5./2025

Tallinna 17.08.2025.

Hyvän mielen risteily! 😊 Olisi minulla kerrottavaa lauantaisesta ensitapaamisesta ja kerronkin, mutta käydään nyt ensin merellä.

Olen herännyt tänään puoli viideltä keittämään kahvia, sillä nukahdin ennen 'kymppiuutisia'!? Olihan siinä eilen päivällä mittaa, kun lähdin aamulla kotoa vähän ennen yhdeksää ja palasin illalla puiston kautta kahdeksan aikaan. 

Tavattiin karaokeystävättären kanssa (jälleen) bussipysäkillä, matkattiin rautatieasemalle, käveltiin Aleksanterinkadulle ja ratikalla loput.

Laivalla oli paljon porukkaa ja huomattavan runsaasti ulkomaalaisia. Luovimme itsemme taas samaan pöytään kuin viime reissulla. Virkkasin vaaleansinistä isoäidinneliötä, tai kahta, mennen tullen. Tällä kertaa emme myöhästyneet KARKKIbingosta, sillä olin eka, joka haki ilmaisen lapun. 😁

Olin ylimmällä ruudulla kaksi kertaa yhden päässä, mutta en voittanut. Edes arvonnassa.

Olen tainnut aiemminkin laittaa vastaavan kuvan samasta kohtaa, jotta näkee etäisyyden pöydästämme trubaduuriin nähden?

Sama mies on osunut samalle laivalle ennenkin, koska tunnistin uskomattoman taitavan kitaransoiton! Mukava raspiääni, mutta totesimme jossain vaiheessa, että kaikki kappaleet alkoivat kuulostaa samalta. 

Olin jotenkin poikkeavan hyvällä mielellä koko reissun! Kuplin, hymyilin, taputin ja virkkasin. 

Ja hihitin tälle naisten vessassa olevalle yksinäiselle varvastossulle:

Kävimme taas vuorotellen tupakalla, ettei tarvinnut kantaa reppua mukana ja saimme pidettyä pöytämme varattuna. 

Sekin nauratti, kun ystävätär otti välillä ohjat ja sukkuloi ensimmäisenä jonoissa. Vuoroin vieraissa. 😄

Yhtä asiaa emme ymmärrä: laivasta poistuessa porukka kävelee ensin reippaasti ja käytävän kaventuessa jämähtää jonoon hiipimään. Miksi? Ettei voisi jatkaa samaan tahtiin ulos saakka?

Maissa seurasimme tuttua musiikkia ja menimme pistäytymään tutulla terassilla siinä ihan terminaalin lähellä. Ovenpielessä soitteli taas mies, joka laulaa hauskasti eestiaksentilla suomalaisia hittikappaleita. Taisi tunnistaa meidät?! Kuvaa ottaessa mies morjensti, mutta minä vähän myöhästyin. Sormi osoittaa vielä minua. 😅

Kyseisessä ravintolassa on asiakkaille vessaa varten 'läpyskät' ja niissä hauskat avaimenperät. Olen joskus aiemmin kuvannut nallen ja nyt oli mustekala. Nauratti, kun vessasta palatessa ojensin pehmolelun vanhemmalle miehelle... 😆

Tykkään siitä tavasta, että sovimme jo laivassa reittisuunnitelman, joka sopii molemmille. Se toimii. Tällä kertaa kävimme ainoastaan Sadama Turg'issa (musta rakennus), jossa teimme ostokset.

Itselleni ykkösasia on ostaa sätkäpurut. Ei niitä saisi kai tuoda kuin kahdeksan, mutta. Joku (muistan kyllä kuka) kysyi joskus hinnoista. Ehkä jotain saattaa aihe ärsyttää, mutta kerron nyt silti. 

Tallinnassa toppa maksaa 6,20 euroa ja itselläni yksi kestää vaihtelevasti 6-8 päivää. Suomessa vastaava maksaa yli kaksitoista euroa ja kestää minulla ehkä 3-5 päivää. Koska aiempia on jäljellä viisi, niin pärjään näillä piiiiitkään.

Sätkäpapereissa säästää todella paljon! Toin eilen HM:lle laatikon, itselläni on avaamaton. Tuollainen laatikko, jossa on sata pakettia, maksaa 13,99 euroa. 

Yhdessä paketissa on 60 kpl, kun Rizzlan vastaavassa on 50 kpl. Yksittäinen paketti maksaa Tallinnassa 0,19 euroa ja Rizzla Suomessa käsittääkseni 1,50 euroa.

Joo joo, on tyhmää tupakoida ja pistää rahaa siihen. Tiedetään.

