Näytetään tekstit, joissa on tunniste LankaJuttuja 2019. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste LankaJuttuja 2019. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Viime vuodesta uuteen

Poistin edellisen postauksen, jos huomasitte?


Ilman varsinaista syytä. Halusin ennemmin vain...

KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA SEKÄ

TOIVOTTAA HYVÄÄ ALKANUTTA

UUTTA VUOTTA JA VUOSIKYMMENTÄ

TEILLE JOKAISELLE! 💓


LankaJuttuina sain vuoden aikana tehtyä (vain?) 44 virkkausta/neulomusta, joista tämä jäi viimeiseksi:

Tulkoon tästä vuodesta runsaampituottoinen. Olipa hassusti sanottu? Ymmärrätte kuitenkin. 😉

Kävin eilen päivällä tapaamassa erästä hetki sitten miehensä menettänyttä naista TheBaarissa. Viihdyimme useamman tunnin keskenämme jutellen ja vähän juustoja napostellen. Saatoin minä samalla vähän kutoakin.

Illalla meikkasin ensimmäistä kertaa vuosiin. Tuloksesta ette saa kuvaa..😜

Menimme Tupon kanssa tapaamaan erästä miestä, jonka ylimmän kerroksen kotiin pääsimme puolilta öin ihastelemaan raketteja, joita näkyi mielestäni aiempia vuosia vähemmän.

Hih hih, ihan pakko jakaa tämä kanssanne. Tupolle tärkeä traditio on katsoa vuoden ensimmäisenä päivänä Straussia. Puhuimme juuri noista balleriinoista siinä ja mies kommentoi, että "noita mahtuu hissiin monta". 😆 Totta.

Tallinnasta tuomaani sinihomejuustoa, piparkakkuja, kahvia (ja Tupon joululahjaksi saamaa whiskyä). Nam. 

Ja koska tuo ihana mies ei juuri nyt ole kolmea sekuntia hiljaa, niin siirryn seuraansa. Tai sitten alan tekemään ruokaa...

Miten teillä siirryttiin uuteen vuoteen?

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Prisma ja kyläilyä

Rovaniemi ti 17.12.2019.


Aloitin reissun jokaisen aamun keittämällä kahvit ja ottamalla kuvan mukistani, jotta erottaisin näin jälkeenpäin eri päivien kuvat toisistaan.

Olen "ilkeä ihminen" ja kieltänyt äidiltä oikeat kynttilät. Äidillä onkin nyt paljon led-kynttilöitä. Siis en oikeasti ole ilkeyttäni kieltänyt vaan turvallisuussyistä. Nyt poltimme oikeaa muutamaan otteeseen ollessani paikalla 'vahtimassa'. 

Kudoin hetken sukkaa ja samalla annoin äidille aikaa hoitaa omat aamutoimensa. Sitten lähdimme Prisma-reissulle. Vaikka äiti liikkuu ihan ripeästi ikäisekseen (inhoan tuota sanaa!), niin reilun kilometrin matka otti aikansa.

Äiti suostui mittasuhteeksi paikallista Mount Everest'iä kuvatessani. Että on sitä lunta siellä jonkin verran?

Sanoi kuvan nähdessään, että "sukset puuttuu". Jatkoimme matkaa Prismaan.

Hoidimme molempien pankkiasioita ja kävimme ostoksilla. Oli minulla jo kolme-neljä tarjouslankakerää sylissäni, mutta osasin jättää ne ostamatta. Kassalla myytiin hauskoja suklaita. Tuppo sai noista nuo alemmat kaksi.

Tulimme takaisin taksilla, jota jouduimme odottamaan parikymmentä minuuttia. Kulutimme sen ajan juttelemalla Pelastusarmeijan joulupadan vahdin kanssa. Laitoin pataan kolikkoni.

Päästiin kotiin, syötiin ja otin kolmen vartin tirsat. Juotiin kahvit ja syötiin ihanaa kuivakakkua.

Sitten lähdin liikkeelle. Kävelin reittiä, joka on tuttu lapsuudesta: kohti ala-astetta ja vieressä olevaa uimahallia.

Omakotitalojen paikoille on rakennettu paljon kerrostaloja. Toivottavasti en loukkaa kenenkään yksityisyttä, kun otin niistä taloista muutaman kuvan?

Kaikenlaisten jouluvalojen määrä oli ihan huikea!

Kaipa jotkut reitit ovat jossain muistissa sillä osasin perille. Siis vaikka en ole kohteessa koskaan käynytkään.

Mieleen muistui monen lapsuuden/nuoruuden aikaisten ystävien kodit. Tuskin hekään niissä enää asuvat.

Kylässä vierähti helposti reilut kolme tuntia. Kahvia ja kuivakakkua JA Ihanaa Seuraa, KIITOS! 💕

Palasin äidin luo vähän pidempää reittiä, "koska halusin ja voin".

Imin itseeni tunnetta, jota koin tuolla lumimaisemissa kävellessäni. Tiesin, että samaa en voi juurikaan kokea täällä Helsingissä.

"Kotona" jatkoin kutomista ja samalla tiedostin, että edessä oli viimeinen yö siellä tällä reissulla. Hieman haikeaa.

Pakkasin joulukassiin korvaamattomalle naapuripariskunnalle heille tekemäni villasukat...

