Sateenkaaren tällä puolen

Ai niin, arkiaamu.

Oli noustava pukeutumaan ennen kahdeksaa. Ei voi tietää minä päivänä tuovat ulkoikkunat ja asentavat ne paikoilleen. Suosisin nopeaa toimitusta, sillä nyt palelee jo. Pakko pitää villatakkia ja kaksia villasukkia päällekkäin. Lattia on kylmä ja sormet kohmeessa.

Näin kummallisia unia, mikä oli arvattavissa, koska heräilin vähän väliä lisäämään peittoa ja hetken päästä ottamaan sen pois. Unessa kirjoitin mielessäni blogia (yllätys?) ja toisessa keräsin keskustassa tölkkejä (yllätys?). Nyt, kun hiomakone 'laulaa' parin rapun päässä, niin tiedostan olevani onnekas ja onnellinen, että sama tehtiin Omassa Kotona puistokelien aikaan. Jo nyt tilanne olisi hankalampi.

Olin eilen viemässä tölkkejä kauppaan ja samalla, kun kone alkoi herjaamaan astian olevan täynnä, näin kassan lähtevän kopistaan ajamaan jotain miestä ulos. Kassan kohdalla mies huusi naiselle, että hänellä on puukko ja hän aikoo tökätä sillä myyjää. Nainen juoksi pakoon ja mies heitti lasten ostoskärryt agressiivisesti taakseen. Onneksi kaheli lähti sen jälkeen ulos ja toinen myyjä soitti poliisit perään. Pelottavaa!

Ostin leivän (1,55 - 0,47 = 1,08 euroa).

Koska ostan ruokakermat aina Litukasta, niin tämän hinta (2,19 euroa) tuntui mittapuullani aika suurelta. Ostin uteliaisuuttani kuitenkin.

Ruokatestiin alkaen 01.08. lisätään 30,74+ 3,27 = 34,01 euroa.

Jatkoin matkaa puistoon, onneksi! Siellä oli joku juhlaseurue ja keräsin heidän vierestään tölkkejä. Menin sitten puiston toiseen päähän, jossa oli tuttuja. Eräs mies kertoi keränneeni ihan minua varten hedelmäpussillisen, kiitos! Kyttäsin, koska seurue teki lähtöä ja kipitin sinne tyhjän pussin kanssa.

Joku vanhempi nainen sanoi ääneen, että onpa kiva nähdä, jotta joku kerää tölkit pois. Vastasin hymyillen, että olen kerännyt jo yli kaksituhatta. Hän sanoi muuttavansa määrän euroiksi ja minä, että minulla on kohta uusi pyykkikone. 😊

Palasin vielä sinne toiseen päähän, koska siellä oli jo kaksi kassillista tölkkejä. Samalla otin kuvan maahan asti vaipuneesta oksasta, sillä eiköhän puistotyötekijät katkaise sen heti sinne mentyään.

EDIT. Kävin tänään katsomassa ja kuten arvelin, niin oksa oli pois.

Alkoi sataa, joten lähdin viemään tölkit. Kyllä niitä sittenkin vielä kertyy. 😊

Tölkkihaasteeseen alkaen 21.03. lisätään 361,60 + 9,30 = 370,90 euroa.

 

Jauhelihakastiketta riitti kolmanneksi päiväksi, kun keitin spagettia. Tämä on ruoka, jota voisin syödä vaikka joka viikko. 😋 Onko Sinulla joku vastaava?

Menin syömisen jälkeen 'ruokasavuille' ja oli kipitettävä takaisin kotiin noutamaan kännykkä. Tässä syy:

Harvoin tällä suunnalla näkee noin upeaa sateenkaarta! 🌈 Ystävätär oli kuvannut saman paljon kauempaa ja siitä kuvasta näki kuinka valtavan suuri tuo kaari oli. Ihan mieletön! 

Minun tupakkapenkki. 😏

Sain illalla laitettua pitkästä aikaa sukkalangat puikoille. Hieman on kutominen hidasta pitkän tauon jälkeen, mutta alkaa varmasti sujumaan, kunhan vaan jatkaa.