Saimme paluumatkalle saman pöydän kuin aiemmin. Siitä vietiin heti ylimääräiset tuolit. Laiva oli ihan täynnä!

Sama trubaduuri esiintyi ensin ja sen perään oli karaoke. Kuten jo kommenttilaatikossa mainitsin, niin lauloin Katri Helenan levyttämän käännöskappaleen Almaz, onnen lapsi. Pitkästä aikaa jännitin tosi paljon!

Paluumatka on aina aika puuduttava, kun odottaa, että saapuisimme perille. Olimme jälleen fiksuja ja kävelimme kauempana olevalle ratikkapysäkille. Kyytiin mahtui hyvin, vaihdoimme Mannerheimintiellä toiseen ja pääsimme koteihimme. Nyt oli kiva reissu! Kiitos seurasta! 💙

Josta tulikin mieleen, että ystävätär laittoi jo aamulla ennen seitsemää viestin, että on räkätaudissa? Ettei hänen luokseen kannata mennä tänään evakkoon. Tuleekohan ikkunaremppaajat tänne tänään? Ei voi tietää ja se vähän ahdistaa. Onneksi on HM, jonka luo saan tarvittaessa mennä!

Ja taas on maanantai.

Pari PakoPäivää ja muuta höpinää

Paossa viime viikon keskiviikkona ja torstaina.

Heti karaokeystävättären asuntoon mentyäni manasin itseäni, etten ollut mennyt sinne aiemmin. Ihana rauha! 

Keskiviikkona siellä odotti pieni tiski. Minut on kasvatettu niin, että kun toinen antaa kotinsa käyttöön, siellä tehdään mitä voidaan.

Kivahan se on toisen kotona tiskata - omassa vähemmän.

Samalla järjestelin astiat kaapissa.

Jääkaappi sellaisena kuin se oli mennessä. (Punaiset lonkerot ovat minun.)

Itse en säilytä sipuleita jääkaapissa. Pesin alalaatikon ja vähän hyllyjä.

Vein paketin kahvia.

Laitoin MobilePay'llä kaksi euroa viestin kera.

Jätin lapun pöydälle, koska lähdin ennen kun nainen palasi kotiin.

Torstaina piipahdin puistossa ennen samaan paikkaan menoa. Eräs nainen pummasi tupakan ja halusi antaa sitä vastaan saamansa salaatin. Vein sen samaiseen jääkaappiin, joka oli mielestäni aika tyhjä.

Samalla vein omasta pakastimesta ottamani broilerin fileesuikalepaketin, ruokakerman ja osan tagliatelle-pussista. Tiskattuani seuraavat tiskit...

...en jaksanut enää kokata, vaikka olin vähän lupaillut tekeväni niin. Anteeksi.

Koitin nukkua, mutta en osannut. Rauhallista oli paitsi oman pääni sisällä. Siellä asunnossa poltetaan sisällä (ei haittaa minua) ja vein omasta kotoa itselle tarpeettoman tuhkakupin mennessäni. Tämä osoitti sen tarpeelliseksi... 😏

Vein myös kuvissa uunin kahvassa näkyvän kelta-valkoisen keittiöpyyhkeen.

*     *     *

Kirjoitin nuo jo aiemmin, mutta olin silloin vähän vihainen naiselle ja siksi tekstiä piti siistiä. 😏 Kävin eilen kylässä ja naisen käydessä vaatekaappiaan 'läpi', sain kasan naiselle liian pieniä vaatteita. Kuusi kivaa paitaa, kahdet farkut ja käyttämättömän kivan hupparin (ilman huppua). Kiitos! Heitin samalla vihdoinkin päälläni olleen haalistuneen hupparin roskiin!

Tajusin juuri, että tässä rapussa hiotaan sisäkarmeja. Eivät käsittääkseni tule tähän asuntoon tällä viikolla, mutta onpa hienoa, että minulla on ystävättären avain edelleen. Pääsen ensi viikolla pakoon. 

Vaikka nenää ei vielä operoitu, niin päätin silti palkita itseni? Ei vaan, karaokeystävätär pyysi päiväristeilylle sunnuntaina ja minähän lähden. Sätkäpurujen puolesta ei olisi kiirettä mennä vielä yli kuukauteen, mutta onhan se näillä ilmoilla mukavampaa laivailla kuin mahdollisten syysmyräköiden aikaan. Sunnuntaireissut ovat parhaita, kun maissaoloaika on lyhin. 

Toin vaatekassin kotiin ja lähdin tapaamaan HM:aa puistoon. Hänellä on tapana ruokkia tirpat auringonkukan siemenillä aamuin illoin.

