitimme ja muut sukulaiset) terveinä. Meillä on katot päittemme päällä ja kaikki tarvittava ympärillämme. Jääkaapissa syötävää ja heh, lasissa juotavaa. 😋



Aamuaurinko alkaa juuri nousemaan,
vielä hetki, kun on hiljaista täällä.
Mieltä hyvää Sä tuo meitä kantamaan,
olkoon hyvä mieli teidänkin päällä. 

Sinä päättää sen voit
miten vietät tään,
päivän, jonka valkenevan nyt Sä näät,
ihan hyvähän meidän on täällä.

Monta ajatusta, iloa, surua ja muut
koet rinnassas, sydämessäs aina.
Jos et koe, et tiedä, suljet tunteiden suut,
anna itsesi olla sä aina.

Stansta teille vappua toivottaa,
ei itseään riimittelemättä saa, 
ole täällä sä mun mukana 
vaikka vappuperjantaina?
 
 😂
 


Menisinköhän halailemaan lämpimästi tuhisevaa miestäni. Jos vaikka menisinkin..💓


Loistavaa vappuaamua sekä alkanutta toukokuuta!

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Viihdyttävää juhannusta!

On juhannusaatto. Ja kesäpäivänseisaus.


Olipas eilen the Päivä, mutta ei siitä tuon enempää. Oli kummallisuuksia ja hankaluuksia, joista kuitenkin apukäsien kanssa selvittiin. Hyvä niin. Olen Tupon luona ja mukana on mekko juhannusta varten. Olen menossa kohta ruokakauppaan; haaveena pirteä salaatti, makkaraa ja uusia perunoita. Ehkä kananmuna-valkokastike tai sitten ne kananmunat salaattiin. Käyn ostamassa ja viemässä samalla Mammalle pari ristikkolehteä juhannuksen ratoksi.

Olen säästänyt tätä, mielestäni parasta, viime reissun kuvaa, joten nyt:

Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
- Eino Leino -

Tämä kuva on mielestäni otettu juhannuksena. Paikka on Ounasvaara Rovaniemellä ja vuosi ties mikä. Aloin olla jo aika iso isän syliin. Isä 💓

Täten toivotan teille kaikille aurinkoista, 

maistuvaa, mukavan rentoa ja 

muistoja tuovaa juhannusta!💛


-Stansta-

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Reissun loppu ja tuliaiset, osa 10.

Kiva loppuu aikanaan.


Hotellissa oli järjestetty (kerrankin!) kaksi huonetta, joissa voi säilyttää matkalaukkujaan ja käydä vaikka suihkussa. Toinen huone oli meidän huone ja siksi pakkasimme jo aamulla Tupon kanssa.

Kerroinko jo maksuselkkauksista hotellilla? No, kerron uudestaan jos niin on. Siellä haluttiin laittaa laskut huoneen numerolla. Kahtena ensimmäisenä päivänä maksoimme illalla päivän ostokset pois. Kolmantena päivänä minulta pyydettiin respassa yli sata euroa!?! Oli haettava Tuppo apuun. Henkilökunta ei huomioinut jo maksettuja laskuja vaan yritti velottaa ne uudestaan. Ei onnistunut. Viimeisenä päivänä piti olla maksettavana vain hotellivero (vain 3,50€/huone), mutta jouduimme maksamaan enemmän. Minulla paloi hermo ja jätin Tupon hoitamaan asiaa. Kumpikaan Tupon luottokorteista ei toiminut. Jouduimme kaiken odottelun ja häsläyksen jälkeen maksamaan n. kolmekymmentä euroa. Kismitti.

Jätin huoneeseemme lampun päälle Suomi pipon. Emme tippiä vaikka ei tuo säheltäminen siivoojan vika ollut. Tosin kaikkien huoneita ei siivottu yhdenvertaisesti.

Bussi tuli ajallaan ja tällä kertaa näimme maisemia tunnin matkalla lentokentälle.

Kuvasin bussin ikkunan läpi Mytilíniä.

Paikka vaikutti huomattavasti mielenkiintoisemmalta kuin se, jossa olimme viikon viettäneet.

Lentokentän parkkipaikan kupeessa oli joku kappeli.

Pääsimme aikanaan koneeseen, joka lähti myöhässä. Annoin tällä kertaa ikkunapaikan Tupolle. Takanamme oleva penkkirivi jäi tyhjäksi ja vieressäni istunut tyttö meni siihen ystävänsä kanssa. Nostin jalkani vapautuneelle penkille ja nukuin pää Tupon olkapäätä vasten. Ja samaan aikaan siis Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa!

Oma jääkaappimagneetti.