Hyvää alkanutta elokuun viimeistä viikkoa!

KirjePosti, Mamma ja LepoPäivä

Viikonloppu ohi.

Arvoisensa paikan postauksen ensimmäisenä saa tämä: POSTI YLLÄTTI POSITIIVISESTI! 👍 Kerroin, että kirjoitin taas torstaina valtakirjan ja saatuani siihen todistajien pukstaavit, vein kirjeen postilaatikkoon, joka tyhjennettiin perjantaina. Voitteko uskoa, että Naapurittarelta tuli tänään kuva ja viesti, että kirje oli perillä Rovaniemellä ennen aamukymmentä?!! Olisikohan se ollut kuoren alakulmaan (ilman lukulaseja) suhaamani perhonen, joka siivitti kuoren niin nopsaa perille?

Perjantaina oli vuorossa Mamman hommelit. Onneksi oli ihan nätti sää ja kuivat kadut. Kävin heti menomatkalla noutamassa ison paketin luukusta, jonka sijainti oli vähän epäselvä. Aikani kierreltyäni löysin lokerot Litukasta kassoja vastapäätä. Laatikko vaati molemmat kädet kantamiseen.

Vein laatikon perille ja tarkensin seuraavat kohteet. Kävelin ensin apteekkiin ja selvitin siellä, että tekemämme valtakirja (aina sama juttu.. 😆) on apteekkikohtainen. Kyseisen apteekin vieressä on polkupyöräkauppa, jonka ikkunakoristeesta oli otettava kuva:

Sitten pankkiautomaatille ja viinikauppaan. Tuttu juttu. Mamman kanssa riittää aina juteltavaa. Siinä lomassa vein pahvit sun muut roskat. Aikani tuijottelin likaista olohuoneen mattoa ja sitten nappasin imurin komerosta. Tällä kertaa pesin pelkän keittokomeron lattian. Sain Mammalta erään keittiökapineen, mutta koska se on edelleen repun uumenissa, niin kerron siitä toiste. Kotiuduin repun kera perjantain puolella.

Sitten ei pitänyt liikkua viikonloppuna minnekään, mutta koska ystävätär, jota tapaan harvoin, laittoi lauantaina viestiä, niin tapasimme. Oli kivaa! Vielä myöhään illalla poikkesi karaokeystävätär luonani ja sekin oli kivaa.

Eilen sunnuntaina tuijotin telkkaria kellon ympäri, ja enemmänkin. Katsoin elokuvan Helsinki Napoli All Night Long, joka oli 80 -luvun loppupuolen kohellusta. Kolme jaksoa lahkosta irtautuneista (Uusi-Seelanti) sekä neljä jaksoa "Kuolleista noussut: kuka on Arthur Knight" -dokumenttisarja löysivät molemmat tiensä uniini. Voice'n jakso oli aika tylsä ja The Summit Suomi ihan ok. 📺

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja olisi oiva ulkoilusää, mutta minäpä en halua lähteä kotoa mihinkään. 😄

Hyvää alkanutta viikkoa!

Kymmenen työpäivää jäljellä

'Santa Claus Office'. 🎅

Tuntui, kuin olisin ollut töissä pitkästä aikaa, ja niin taisin ollakin. Nyt ON hommia! Muutama pakkaa Muumi -joulukortteja ja kaikki loput tekee samaa puuhaa, kuin minäkin. Näitähän on ollut ennenkin, mutta silloin minä tein jotain muuta.

Pahvikuoreen pujoitetaan nauha kahdesta reiästä, käännetään kuori ja laitetaan loppu nauha kuoren sisälle. Tarkkuutta vaatii vain katsoa, että nauhan metallipäät kääntyvät niin, ettei nauha tule enää pois.

Kuoren kuva oli tuttu ennestäänkin, mutta...

...nyt näytin muutamalle työkaverille viime reissulla (19.10.) paikalta ottamani kuvat.

