Rovaniemellä, osa 5.

Rovaniemi 26.-27.05.2024.

Kuinka kukaan ei huomauttanut, että hyppäsin osasta kolme osaan viisi? 😁 Korjasin asian juuri, heh. Ei kai sen niin väliä ellei ole niin pedantti, kuin itse olen. 🙈

Kävelin eilen äidin luo pari tuntia ennen muiden tuloa. Vein lahjaksi aikaa sitten tekemäni sukat sekä kirjoittamani kortin. Lauloin onnittelulaulun mennessäni. 💗

Kuten kuvasta näkyy, niin sankaritar tykkäsi sukista.

    💗 HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ ja PALJON ONNEA, ÄITINI MUN! 💗💖💝💗

Hetken päästä perässäni tuli äidin omahoitaja. Hän, joka asuu tässä samassa talossa. Toi kauniit ruusut 'talon puolesta' ja lauloi hänkin. ♫♪.

Heille on kehittynyt niin hyvä ja lämmin suhde. Katsokaa nyt tuota äidin silmien loistetta, kun kiittelee muistamisesta. 💖

Äidin ainoa lahjatoive oli Nivean rasva. Kysyin hoitajalta, että eikö lähettämäni kelpaa? Löysimme sen kylppäristä mukista avaamattomana...

Naapurit sekä äidin hyvä ystävätär L. saapuivat omilla autoillaan, mutta yhtä aikaa. Kävin päästämässä heidät lukistusta alaovesta sisälle. Ystävätär toi komean, puhtaan punaisen, ison tulilatvan. Äiti tykkäsi siitä ehkä eniten.

Ihanan muikea ilme! 😍

Hoitaja passasi astiat sun muut huoneeseen, kiitos! 😘

Oli se minustakin vähän outoa, ettei sankaritar päässyt aloittamaan kakkua, kun siitä oli jaettu jo kerroksen muille asukkaille palaset iltapäiväkahvilla. Äitikin oli saanut kakkua jo silloin. Saimme lopun kakun huoneeseen. Naapuritarta se harmitti kovasti ja hän oli silmin nähden pettynyt. Minusta oli pääasia, että oli kakkua.

Kahviteltiin, juteltiin ja vietettiin syntymäpäivää. Aika hyvin äiti jaksoi, vaikka väsymys puski päälle.

Vielä "pakollinen" kuva kukista (vasemmalla Naapurien tuoma kukka) ja lähdin samaa matkaa muiden kanssa. Tulin Naapureiden kyydillä tänne.

Söin ruokaa (kanaa ja riisiä) ja jälkiruoaksi lettuja, jollaisia en ollut ennen nähnytkään.

Naapuritar tursutti pullosta vadelmahilloa päälle...

Minulle jäi iltapäivästä vähän rauhaton olo ja halusin mennä vielä toivottamaan äidille rauhassa hyvät yöt. Tein tikusta asiaa ja lähdin ostamaan maitoa.

Se olikin oiva ratkaisu. Löysin 99 palan palapelin.

Kasasin sen pöydälle samalla, kun rupattelimme rennosti niitä näitä.

Äiti tahtoi piirrustuspaperia ja lyijykynän. Piirteli onnistuneesti mallista hevosen päätä. Tarvinnee apua hevosen korvien kanssa... 😉

On aika "buugia" lähteä kerrokselta kahdeksan aikaan illalla. Kaikki ovet ovat kiinni, eikä ketään näy missään. Toivottelin äidille hyvät yöt, laitoin oven lukkoon ja lähdin. Jo aiemmin kuvaamani polku kylpi ilta-auringossa.

Pilvet muodostivat taivaalle rastin.

Naapurit katsoivat finaalimatsia kanssani jonkin aikaa ja minä katsoin yksin sen loppuun. Olihan siinä menoa ja vauhtia, kun taistelivat kultamitalista! Tshekit voittivat kultaa, Sveitsi hopeaa ja Ruotsi pronssia. Tähän loppui Lätkän MM 2024. Piste.

