5./2025

Tallinna 17.08.2025.

Hyvän mielen risteily! 😊 Olisi minulla kerrottavaa lauantaisesta ensitapaamisesta ja kerronkin, mutta käydään nyt ensin merellä.

Olen herännyt tänään puoli viideltä keittämään kahvia, sillä nukahdin ennen 'kymppiuutisia'!? Olihan siinä eilen päivällä mittaa, kun lähdin aamulla kotoa vähän ennen yhdeksää ja palasin illalla puiston kautta kahdeksan aikaan. 

Tavattiin karaokeystävättären kanssa (jälleen) bussipysäkillä, matkattiin rautatieasemalle, käveltiin Aleksanterinkadulle ja ratikalla loput.

Laivalla oli paljon porukkaa ja huomattavan runsaasti ulkomaalaisia. Luovimme itsemme taas samaan pöytään kuin viime reissulla. Virkkasin vaaleansinistä isoäidinneliötä, tai kahta, mennen tullen. Tällä kertaa emme myöhästyneet KARKKIbingosta, sillä olin eka, joka haki ilmaisen lapun. 😁

Olin ylimmällä ruudulla kaksi kertaa yhden päässä, mutta en voittanut. Edes arvonnassa.

Olen tainnut aiemminkin laittaa vastaavan kuvan samasta kohtaa, jotta näkee etäisyyden pöydästämme trubaduuriin nähden?

Sama mies on osunut samalle laivalle ennenkin, koska tunnistin uskomattoman taitavan kitaransoiton! Mukava raspiääni, mutta totesimme jossain vaiheessa, että kaikki kappaleet alkoivat kuulostaa samalta. 

Olin jotenkin poikkeavan hyvällä mielellä koko reissun! Kuplin, hymyilin, taputin ja virkkasin. 

Ja hihitin tälle naisten vessassa olevalle yksinäiselle varvastossulle:

Kävimme taas vuorotellen tupakalla, ettei tarvinnut kantaa reppua mukana ja saimme pidettyä pöytämme varattuna. 

Sekin nauratti, kun ystävätär otti välillä ohjat ja sukkuloi ensimmäisenä jonoissa. Vuoroin vieraissa. 😄

Yhtä asiaa emme ymmärrä: laivasta poistuessa porukka kävelee ensin reippaasti ja käytävän kaventuessa jämähtää jonoon hiipimään. Miksi? Ettei voisi jatkaa samaan tahtiin ulos saakka?

Maissa seurasimme tuttua musiikkia ja menimme pistäytymään tutulla terassilla siinä ihan terminaalin lähellä. Ovenpielessä soitteli taas mies, joka laulaa hauskasti eestiaksentilla suomalaisia hittikappaleita. Taisi tunnistaa meidät?! Kuvaa ottaessa mies morjensti, mutta minä vähän myöhästyin. Sormi osoittaa vielä minua. 😅

Kyseisessä ravintolassa on asiakkaille vessaa varten 'läpyskät' ja niissä hauskat avaimenperät. Olen joskus aiemmin kuvannut nallen ja nyt oli mustekala. Nauratti, kun vessasta palatessa ojensin pehmolelun vanhemmalle miehelle... 😆

Tykkään siitä tavasta, että sovimme jo laivassa reittisuunnitelman, joka sopii molemmille. Se toimii. Tällä kertaa kävimme ainoastaan Sadama Turg'issa (musta rakennus), jossa teimme ostokset.

Itselleni ykkösasia on ostaa sätkäpurut. Ei niitä saisi kai tuoda kuin kahdeksan, mutta. Joku (muistan kyllä kuka) kysyi joskus hinnoista. Ehkä jotain saattaa aihe ärsyttää, mutta kerron nyt silti. 

Tallinnassa toppa maksaa 6,20 euroa ja itselläni yksi kestää vaihtelevasti 6-8 päivää. Suomessa vastaava maksaa yli kaksitoista euroa ja kestää minulla ehkä 3-5 päivää. Koska aiempia on jäljellä viisi, niin pärjään näillä piiiiitkään.

Sätkäpapereissa säästää todella paljon! Toin eilen HM:lle laatikon, itselläni on avaamaton. Tuollainen laatikko, jossa on sata pakettia, maksaa 13,99 euroa. 

Yhdessä paketissa on 60 kpl, kun Rizzlan vastaavassa on 50 kpl. Yksittäinen paketti maksaa Tallinnassa 0,19 euroa ja Rizzla Suomessa käsittääkseni 1,50 euroa.

Joo joo, on tyhmää tupakoida ja pistää rahaa siihen. Tiedetään.

Saimme paluumatkalle saman pöydän kuin aiemmin. Siitä vietiin heti ylimääräiset tuolit. Laiva oli ihan täynnä!

Sama trubaduuri esiintyi ensin ja sen perään oli karaoke. Kuten jo kommenttilaatikossa mainitsin, niin lauloin Katri Helenan levyttämän käännöskappaleen Almaz, onnen lapsi. Pitkästä aikaa jännitin tosi paljon!