Kyseessä on siis ihan sama rakennus Napapiirillä. Pojan vaimo oli vain ajanut joskus paikan ohi Leville mennessään, joten nyt kävimme kävelemässä tuolla ennen heidän junansa lähtöä. Toki kaikki liikkeet olivat siihen aikaan lauantai-iltana kiinni. Kaupallisuutta ei pääse pakoon edes kuvia ottaessa: ensimmäisessä näkyy Pentik ja toisessa Iittala.

Kyseisen rakennuksen (katolla sama logo, kuin kuorissa) sisällä voi tavata joulupukin ilmoitettuina aikoina. Anteeksi, mutta se on ihan kamala paikka, mielestäni. Jos menet sisälle, et voi enää kävellä ulos kulkematta pukin ohi. Kalliit kuvat otetaan joka tapauksessa ja itse päätät, ostatko omasi vai et. Ilmeisesti juurikin nämä kauttamme kulkevat pahvikuoret ovat niitä samaisia kuvia varten.

Pomo tietää, että otan vastaan epäkurantit kuoret, kuten ennenkin (sain jo kolme!). Näissä olisi oivallista postittaa käsitöitä, JOS niitä saisi aikaiseksi. 😁 Kuoria on varmasti miljoona, ellei kaksi.

Otin aamulla kolme palaa pizzaa mukaan. Tarjosin ja 'passasin' niistä kaksi liikuntarajotteiselle työkaverilleni. Hänen muikea ilmeensä palkitsee aina! 😍

*     *     *

Ai niin, töihin mennessä sattui kaksi tilannetta. Ensimmäinen niistä tämän kadun varrella, jossa asun. Joku mies käveli puiston puolella kahden koiransa kanssa. Lähti sitten viemään kakkapussia läheiseen roskikseen, eikä huomannut toisen koiran päässeen irti. Ei ennen, kun tyhjä nahkainen kaulapanta napsahti kanttareeseen. Katseemme kohtasivat enkä voinut olla hymyilemättä. Irrallaan oleva koira ei reagoinut miehen viittomiseen, vaan nökötti kuono pensaassa. Vilkaisin vielä taakseni ja näin, että mies lähestyi luovuttaneena sitä koiraa. 😄 1 - 0.

Toinen ei ollut yhtä mukava. Isomman kadun varrella vastaani käveli kaksi sekavan oloista miestä. Kiinnitin huomioni toiseen, jonka kasvoissa oli lukuisia tatuointeja. Yhtäkkiä rekka tööttäsi selkäni takana niin lujaa, että vatsassani muljahti. Katsoin taakseni ja se tatuoitu mies oli rekan keulan edessä. Mies jatkoi edelleen matkaansa tien yli ja väittäisin, ettei rekan ja miehen väliin jäänyt sunnuntain Hesaria enempää. Hui hitto! Onneksi ei jäänyt alle! 🙈

*     *     *

Minulla on tasan kymmenen työpäivää jäljellä... 😶

Keksin juuri hassun "aamukamman" itselleni (edesmenneellä reseptillä) saamistani kalkki + D3 -tableteista... 

...joita on jäljellä juurikin kymmenen. 

Tuskin nuo kymmenen imeskeltävää nappulaa auttaa jatkuvasti lohkeileviin kynsiini, mutta käytän ne silti.

*     *     *

Huomenta!

Helposti illan ajatukset siirtyvät uniin, sillä näin unta kynsistä, jotka murenivat lähes kokonaan. 😬 Muutenkin unet olivat todella sekavia. Sain illalla kudottua jonkin verran samalla, kun katselin muutaman jakson Ensitreffit alttarilla -sarjaa. Kokeilin sitä käsityövaloa ensimmäistä kertaa. Miten te, joilla sellainen on, saatte valon pysymään paikallaan? Itselläni se tuppasi (vielä?) valumaan vinoon. Harjoituksen puutetta? 