Äiti kysyi illalla, että joko minulla on koti-ikävä. Alkaahan se olla, kun olen ollut täällä jo kahdeksan yötä. Hyvä ja helppo täällä on olla, ihanaa käydä äidin luona, eikä valmiiseen ruokapöytään menokaan tuota vaikeuksia, mutta kyllä minä alan kaivata Omaan Kotiin.

Inhoittavaa olla töistäkin pois jo toista viikkoa. Laitoin pomolle viestin, eikä hän ole ainakaan vielä vastannut. Jurppii. Viherkasvien vointi huolettaa, kun ne on kasteltu viimeksi reilu viikko sitten sunnuntaiaamuna. Naapurit eivät ole ottaneet lähtöäni puheeksi, mutta en ole maininnut asiasta itsekään...

Kuvassa taivas yöllä kahdentoista aikaan.

Jatkan siis määräämättömän määrän öitä unikaverin kanssa. 💙 (Hups ja naps, poistin tekstin kuvan alta - olkoon se nyt sitten näin..) Kiitos teille kaikille, jotka onnittelitte äitiä! 💝💖

Aurinkoisia päiviä toukokuun viimeiseen viikkoon!

Rovaniemellä, osa 4.

Rovaniemi 25.05.2024.

Huh huh, kirjoittelen tätä ko. päivän iltana, kun olen yksin "kotona". Kirjoitin aiemmin, että Naapuritar lähti "ajoreissuun". Tosiasiassa hän lähti hautajaisiin äitinsä kanssa yli sadan kilometrin päähän, jossa äitinsä asuu. Ennen paluumatkaa oli tapahtunut ikävästi, että auton ovet olivat menneet lukkoon *) niin, että avaimet olivat jääneet sisälle. Vara-avain oli täällä Rovaniemellä, perkele. Kuulin saaneensa veljeltään auton lainaan, mutta...

*) Onnistuu nykyautossa niin, että laittaa ovet ensin lukkoon ja huomaa sitten takaluukun olevan auki. Laittaa avaimen matolle autoa pakatessaan ja laittaa luukun kiinni.

Saavuin äidin luota tyhjään "kotiin". Saunakassi oli eteisen penkillä ja luulin miehen olevan saunassa. Säikähdin, kun häntä ei näkynytkään sauna-ajan päätyttyä. En tohtinut soittaa enkä laittaa viestiä. Mielikuvitus lähti laukalle. Kesti aikaa ennen viestiä, että "lähdettiin hakemaan auto. Ole kuin kotona 💓 ". Perhana, meillä on ollut tapana jättää edes lappu!? Olisinpa tiennyt, niin olisin mieluusti käynyt saunassa.

Tärkeintä on tietysti, ettei mielikuvitukseni saanut pohjaa ja että asiat ovat tavallaan hyvin! Naapuritar on päivästä tietysti ihan poikki - hyvä, että on levännyt puoliso ratissa! 💕 On huikea määrä ajettuja kilometrejä, kun vihdoin pääsevät tänne!

*     *     *

Lähdin äidin luo ensin niin, että olin perillä yhden aikaan. Vastassa oli nainen, joka katseli maailmaa avoimin silmin - ensimmäistä kertaa koko viikon aikana! Pirteänä katseli telkkarista viikolla katsomatta jääneitä jaksoja sarjasta La Promesa. Komensi tekemään palapeliä, jotten häiritsisi. Ihanaa! 💗

Korjasin muutaman reunapalan oikeiksi ja jatkoin uusien palojen parissa.

Ennustukseni kävi toteen ja pääsin lauleskelemaan Puuttuva palanen... ♪♫♫♪♪. 😆

Palasta etsiessä katsoin toisen palapelin ja korjasin siitä neljä väärin ängettyä palaa.

Puuttuvaa palasta ei löytynyt, mutta löysin jotain muuta. Lähettämäni kirjekuoren, jonka postimerkit olivat leimaamatta. Mukaan ja uusiokäyttöön (oli sitä jo ennestäänkin).