Paluumatka on aina aika puuduttava, kun odottaa, että saapuisimme perille. Olimme jälleen fiksuja ja kävelimme kauempana olevalle ratikkapysäkille. Kyytiin mahtui hyvin, vaihdoimme Mannerheimintiellä toiseen ja pääsimme koteihimme. Nyt oli kiva reissu! Kiitos seurasta! 💙

Josta tulikin mieleen, että ystävätär laittoi jo aamulla ennen seitsemää viestin, että on räkätaudissa? Ettei hänen luokseen kannata mennä tänään evakkoon. Tuleekohan ikkunaremppaajat tänne tänään? Ei voi tietää ja se vähän ahdistaa. Onneksi on HM, jonka luo saan tarvittaessa mennä!

Ja taas on maanantai.

PaluuMatka, lätkää ja viisut

Tallinna 14.05.2025, osa 4.

Hytti on kyllä nykyään niin tärkeä olla olemassa. Sitä ja sen suomaa rauhaa osaa arvostaa! Saa vietyä sinne reppunsa ja takkinsa, eikä niitä tarvitse vahtia pöydän vieressä, kuten päiväristeilyllä. On lupa olla (melkein) miten haluaa ja ottaa halutessaan vaikka nokoset.

Ihmettelin satamasta lähtiessä tuota "kumivenettä", mutta hetkeä myöhemmin näin sen saattelevan isoa Finlandia -laivaa ulos merelle.

Jos ja kun väitin Victoria 1:stä pieneksi laivaksi, niin varsinkin näihin kerrostalon kokoisiin "valtamerilaivoihin" verrattuna se vasta sitä olikin! Mistähän nuo olivat tulleet? Ja minne menossa?

Virkkasin hytissä "jämispatalappua" sen, minkä lankaa riitti.

Vähänkö nauratti: katsoin sairaalassa ollessa telkkarista sairaalaan sijoittuvaa Syke -sarjaa ja nyt hytissäni Sinkkulaivaa. 😅

Lähdin varmistamaan bingon alkamisajan ja kävin samalla kannella.

Sainpahan tallennettua vähän meren kimmellystä! 💙

Palasin vielä hetkeksi hyttiin kutomaan, kunnes oli aika lähteä sinne bingoon. Oli siellä enemmän porukkaa, kuin kuvan perusteella voisi olettaa.

Laivalla PAF'in peleissä on sääntö, että pitää olla kaksikymmentä myytyä pelilappua ja onneksi se määrä täyttyi! Itse ostin kaksi.

Elämäni ensimmäinen mocktail! 🍹

Oliko se sitten se, joka siivitti minut voittamaan ensimmäisen vaakarivin? Sain omani takaisin, sillä laput maksoivat viisi euroa kappale. 👍 Yes.

Eipä jäänyt kauas viiden rivin voitto, mutta tätähän se bingo on. Aina jää yhden päähän. 🙈

Seuraavaksi oli alkamassa musavisa ja päätin jäädä siihen, koska kallis 'ananasjuoma' ei ottanut loppuakseen...

Visa käytiin pareittain, mutta juontaja Hallikainen katsoi minua ja sanoi, että yksinkin saa osallistua. Muutenkin tuntui, että hän vilkuili suuntaani vähän väliä. Ei kai se ihme ollut, kun istuin yksin keskellä ravintolaa. 😏

Yllätyin itsekin, että tiesin viidestätoista kysymyksestä kymmenen! 👌 No joo, voittajalla oli 14 oikein ja toiseksi tulleella 13.

Pelien jälkeen palasin hyttiin, otin puolen tunnin tirsat ja kudoin lopun aikaa. Avasin sitten hytin oven, istuin sängyllä ja seurasin käytävällä menevää jonoa. Sen loputtua otin reppuni, poistuin laivasta ja kävelin sillan yli samalle ratikkapysäkille, jossa olin jäänyt tulomatkalla pois. Sellainen 22h reissu eli reissuselostukset loppuvat tältä erää tähän. 😇

*     *     *

Tämä yhden naisen kisakatsomo ei oikein toiminut eilen. Katsoin tietysti lätkämatsia Latviaa vastaan. Jaksoin kolmanteen erään, kuten suomalaisetkin ja tilanne oli 2-0, kun nukahdin kymmenen minuuttia ennen matsin päättymistä. Latvialaiset olivat tehneet lopussa maalin, mutta pääasia, että Suomi voitti 2-1. Maanantaina Leijonat kohtaavat Kanadan, huh.

Entäs Euroviisut sitten? Olin niin iloinen keksittyäni sen, että sain Ylen kanavat näkymään sammuttamalla digiboxin. Katsoin viisuja siihen saakka, kun alettiin jakaa pisteitä... 😴

Niinhän siinä kävi, että piti luntata aamulla Ilta-Sanomien sivuilta, miten Suomelle ja Ruotsille kävi. Sen te varmasti jo tiedättekin.