Tänään lähdenkin eri suuntaan, kuin muina aamuina, sillä on käytävä ostamassa postimerkit tärkeään kirjeeseen, jonka vien samalla postilaatikkoon. Ja sitten nauhoja laittamaan...

Keskiviikkoa.

Väsynyt messuilla kävijä

Olen täällä.

Valtava väsymys painaa. Pärskin illalla ja jatkoin aamulla. En tahtoisi liikkua minnekään. Kävin sunnuntaina siellä messuilla. Ei siellä minulle ollut juuri mitään, paitsi Liskonainen. Ja liikaa ihmisiä.

Kun yöllä unta odotellessa ajattelin StanstaLandiaa, niin johan jotkut messut tulivat uneen. Koitin siinä virkata puseroon savupiippukaulusta, ja ruokapäydällä oli satoja pikkukärpäsiä. Joku varis koitti käydä kimppuuni siivet levällään.

Kerron toki sunnuntain messuista erikseen - nyt en jaksa/ehdi, kun pitää lähteä kohta töihin.

Ainakin Helsingissä lumi suli, mutta on märkää, yäh. Saisinpa jäädä kotiin, mutta ei. Jossain lähellä räjäytellään tämän tästä. Päätäkin jomottaa ja palelee. Plääh.

Huomenna on äidin uurnanlasku. 💗😢

Anteeksi alavireisyyteni.

Maanantai-ilta ja tiistaiaamu

Itseensä & suorituksiinsa tyytyväinen.

Kirjoittelen tätä maanantai-iltana, koska enhän voi mennä nukkumaan vielä kahdeksalta? Olin aamulla samaan aikaan juomassa kahvia ja menin töihin yhdeksäksi, jotta pääsin yhdeltä. Olin luvannut olla Täti B:n luona yhden ja kahden välillä. Olin aika tarkka, koska soittelin ovikelloa (kolme kertaa) aika tasan puoli kahdelta. 😇

(Kuvat OranssiPallosta olen ottanut jo toista kuukautta sitten..)

Palataan kuitenkin ensin töihin. Samaa tylsää Svenska Nubber'eiden täppäämistä. Vaikka puudutti, niin taisin tehdä 450-500 kappaletta. Lähtöä tehdessä paukautin pukukaapin lukon polveeni, auts. Siis miten se onnistuu? 

Koti- ja pukukaapin avaimet roikkuvat 'laukussani' kiinni olevassa metalliketjussa, ja kun avaan kaapin, jää lukko YLEENSÄ roikkumaan avaimeen. Nyt se napsahti polveen ja putosi sitten lattialle. Se lukko - ei polvi. 😖 Kirjoitin tämän tähän muistiin, koska mahdollinen mustelma ilmestyy itselleni parin vuorokauden viiveellä.

Kun Täti B. vihdoin avasi oven, niin hän halasi välittömästi surullinen ilme kasvoillaan ja kysyi, kuinka voin. 💚 Hoidin siivoukset rutiinilla, keitin pyynnöstään kahvit ja näytin joitain kuvia äidin siunaustilaisuudesta. 

Siirryin Täti A:n luokse ja hän avasi oven toisella pimputuksella (säikyttelevät, penteleet!). Totesi heti minut nähtyään, että "nyt on neiti melkoisen väsyneen näköinen". Saattoi olla oikeassa... Hoidin hommat ja 'sain luvan' poistua. Ensi viikon perjantaina sitten paremmilla voimilla. 👍

Kiersin paluumatkalla keskustan kautta. Kävin tekemässä täsmäostoksen *). Taidan olla aika väsynyt, koska hyppäsin ihan ajatuksissani seiskaan, kun tarkoitus oli tulla kutosella kotiin. Havahduin vasta Aleksanterinkadulla, jossa samalla huomasin, että Tuomiokirkon rappusilla "tapahtuu jotain". Ratikkareiteistä tietämättömille kerrottakoon, että nuo molemmat tuovat minut kyllä kotiin, mutta tämä kiertää lenkin Kruunuhaan kautta ja tuo aavistuksen kauemmas, kuin suoraan tuleva toinen. Onpa tarkkaa? 😏