Kuinka ollakaan, löysin vielä toisen samanmoisen. Mukaan sekin! 😇

Kerjäsin ja sain naapurirapun hoitsulta mukillisen kahvia, kiitos! Oikein Arabiasta! 😍

Äidille kuorin ja pilkoin päärynän, jonka hän söi kokonaan. Ei olisi varmaan muutama päivä sitten syönyt...

Haluatteko kuvan pirteästä äidistäni? Saatte, jos katsotte häntä avonaisiin silmiin... 😍

Hymy! 💗💗💗

Löysin vessasta äidille lähettämäni Nivean rasvan AVAAMATTOMANA. Olipa meillä hoitajan kanssa hauskaa, koska äiti oli juuri tänään toivonut syntymäpäivälahjaksi Nivean rasvaa. 😆Sovittiin, että vastaisuudessa laitan hänelle viestin, jos/kun lähetän jotain, jotta tietää 'vahtia' postia. 👍

Tulin syömään ja samalla jämähdin katsomaan suunnitelmistani poiketen lätkää. Ruotsi hävisi Tshekeille 3 - 7. 

Matsin jälkeen lähdin taas äidin luo. Kiersin eri kautta, jotta tulisi käveltyä vähän enemmän. Samalla räpsin muutaman kuvan. Tässä on Ratakatu.

Kuinkahan monta kuvaa olen ottanut rautatieasemasta? Tässä on yksi lisää.

Kun tuuli oli tyyntynyt, niin ilta oli mukavan lämmin.

Lapin jälleenrakennusmonumentistakin on monta kuvaa, mutta muistaakseni ei tästä suunnasta. Näytin kuvan äidille ja hän kertoi pitävänsä monumentista paljon. Takana näkyy Pienteollisuustalo eli Piekkari.

Ai niin, tässä uudessa talossa (rautatieasemaa vastapäätä) on yhtä parveketta kolmen 'ruudun' verran. Melkoisen isoja!

Enkö olekin pirtsakasti varustautunut käydessäni paheilla äidin luona? Tekemäni villasukat äidin crocks'ien kanssa, heh. Värikästä.

Lähdin äidin luota vasta kahdeksan jälkeen. Palattuani tein itse itselleni iltapalaa, koska alan olla täällä, kuin kotonani. 😘 Kiitos!

Katsoin vielä Sveitsi - Kanada ja kuinkas siinä kävikään: Sveitsi voitti rangaistuslaukauskisan 3 - 2. Siten Sveitsi kohtaa huomenna-tänään-sunnuntaina 😁 kultaottelussa Tshekit ja Ruotsi pronssiottelussa Kanadan - eikö niin? Pronssimatsia ei kiinnosta katsoa (juhlitaan varmaan siihen aikaan syntymäpäiviä 💗 ), mutta kultapelin aion katsoa.

*     *     *

Ylitettiin puoliyö. Kello on Bond eli 00:07. Olen kuin kanaemo, enkä osaa alkaa nukkumaan ennen kun Naapurit kotiutuvat. Paha mieli heidän puolestaan! Muutenkin on rankkaa ja voimia vievää, ja sitten tuollainen tahaton kämmi. Perskule! 😢

Mitä Stansta voisi tehdä? Kävin laittamassa sivusta seurattuna oppimaani tapaan aamupalatarpeet, kuten he sen tekevät. En voi ladata kahvinkeitintä, koska heillä on niin erikoinen keitin, etten osaa. Pahoittelut!

Kyllä he näkevät, että yritin. 😇

Juuri, kun menin tupakalle HE SAAPUIVAT!!! 💕💕💕 Puoli yhdeltä yöllä.

Sainpahan sanottua ääneen, että: "en mie voinu mennä nukkuu ennen ku te tulitte". 💕 Nyt (klo. 01:29) menen.

Hyvää yötä!

Rovaniemellä, osa 2.

Rovaniemi 22.-24.5.2024.

