Eilen tuli touhuttua.
Aamupuuron lopuista se ajatus lähti. Olisinkohan tehnyt vain kerran aikaisemmin sämpylöitä Tupon kanssa vietettyjen vuosien aikana? Ehkä, mutta nyt tein taas. Värittömyys jatkuu, mutta maku on hyvä.
Olihan se hieman haastavaa tehdä pöytätilan puuttuessa kaapistoon kuuluvalla leikkuulaudalla, mutta sain kaksikymmentäseitsemän sämpylää aikaiseksi.
Jääkaapissa oli vielä loput nyhtöpossusta ja halusin hyödyntää ne. Soppa näyttää ihan kanakeitolta.
Väritöntä on tuokin, mutta ihan valtavan hyvää.
Soppaa riittää vielä tälle päivälle, joten tänään ei tarvitse viettää aikaa keittiössä ellei jatka kaakeleiden hinkkaamista. Jospa edistyisin kesken olevan sukan kanssa.
Keksin illalla sammuttaa telkkarin, laittaa musiikkia soimaan ja houkutella Tupon pelaamaan kanssani.
Valittiin ensimmäiseksi peliksi Hepta, josta oli luettava ohjeet ja säännöt.
Peli alkaa niin, että toinen asettelee laudalle seitsemän punaista 'estelaattaa' valitsemilleen paikoille.
Vastapelaaja saa valita pelilaatat; suorat tai kulmikkaat. Pelissä yritetään estää toista ja turvata omille laatoille paikat, joihin toisen laatat ei sovi. Taidettiin voittaa aikalailla vuorotellen.
Sitten vaihdettiin Sogoon, jonka säännöt oli myös luettava ennen pelaamista.
Tavoitteena siinä on saada neljä pampulaa riviin peräkkäin. Pelattiin tuota vain yksi kierros ja Tuppo voitti.
Lopuksi pelasimme vielä Afrikan tähteä.
Tuppo voitti kaksi kertaa ja minä vain kerran.
Toki meillä on "kotikenttäetu", että meitä on kaksi. Onneksi netti on pullollaan pelejä, joiden parissa voi viettää yksinkin aikaa.
Juttelin eilen äidin kanssa puhelimessa ja puhelun aikana hän kävi laittamassa vanhan nalleni ikkunaan. Olette varmaan kuulleet netissä liikkuvasta nallehaasteesta? Laitetaan nalleja ikkunaan tai parvekkeelle, jotta lapset (ja aikuisetkin) voivat bongailla niitä ulkoillessaan. Mainitsinkin tuosta jo täällä.
Olipahan erilainen ilta, kun emme tuijottaneet flekmaattisina televisiota. Oli varsin mukavaa, joten tuota voisi harrastaa toistekin! 😀