*) Täsmäostokseen liittyen: pitäisi keksiä nimitys ostoksille, joita tulen tekemään tölkeillä keräämilläni rahoilla. Onko ehdotuksia? Haluan meinaan kirjata nekin tänne muistiin. Tuon ensimmäisen hankinnan esittelen erikseen ehkä jo huomenna keskiviikkona... 😊

Kello on 20:33. Mitä jos kellahtaisin katsomaan telkkaria ja koittaisin olla ottamatta stressiä nukkumisesta? Harmittaa, etten ole oikein jaksanut vierailla blogeissa, mutta en jaksa just nytkään. Aika aikaa...

*     *     *

Huomenta!

Jos ei nukuta enää, niin silloin kannattaa nousta keittämään kahvia, eikö? Nukahdin varmaan vähän ennen puolta yötä ja heräsin vartin yli viisi. Sain kahvimukin viereeni puoli kuudelta, nam. Näkyypä tähdet kirkkaasti!

Pitäisi varmaan lopettaa FB:n FinStones -ryhmän aktiivinen seuraaminen, koska nyt suositellaan ottamaan löytämänsä kivet "talvilomalle" tulevilta säiden vaihteluilta suojaan. Näin meinaan unta, että eräs vanha blogiystävä oli laittanut ilmoituksen löytäneensä minun siirtämäni kiven. Uni tuntui turhankin todelliselta. 😅

Jäin miettimään tuota tölkkihommaa. Pitäisikö ostoksetkin laittaa ihan vain "TölkkiHaaste2024" alle, koska samalla, kun käytän rahoja, summaan tulee vielä lisää tölkkejä? Onpa minulla muka pulma, heh. Koitin jo ottaa kuvia ostoksesta ja alankin nyt tutkailemaan niiden onnistumista.

Nyt olisi toista tuntia aikaa vierailla blogeissakin ennen töihin (kahdeksaksi) lähtöä. Otin pakkasesta paketin tavallisia nakkeja sulamaan ja arvaatteko, mikä soi päässä? Nakit ja muusi. ♪♪♪. Bella donna, mamma mia... Siitäs saitte.

Tee päivästäsi itsellesi mieluinen!

Ruoka, valokuvia ja reissujännitystä

Mitä mieleen sattui tulemaan...

Sama laulu, kuin aina: mitä sitä ei tekisi, jotta siirtäisi niitä pakollisia hommia. Kirjoittelen kohta siitä toisesta ruoasta, mutta hei, ennen sitä ne pyykit koneeseen! Laitettu. Poikakin vastasi jo laittamaani viestiin "huomenna?". Kerroin lähteväni lentokenttää kohti viiden aikaan.

Palaan siihen toiseen (tiistaiseen) vuokaruokaan, koska kuvat. 😏

Aloitin kuorimalla bataatin sekä kolmesta porkkanasta kaksi.

Lanttukuutiot nappasin pakkasesta kiehumaan.

Irroitin kanasta/broilerista lihat ja laitoin 'rääppeet' kattilaan kiehumaan lorauksen vettä kera. Pilkoin sekaan yhden sipulin sekä sen kuorimattoman porkkanan. Pari laakerinlehteä ja pippuria, ainakin.

Aikansa muhittuaan siitä tuli siivilöitynä lientä.

Sekoitin kiehuneet juurekset, ananasta sekä loput mustat oliivit isossa kulhossa.

Lisäsin loput kanapalat.

Melkoinen satsi sekoitusta.

Kumosin ne voideltuun uunivuokaan.

Oli purkillinen kookosmaitoa. Se tuntui ajatuksena hyvältä.

Kippasin vuokaan tekemäni liemen ja kookosmaidon päälle.

Aikansa tuo oli uunissa, otin pois, annoin jäähtyä ja nyt se on jääkaapissa.