Perille päästyämme junat eivät kulkeneet enää vaan jouduimme tulemaan täpötäydellä bussilla ja kävelemään loput. Reissu oli ohi.

Tuppohan kävi loman lopulla yksin Plomarissa. Palatessaan hän ojensi minulle kuvan pussukan.

Olin loman alussa ihaillut kalanruotokorua, mutta en uskaltanut ostaa sitä silloin. Ei se kallis ollut, mutta silti. Mies muisti tuon ja osti sen minulle. KIITOS Rakas!!! 💓

Mielessä oli tietysti Mamma, jolle tuon aina jotain reissuilta.

Tällä(-kin) kertaa suklaata, mutta voi ei...

Ostin tuollaisen nätin hiusklipsun ja kuinka sille kävikään matkalaukussa!? Olisi pitänyt pakata huolellisemmin! Nyyh.

Siipi katkesi eikä tuota voi korjata. Harmi. 

Ystäväni TK kävi miehensä kanssa reissumme aikana hoitamassa taloyhtiön talkoiden aikaan vanhan rikkinäisen putkitelevision ja huonoksi menneen painavan TV-tason roskalavalle.

Tuo homma sekä taannoinen vessan peseminen vaati palkitsemisen. Toin heille pullon ouzoa sekä snapsilasit. TK sai vielä askillisen pillitupakkaa, josta hän pitää.

Eräs ystävätär perusti juuri eläinetsintä-firman (lähinnän kissoja ja niiden loukuttamista varten) ja siksi toin hänelle aiheeseen sopivan jääkaappimagneetin.

Karaokeystävätär ja Tupon äiti saivat aasinmaitosaippuat.

Eräs ystävätär saa appelsiinisuklaata.

Äidin tuliaisesta minulla ei olekaan nyt kuvaa. Laitan sen myöhemmin.

Siinäpä nuo vähäiset tuliaiset. Ostimme seitsemän postikorttia, mutta löysimme vain kuusi postimerkkiä. Mistään. Onneksi ruotsalaisnainen lupasi postittaa viimeisen kortin eikä edes suostunut ottamaan Tupon tarjoamaa kaksieuroista.

Nuo suklaat ovat ainakin toistaiseksi jäämässä meille itselle.

*    *    *

Olen edelleen Omassa Kotona ja Tuppokin oli täällä viime yön ennen kun hänen oli lähdettävä työhommiin omalle koneelleen. Tällä alueella järjestetään huomenna isoilla pihoilla yleinen kirppistapahtuma, johon voi osallistua veloituksetta. Pitäisi alkaa keräämään myytävää kasaan. Laukkuja, kenkiä ja muutamat farkut on jo valmiina samoin kuin Tupon luota tuomani alusta myyntipistettä varten. Nyt särkee päätä, joten syön ja otan nokoset ennen urakkaa.

Lämmintä alkavaa viikonloppua!

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Sitä sun tätä, osa 9.

Tässä tulee toiseksi viimeinen postaus reissusta.


Kuten jo mainitsin, niin tällä reissulla tuli liikuttua vähemmän. Sen myötä kuvatkaan eivät ole 'sieltä sun täältä' vaan enemmän samoista paikoista. Puran tämän "sillisalaatin" nyt tähän. Ensimmäisessä kuvassa on hotellimme edustan ranta, joka oli täynnä laavakiveä. Ei siitä kukaan mennyt uimaan. Joku meni huteran laiturin päästä.

Yhtenä päivänä olin mukana pelaamassa Yatzy'a allasalueella muutaman muun suomalaisen kera. Oli hassu tilanne, kun yksi nainen ennusti pudottavansa nopan tuoppiin ja niin kävi. Onneksi oli varanoppa siksi aikaa ennen kun hän joi tuoppinsa tyhjäksi ja sai poimittua nopan talteen.

Minä en kykene koskaan laskeutumaan tikkaita pitkin altaaseen. Se on kidutusta! Niinpä sukellan pää edellä kieltokylteistä piittaamatta.

Vesi oli sen verran kylmää, että uin viikon aikana vain kaksi kertaa. Suolaisella vedellä saattoi olla osuutensa.

Kävelimme päivittäin Agios Isidoroksen "keskustaan", joka sijaitsi ehkä parin sadan metrin päässä. Kuva tieltä sinne. Hotellimme sijaitsi mutkan takana.

Puolessa välissä oli "hieman" hylätyn oloinen talo.

Pilvet olisivat saaneet pysytellä tuolla koko viikon, mutta eihän se niin mennyt. Välillä vähän satoikin.

Tässä on Agios Isidoroksen "keskusta". Kirkko jää kuvan vasemmalle puolelle, takana vasemmalla on Christiane, jossa kävimme päivittäin ja oikealla on Viento, jossa kävimme oluella sekä kahden euron ouzoilla.