Pikkulintuja kertyy paikalle kerralla useita kymmeniä.

Minua HM "ruokki" tuomalla tomaatteja, kiitos!

Toki vein taas tölkkejä. Tuo se on "kivaa", kun automaatti täyttyy siinä kohtaa, kun on YKSI tölkki jäljellä. 😅

Onneksi niin käy harvoin.

Tölkkihaasteeseen alkaen 21.03. lisätään 321,80 + 6,05 = 327,85 euroa.

Helsingissä on tänään Taiteiden yö. Minua ei keskustan hälyyn saa, vaikka tölkkejä sieltä varmasti löytyisi.

Kivaa päivää!

4./2025

Tallinna 15.07.2025.

Kylläpä kinnasi ennen lähtöä, mutta ei siitä tässä nyt enempää. Vanha virsi, että "kun ei odota mitään, niin.." 😳 Olin edeltävän yön pitkälti hereillä. En juonut ennen lähtöä kahvia enkä syönyt puuroa. Ei olisi huvittanut lähteä ollenkaan, mutta maksettu reissu ja tupakat lopussa...

Tavattiin karaokeystävättären kanssa pysäkillä, mentiin bussilla rautatieasemalle ja siitä lompsittiin Aleksille. Ratikka tuli heti. Ai niin, nauratti, kun ratikassa kaksi nuorta likkaa pähkäili ääneen, että 'jäädäänkö tässä?', niin möläisin, että "jos samaan laivaan olette tulossa..?". Kiittivät infosta ja seurasivat perässä. 🐾

Porukkaa oli pal-jon! Luotsasin kokemuksen suomin opein meidät "sieltä oikealta jonon ohi" ja ystävätär seurasi perässä samoin meriitein. Sovittiin, että varaan meille paikat kannelta. Näin kävi ja änkesin meidät italialaisen reppureissaajamiehen pöytään. Oli kiva jutustella hänen kanssaan - oli käynyt Nordkapp'issa saakka.

Mies lähti, tilaa vapautui ja kappas; seuraan liittyi kaksi ihan meidän nurkilta olevaa henkilöä!? "Ei olla pariskunta", he kertoivat. Kiva ei-pariskunta, joihin ei olla -ihme kyllä- ennen törmätty. Juttua riitti.

Kuvat jäivät tällä reissulla vähiin, koska a.) oli seuraa 😎 ja b.) kännykkä takkuili. Jäi jumittamaan paikoilleen kuvaa ottaessa, ja kyllästyin.

Myöhästyttiin bingosta minuutilla tai parilla....

*     *     *

Tuohon jäi matkasta kertominen viikko sitten. Eipä siitä sen kummempaa kerrottavaa olisikaan. Perussettiä: maihin, ostokset, ajan tappamista, kun ei kauemmas viitsitty lähteä. Paluumatkalla käytin sen 8,50 euron ravintolalapun uuniperunaan katkaraputäytteellä. Eikä siitäkään ole kuvaa. 😟

Sama ei-pariskunta liittyi seuraan mennessämme kuuntelemaan trubaduuria ja laulamaan karaokea. Pakko myöntää, että seurassa väsyi enemmän kuin yksin reissatessa. Olin ihan puhkipoikki kotiin päästyäni. 

Nyt on tupakkaa varmaan kolmeksi kuukaudeksi... No, ainakin kahdeksi.

*     *     *

Meinasin kyllä jatkaa tästä vielä, mutta jääköön tämä reissupostaukseksi - sälä seuraa perässä. 😏 Täällä siis olen, vaikka läppäri oli viikon verran kiinni. Oli pakko avata aamuyöstä, kun piti täyttää työttömyyspäivärahalappu Kelaan. Kelastakin lisää kohta...

Miten olette jakselleet (helteitä)?

Toiset vauvansukat

Täysin pilvetön taivas.

Olen toki aiemminkin ajatellut tätä asiaa, kuinka opimme huomaamattamme matkamme varrella pieniä hyödyllisiä niksejä. Ainakin osa niistä on peräisin jo lapsuudesta ja kotoa. Nyt tämä tuli mieleen lasipurkkien metallikannen sulkemisesta. Että kannattaa kääntää kantta ennen sulkemista ensin vastapäivään ja vasta sitten vasta kiinni.

Kerroin tästä entisellä työpaikalla hieman itseäni vanhemmalle työkaverille tupakkapaikalla, jossa lasipurkki toimitti tuhkakupin virkaa. Työkaveri ei ollut moisesta kuullutkaan ja homma nauratti häntä. Itselleni tapa on itsestäänselvyys. Opittu.