*     *     *

Olen joskus suunnitellut, että pitäisi hankkia perusvaatteet hautajaisia ym. varten, mutta olenko tehnyt niin? En. Sain LähiBaarin ravintolapäälliköltä lainaksi täysmustan pitkähihaisen neulemekon ja se on nyt pyykkikoneessa. Toisaalta tekisi mieli laittaa mustat kangashousut, mutta sitten puuttuisi yläosa. Onko pidempi toppatakki liikaa? Maiharit vai ne uudet kengät? Huoh.

Naapureista ei ole kuulunut mitään. Lienee syytä soitella illalla. Toivottavasti siellä on kaikki (olosuhteisiin nähden) hyvin!

Poika saa huomenna samalla vaarivainaansa sotilaskuvan. On isompi, kuin miltä kuvassa näyttää.

Samaan laatikkoon mahtuu studiokuva, jonka ottamisvuotta en tiedä. Olisikohan isäni ollut kuvassa 80-vuotias?

Käärin tuon pienemmän kuvan hiihtokisojen numerolappuun, koska isän osallistumisvuosi on ollut sama, jona Poika syntyi. 💕

Itselläni on kirjahyllyn päällä edesmenneistä vanhemmistani studiossa otettu yhteiskuva. 💗

*     *     *

No niin, Poika ei nouda isoa tyhjää matkalaukkua, vaan minun on vietävä se tänään työpaikalleen. Pakko se laukku on saada Rovaniemelle, kun on lainassa. Lentokoneessa vieminen maksaisi lisää, junassa ei. Hoh-hoijaa. 🙈

*     *     *

Perjantaita!

Lähdin eilen viemään laukkua, mutta raahattuani sitä muutaman kymmenen metriä, palasin tuomaan sen kotiin. Kävin moikkaamassa Poikaa ja vein nuo kuvat. Palattuani maksoin laukun ruumaan (14 euroa). Helpompi minun on se rahdata bussipysäkille ja siitä lentokentälle.

Latasin juuri puhelimeen VR:n sovelluksen ja rekisteröin siihen paluumatkan lippuni. On helpompi näyttää siitä 'konnarille', kuin kaivaa sähköpostista.

Pesin eilen mustia vaatteita ja käytin ensimmäistä kertaa värinkerääjiä. Laitoin kaksi ja niistä tuli aika mustia. Miten se mihinkään vaikuttaa? En tiedä. Kuvassa käytettyjen alla on puhdas, vaikka sitä ei juurikaan huomaa.

Ei ole varmaan mikään ihme, että näin kummallisia unia!? Yhdessä sekoilin lentokentällä tuon ison vihreän matkalaukun kanssa, enkä löytänyt varauksen tunnusta. Koitin muistaa ulkoa, mutta ei se auttanut. "Huomenna sitten uudestaan", sanoi virkailija ja tajusin myöhästyväni tilaisuudesta. 😢

Toisessa unessa etsittiin äidin Panadol -purkkia. Se löytyi, mutta oli tyhjä. Tuntui hyvältä silittää äidin selkää ja poskea, ja sanoa, että "tällaisena minä tahdon sinut muistaa!". 💗

Lähtöön on aikaa yli kuusi tuntia, mutta onhan se alettava touhuilemaan. Äkkiä ne tunnit loppujen lopuksi hurahtavat. Koko tuleva viikonloppu on tuskastuttavan täynnä kysymysmerkkejä???

Niitä kohti.

Kiitos käynnistäsi, äiti!

Olipahan uni!?

Ihan kummallinen yö takana! Nukahdin aivan liian aikaisin illalla ja heräsin ennen kahta YÖLLÄ. Valvoin (läppärin äärellä) aamuun ja nukuin pari tuntia. Aika nopesti, mielestäni, äiti löysi tiensä uneeni. 💗 Olimme jossakin teatterin kaltaisessa paikassa, jonka muistan nytkin aika pikkutarkasti. Äidillä oli oudot hampaat!