Sain vauvasukat valmiiksi, mutta niistä toisella kertaa. Kunhan hiukset kuivuvat, niin lähden kävelylle lähiostarille erään tänään päättyvän ruokatarjouksen perässä. Kai ne sukatkin pitäisi toimittaa. On kaatuneitten muistopäivä.

 

Ps. On jäänyt vähän lukematta blogejanne, mutta lupaan korjata tilanteen. 😌 

 

Seesteistä ja simppeliä sunnuntaita!

2./2025

Tallinna 09.03.2025.

Miten olikaan taas niin vaikea herätä kelloon? Kun harvoin tarvitsee? Onneksi se soi pari tuntia ennen lähtöä, niin ei ollut kiirettä. Meinasin ottaa "mummokärryn" mukaan, mutta päädyin perinteiseen mustaan lentolaukkuun. Olin treffipaikalla ensimmäisenä.

Kuten juuri kerroin, niin tällä kertaa ei ollut mahdollisuutta matkustaa ratikoilla. Hyppäsimme (karaokeystävätär H:n sekä ex -rovaniemeläisen miehen kanssa) bussiin, jolla matkasimme päärautatieasemalle. Mitäh? Ratikka viisikään ei kulkenut, joten käpyttelimme Aleksanterinkadulle ja hyppäsimme neloseen, josta jäimme Vyökadulla entisen vankilan kohdalla. 

Olin kuin matkanjohtajatar: keräsin kaikkien henkkarit ja kävelin lähtöselvitykseen muiden jäädessä ulos. Henkilöllisyyspaperit ja punainen etukortti kädessä pyysin virkailijaa muuttamaan neljännen matkustajan kansalaisuuden (virolainen). Taas oioin jonojen ohi muut perässäni ja pääsimme toisina liukuportaisiin. Luovin meille hyvän pöydän sovitusta paikasta.

Miehet seikkailivat useaan kertaan kaksin "jossain". Veikkaan heidän pelanneen pelikoneilla.

Viimeistään pöytään saapuneiden juomien perusteella. 🍹

Se virolainen mies tarjosi ja tarjosi, kiitos! 👌

Karkkibingon alkaessa miehet olivat taas 'jossain'. Koitimme H:n kanssa luottaa, että he palaavat pelin aikana. Noh, tiukille meni, mutta mikäs siinä, kun pöytäseurueessa oli kaksi bingoemäntää. 😂

Siis jokainen pelaaja sai yhden ilmaisen pelilapun ja minä nappassin kupongit myös miehille. Vaikka miehet saapuivat (Luojan Kiitos!) ennen pelin päättymistä, niin näillä kupongeilla emme voittaneet muuten, kuin... 😅 

Lappujen taakse kirjoitettiin oma nimi. Minä sanoin voittavani ja kuinkas sitten kävikään? En olisikaan halunnut karkkia, mutta voitin tämän:

Voimassa elokuun loppuun ja käy vaikka buffassa, yes! Maksoin omasta reissusta noin kymmenen euroa, jotta sopii, kiitos! 😇

Voi voi, karaokeystävätär rakastaa Elvistä 💘 ja katsokaa nyt, kuka tuli heittämään trubakeikkaa:

Hän on Turussa asuva italialainen Sam Ranieri. Järkyttävän loistava kitaristi! Kiitin netin välityksellä ja hän vastasi! 💘 

Pakollinen vessakuva? Tässä:

Tanssiravintolassa oli The Cover -bändi, joka ei tuntunut kiinnostavan juuri ketään. Listalla perinteiset "humppapumppa" -biisit.

Perillä Tallinnassa oli harmaampaa.

Menimme ensimmäisenä Nauticaan Rimiin, kuten viimeksikin. Pakko kertoa, että se rovaniemeläinen sanoi 'Nautilus' ja "Rimini'. Vähänkö naurettiin. 😅

Olin maltillinen ja ostin vain juustoraasteen. Kävin itsepalvelukassalla eikä ole kuittia, mutta...

Ruokatestiin alkaen 01.03. lisätään sama hinta, kuin viimeksi eli 7,07 + ...ei. Nyt oli eri juustoraastetta ja enemmän kuin viimeksi. Jos vaikka 3,50? Olkoon nyt vaikka tasan kymppi? Pöh, tämä niin tarkkaa ole? 😇

Miehet kävivät vaatekaupassa ja löysivät ostettavaa. Olimme ajoissa laivassa ja saimme hyvän pöydän. Se virolainen mies innostui ostamaan snapseja ja niitä...

...riitti ja riitti, kiitos!

Sama Sam viihdytti meitä edelleen.

Ja soitti myös Elvistä! 💘

Pääsin myös laulamaan karaokea ja tanssimaan molempien miesten kera. Oli kiva reissu! 😊

Ja nyt minä kipitän ratikkaan ja metroon, joilla koitan löytää perille sinne mammografiaan. Vastailen palattuani kommentteihinne... Tiedän, ettei tarvitsisi jännittää, mutta teen niin silti.

Päivän jatkoa!