Sisäpihalla on seinänaapurin viemä purkki samassa käyttötarkoituksessa ja olen huomannut, ettei nuori nainenkaan tiedä tätä tapaa. Olen oppinut, ettei purkin kannesta kannata ottaa kiinni, koska ei voi olla varma, että se pysyy. Saatan vinkata, kunhan satumme paikalle yhtä aikaa. 😏

Tällaisia opittuja vinkkejä riittää. Yksi, joka tulee mieleen, liittyy myös lasipurkkeihin. Että kannattaa kopauttaa vaikka isommalla veitsellä kannen reunaan niin, että se kansi poksahtaa. Silloin se aukeaa vaivatta. Keiton/kiisselin pinnalle laitettu sokeri estää kuoren muodostumisen. Kallistetusta siivilästä valuu vesi pois paremmin.

Tuleeko sinulle mieleen joku opittu vinkki?

*     *     * 

Sain illalla toiset vauvansukat valmiiksi. Otin niihin toisen Tallinnasta ostamani langan. Samaa lankaa, kuin ensimmäisissäkin, mutta vyötteen kuva oli hieman erilainen.

Ensimmäisestä langasta poiketen tässä oli mukana myös vähän vihreää. 💚

Annan luvan 😆 hihittelyyn! Aloitin toista sukkaa samalla, kun Leijonat taistelivat jäällä Kanadaa vastaan, ja kuinkas sitten kävikään? Siis sukalle - Suomi voitti, minä en.

Purkuun ja uusiksi meni, koska Stansta. 😂

Erona ensimmäisiin sukkiin tein resorin '3o 2n', kun ensimmäisissä oli kaksi ja kaksi. Lankaa kului tällä kertaa 31 grammaa.

Pitääkin laittaa viesti, että sukat ovat valmiit.

*     *     *

Vaivaa kaukokaipuu. 🌴 Yksi kaveri on Alanyassa, toinen Sunny Beach'illa ja tuttu pariskunta Fuengirolassa. Onneksi ei ole resursseja lähteä, sillä tällä jäätelömahalla hävettäisi vyöryä uima-altaalle. 🙈

Kivaa keskiviikkoa keskellä viikkoa!

Vaaleanpunaiset vauvansukat

NapaKymppiAjoitus! 👶

Pakko laittaa sama kuva uudestaan näistä Tallinnasta ostamistani langoista ja puikoista.

Valitsin käyttöön oikeapuoleisen.

Lisäys: kuva vyötteen etupuolelta.

Olin iloinen löytäessäni 2,50 mm:n puikot, sillä meinasin ensin 'tyytyä' 3 mm:n puikkoihin. Ne olisivat olleet liian paksut!

Pahoin pelkäsin, että puikot liukuisivat pois silmukoista, mutta olin ihanan väärässä! Näissä on jännästi nihkeä pinta, joka ei kuitenkaan kinnaa. 

Poikkesin junasukkien ohjeesta jonkin verran. Joustinkerroksia tein kahdentoista sijaan kymmenen, paitsi alimpaan ennen kantapäätä. Kantapään tein vahvistettuna, vaikka ei olisi tarvinnut ja jalkapöydän päältä jätin kolmannet nurjat tekemättä. Kärkeen olisi "kuulunut" nauhakavennus, mutta tein saman, kuin muihinkin sukkiin. Lankaa kului hurjat 36 grammaa.

Laitoin miehelle viestin, että "sukat valmiit" ja vajaan puolen tunnin päästä hän oli noutamassa niitä lähiAlepan kulmalta. Oli oikein ihastuksissaan ja tyytyväinen! Tuleva äiti oli lähtenyt TÄNÄÄN aamupäivällä sairaalaan... 💛

Samalla mies kertoi kertoneensa 😄 sukista ystävälleen, josta oli tullut tyttövauvan isoisä kuukausi sitten. Että sopisi tehdä toiset sukat. Miten sattuikin, että ostin niitä lankakeriä kaksi? Ei muuta, kuin toisia tekemään samaan syssyyn...

Koska tällit oli sovittu Alepan kulmalle, niin vein samalla kertyneet tyhjät limutölkit kauppaan.

Tölkkihaasteeseen alkaen 21.03. lisätään 46,50 + 3,90 = 50,40 euroa.

Aika mennä keittiöön valmistamaan "oikeaa" ruokaa, jotta voi keittää jälkiruoaksi kahvit. Ja aloittaa sitten uudet sukat...

Iloa ja valoa iltaan! 😍