Olen aamukahvini juonut ja hääräilen keittiössä, taas. Mielessä on joitakin hommailuja tälle päivälle, mutta on pääasia, että teen mitä huvittaa. 😍

Mitä mieltä olette siitä, että olisin päässyt tasan samalla summalla Rodokselle, jolla lennän Rovaniemelle?

Nyt takaisin keittiöön...

Joko olette säilöneet kaiken?

Tussien "kuorimista" ja italianpataa

Ai että.

Se eilinen (ma) sohvaepisodi taisi käydä jumpasta? Koko kroppa on ollut tänään (ti) ihan toisella planeetalla. Menin (löntystelin) tietysti töihin eikä ensin näyttänyt hommaa olevan ollenkaan. Taittelin pahveja, joiden kanssa loppusuora oli tehtävä ripeästi, kun niiden tilaaja tuli hakemaan valmiit. Kuski toi kyllä uuden lavallisen samalla. Hiton tylsää hommaa.

Sitten sainkin muuta puuhaa, jippii!

Merkkaustussit kaadettiin pois laatikoista.

Niistä poistettiin viivakooditarrat.

Sekä päällä oleva muovi mattopuukon (taas mattopuukko?) avulla. Itselläni nämä menivät näemmä sävy sävyyn. 🔷

Minähän en ole mikään excel -tyyppi, enhän? 😆 Laskin 'kuorineeni' näitä parissa tunnissa 216 kappaletta eli postilaatikollisen täyteen.

Tussit jatkavat huomenna matkaa tulevan tekstin painatukseen ja palaavat käsittääkseni sitten pussitukseen sekä vyötteiden nitomiseen. Huomenna taidan taitella niitä pahveja. 😟

*     *     *

Kävin töistä tullessa piipahtamassa puistossa. Vähän sentään kannatti:

Tölkkikipossa on 219,40 + 2,10 = 221,50 euroa. Laskin - pitää edelleen paikkansa. 👌

Väsyttää ihan kamalasti, mutta pitää sinnitellä hereillä, koska kello on vasta kuusi. Menen paistamaan jauhelihaa...

*     *     *

Ja niin menin. Kyseinen jauheliha lienee peräisin Pelastusarmeijasta ja kuskattu kotiin sekä pakastimeen lihan ollessa umpijäässä. Sentään edes yksi pieni paketti pois pakastimesta!? Kaksi samanlaista (uudempaa) sinne jäi vielä.

Paistoin lihan. Jos nyt ihmettelette, että minne katosi se tekemäni possupata, niin vein eilen (ma) jäätelökipollisen työkaverille keitettyjen perunoiden kanssa (kertoi syöneensä sen "viimeistä murua myöten") ja loput, ikävä kyllä, meni roskiin. Olisiko ollut toinen kerta kolmen vuoden aikana, kun ruoalle käy niin? Edellisellä kerralla syy taisi olla lisätyssä tomaattisoseessa. EN SYÖ sikaa hetkeen! 🐖

Ostin eilen (ma) pitkästä aikaa tämän:

Niin pitkästä aikaa, että piti luntata ohje. 😅

Valmis. Tätä taisin tehdä aika usein Pojan ollessa pieni.

Haen lautasellisen ja katson eilisen sekä tämän päiväisen Master Chef Australia't. 

*     *     *

Huomenta!

Sehän olikin ihan kuningasajatus syödä illalla puolitoista lautasellista ruokaa. Voitte arvata, kuinka sitten kävi? Kyllä, nukahdin telkkari auki ja heräsin puolikahdeltatoista. Katselin pari tuntia ohjelmia ja nukahdin onneksi vielä. Unet olivat monitahoisia, pitkiä ja mutkikkaita. Niissä tapahtui paljon.

Taivas on tasaisen harmaa ja sataa vettä. Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi kävellyt sateenvarjon kanssa. Pitää laittaa eri kengät jalkaan, sillä ne, joita normaalisti käytän, läpäisee veden jo parin metrin aikana, enkä halua olla päivää märillä sukilla.

Sadepäivää!