Ehkä teitä kiinnostaa äidin tilanne? Keskiviikko oli todella hankala ja sen myötä säikäytti aikalailla. Nainen nukkui koko päivän. Jos heräsi hetkeksi, niin lauseet jäivät kesken ja puhe oli muutenkin varsinaista mongerrusta. Tuli pelko, että tässäkö tämä oli. 

Vielä eilen aamulla väsymys oli melkoinen, mutta kun menin illalla uudestaan, niin äiti oli jo pirteämpi. Ikävä kyllä, ruoka ei juurikaan maistu ja se on huono merkki. Lähdin pois, kun siellä alettiin iltapuuhiin.

Selja kyseli koivujen tilanteesta, joten otin kaksi kuvaa. Ensimmäisen otin eilen tai toissapäivänä.

Toisen kuvan otin nyt tänä aamuna. Toki olen ottanut kuvat eri aikaan vuorokaudesta, mutta ero on silti huomattava. Ainakin paikan päällä. Siinä missä talvi yllättää autoilijat, niin kesä yllättää kaikki? 😉

Olin tehnyt sukat jo kotona melkein valmiiksi. Eilen illalla kudoin ne loppuun ja päättelin. Naapuritar sai syntymäpäivälahjansa vain hieman ennakkoon, ja lankaa kului 111 grammaa. (Kuva sopisi värinsä puolesta Repolaisen värihaasteeseenkin, heh!)

Olin tuonut kortinkin jo mukanani. Kirjoitin sen sukkien mukaan, ja sain halauksen. 💝

Eilisestä Ruotsi - Suomi -matsista ei ole paljoa kommentoimista. Hävittiin, mikä hävittiin ja samalla pudottiin jatkosta. Nostan hattua suomalaisille pelaajille, ettei ihan viisi nolla hävitty, vaan 2 - 1. Se näistä kisoista. 

Olen nukkunut nyt yöt hyvin, kun olen noudattanut vain pussilakanan käyttöä ja pitänyt ikkunan auki. Unikaveri on sama, kuin edellisilläkin reissuilla. 💙

Arvostan täällä tapahtuvia aamurutiineja. Mies herää ensimmäisenä, koska aloittaa etätyöt viereisessä huoneessa kahdeksalta. Ennen sitä hän keittää kahvit (jotka rouva on ladannut illalla valmiiksi) termariin ja keittää kaurapuuron, jonka annostelee naisille lautasille valmiiksi. Kiitos! 💚

Naapuritar taisi juuri nousta. Kuuntelen hetken ja liityn sitten seuraan syömään puuroni. 🤍

Lähdettiin keskiviikkona ilta-ajelulle. Reissulta on liuta mahtavia kuvia! Hmm, ensimmäisessä kuvakansiossa on vain neljä kuvaa, joten laitan ne tähän nyt ja ne muut, parhaimmat, toiseen postaukseen.

Ajettiin paikkaan nimeltä Ounaspaviljonki. Nimensä mukaisesti se sijaitsee Ounasjoen varrella. Tulvavesi sai näyttämään, kuin rantakoivut kasvaisivat joesta. Oli upea auringonlasku, vaikka pianhan se lopettaa täällä laskemisen kokonaan...

Oli aika arpomista ottaa kuvia kohti aurinkoa ja laadun näki vasta illalla 'kotona'.

Jatkettiin matkaa, onneksi, vielä uimarannan luo Kemijoen varteen ja sieltä sain parhaat kuvat.

Kyllä minä niiiiiiin arvostan Naapureita!!! 💕 Ilman heitä minulla ei olisi majapaikkaa ollenkaan, saati tällaista, että minulla on täällä oma huone. Ja täyspalvelu ruoista ja pyykinpesusta lähtien. Kii-tos! 😍

Nyt käyn syömässä puuron ja sitten suuntaan äidin luo. On sekin niin mahtavaa, että äidin hoivapaikka on lyhyen kävelymatkan päässä! 💗

Minulla ei ole vielä(kään) paluulippua... Täälläkin taitaa tulla tänään hellepäivä!

Reissu jatkuu...