Jonain loman loppupäivistä söimme Tupon kanssa Christianessa pienen pizzan puoliksi. Olimme nähneet muidenkin suomalaisten syövän sellaisen ja kehuvan. Hyvää se olikin!

Ei maisemassakaan valittamista ollut! Lisää turisteja alkoi saapua paikalle.

Jatkettiin matkaa risteyksen toiselle puolelle Vientoon ja otettiin Amstel'it ja ouzot. Näyttää kuin olutlasissa olisi jotain hedelmää, mutta oikeasti nuo ovat sormenjälkeni jäisen lasin kyljessä.

Meillä oli seuraa...

Noita koiria oli siellä kolme; kaksi mustaa ja yksi mustaruskea. Kuulin, että niillä kaikilla oli "viinanimet", joista muistan vain Vodkan.

Vähän tylsästi hyppään tästä viimeiseen iltaan, jolloin lähdimme kahden muun suomalaisen kanssa yhdessä syömään Vienton viereiseen ruokaravintolaan. Parikymppiset kivat tytöt söivät pitagyrokset kanalla ja Tuppu söi kana-souvlakin. Oli kuulemma kuivaa.

Itse ajattelin, että ruokahalun kadotettuani pystyn kotonakin syömään pasta bolognesia ja päätin kokeilla sitä. Virhe. Spagettia ja pelkkää paistettua jauhelihaa ilman kastiketta. Kuivaa sekin. Onneksi Tuppo uhrautui ja söi siitä osan.

Vielä tulee yksi postaus (tuliaiset) reissusta ja sitten pääsette aiheesta eroon. 😘

*    *    *

Olen ollut sisällä Omassa Kotona koko päivän vaikka ulkona on helle. Ehtiihän sitä vielä ulos tänä kesänä. Taidan mennä huomenna Mamman luo siivoamaan. Ja itseasiassa Tuppo soitti juuri NYT ja sovittiin treffit. Hassua. Siispä ulos mars.

Aurinkoista iltaa!

tiistai 4. kesäkuuta 2019

OranssiPallo mukana, osa 8.

Tottakai se oli mukana!


Koska olen Omassa Kotona ja koska olen siirtänyt reissukuvat Tupon koneelle, niin päätin julkaista nyt OranssiPallo-kuvat. Olen tavallaan erästä Tupon ystävä V:tä paossa. Olen maininnut hänestä ennenkin, että hän majailee toisinaan meillä. Onneksi nykyään harvemmin! Miehet ovat menossa illalla 'ex tempore' katsomaan ZZ Top'ia. Minua ei kutsuttu mukaan.

Toisaalta on ihanaa olla hetki yksin ihan itsekseen. Katselen lankoja, mutta muistan, että puikot ja koukut ovat Tupon luona.

Toki täällä olisi siivottavaa ja raivattavaa vaikka kuinka paljon, mutta odottelen inspiraatiota...

Mitähän yleistä muistelisin reissusta?

Liikkuminen oli vähäisempää kuin yleensä. Agios Isidoros oli päivässä tai kahdessa nähty. Plomarissa kävin itse vain kerran ja Tuppo kaksi. Pari päivää vietin altaalla ja muulloin hengailtiin muualla. Toisaalta oli rentoa kun ei tarvinnut joka päivä lähteä katsomaan jotain uutta.

Menetin (jälleen kerran) ruokahaluni. En minä itsekään siitä pidä, että niin vain käy. Aamupala kuittaantui lähinnä pelkällä kahvilla ja mehulla. Vierestä seurasin, kun Tuppo rakenteli leipiä, jotka laittoi leipägrilliin. Kun ei maistu, niin ei maistu.

*    *    *

Ja tässä välissä kävin Tupon toiveesta allekirjoittamassa kaksi korttia. Toinen äidilleen (75 v) ja toinen kummityttärelleen (ylioppilas).


Samalla reissulla kävin herättämässä sohvalla uinuvan konserttikaverin. Kuulemma ehtivät paikalle.

Itse noudin sukkapuikot, virkkuukoukun sekä alusvaatteita reppuun.

Siirsin Tupon koneelta reissukuvia (joo-o, vieläkin) käyttöä varten.

Mamma laittoi viestiä, että kaipaa siivoojaa tällä viikolla. Menen, tottakai.

*    *    *

"Pojat" ovat keikkaa katsomassa. Itse söin pakastepinaattikeittoa keitetyllä kananmunalla. Nyt puhelu Rovaniemelle ja sitten varmaan unille... 

Kyllä tuolla palanneen nälän selätti.

Huomenta!?