...osuvan joulukortin kera.

He saivat paketin "huomenna" kuskatessaan minut lentokentälle.

Vielä yksi postaus tuolta reissulta...

torstai 26. joulukuuta 2019

Joulu 2019

Vai että rauhallista joulua?


Nytkin tuntuu, että olisi miljoona kuvaa ja juttua jaettavaksi. Jospa nyt ensin joulusta. Ennen joulua kävin tekemässä Mammalle joulusiivouksen. Meidän piti mennä hänen luokseen joulupäivänä, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun hänelle meni sukulaisia yökylään.

Mehän olimme Tupon kanssa 22 tunnin risteilyllä juuri ennen joulua. Ja ennen risteilyä kävin Omassa Kotona nostamassa kinkun pois pakkasesta ja noutamassa jotain laivalla tarvittavaa vaatetusta. Kerron risteilystä erikseen.

Laivalta palattuamme toimme osan tavaroista Tupon luo ja kävelimme erään ystävättären (ja Tupon, tottakai) kanssa Omaan Kotiin sikaa paistamaan. Olipa meillä kivat valvojaiset! Kinkku muhi uunissa matalassa lämmössä peräti kellon ympäri ja muuttui maukkaaksi nyhtöpossuksi.

Ei tuolle tarvinnut kuin vilauttaa veistä ja liha oli kahdessa osassa. Tupolle kehut ja kiitokset lihamestarina toimimisesta! Pakkasimme lihat reppuun ja kävelimme kaupan kautta Tupon luo.

Meillä ei edelleenkään osteta muuta kuin ne ruoat, jotka tulevat varmasti syötyä. Tein piparkakkurahkaa (Vanha rouva: kinuskikastiketta en kaupasta löytänyt, joten tein ilman ja) HYVÄÄ tuli!!! Rahkaa, kermaa, piparkakkumaustetta ja sokeria. Ja piparkakkuja.

Menimme tapamme mukaan illalla (rahka mukana) TheBaariin. Meitä kerääntyi sinne TK miehensä kanssa ja kaksi naista. Toinen oli se sama, joka oli kinkkua valvomassa ja toiselle toimitin tekemäni sukat. "Talo" tarjosi joululimppua ja kinkkua, TK toi sipsejä sekä chilipähkinöitä. Muita asiakkaita ei ollut montaa. Meillä oli oikein mukavaa!

Tuppo osti minulle Tallinnasta joululahjaksi kaulakorun. Tuo roikkuu nytkin kaulassani. Ihana.

Saimme Mammalta paketit. 

Tuppo sai komean (mustaa ja hopeaa) taskumatin:

Nyt ette naura.. 😂 Kyllä minä itsekin näen, että kuvasta saattaa saada ihan väärän kuvan. Tuo on paristokäyttöinen PIPPURIMYLLY, johon syttyy valo.

Sain myös kaulakorun:

Yöllä syötiin.

Joulupäivänä katsottiin kaksi Ice Age-leffaa ennen kun jaksettiin lähteä liikkeelle. Meidät oli kutsuttu Tupon keskimmäisen tyttären sekä poikaystävänsä luo heidän uuteen kotiinsa. Siellä olivat myös kaksi muuta tytärtä sekä heidän äitinsä. Nuorimman tyttären poikaystävä saapui myös paikalle. (Hassua, että noilla poikaystävillä on sama nimi molemmilla!?) Söimme, katsoimme telkkaria, juttelimme, nauroimme. Kävelimme mennen tullen.

Töölönlahdella oli veteen rakennetulla pienellä saarekkeella pieni mökki, jonka luona soi tauotta Ave Maria.

Kävelimme vielä käymään ÄsBaarissa, jossa saatiin ystävän tekemään HYVÄÄ konjakkisinappia. Kiitos!

Tänään Tapaninpäivänä Tuppo paistoi ostamansa lohen palan ja muutenkin lämmitti ruoat uunissa. Kiitos Rakas! 💓

Syötiin hyvin.

Kunhan Tuppo herää ruokalevoiltaan, niin keitän kahvit ja nautitaan Tallinnasta ostamani aprikoosileivokset. (Anteeksi huono kuva!)

Vaikuttaako siltä, että meillä on ollut rauhallinen joulu? TheBaarissa olisi ollut tänään Tapsan Tohinat; bingoa ja vielä joululaulukaraokea. Emme jaksaneet enää mennä mukaan.

Asunto on täynnä puoliksi purettuja reppuja ja lentolaukku. On kasseja, pussukoita, pyykkiä sekä tiskiä. Alkaisinko raivaamaan ja siistimään nyt vai jättäisinkö huomiselle..? Kas siinäpä pulma. 😄

Tapaninpäivän iltaa teille kaikille!

maanantai 23. joulukuuta 2019

Mango-currya ja piparkakkurahkaa

Sunnuntai 15.12.2019.


Satoi lisää lunta.

Lähdimme aamukahvin jälkeen päiväkävelylle Torimarkettiin. Turhaan ei tuo kauppa ole saanut kehuja. Aina löytyy apua jos sitä tarvii! 

Mainosten uhrina halusin ostaa "huomista" vierasta ajatellen kaupan omaa tuotetta. Piparkakkurahkaa.

OranssiPallo oli otettava mukaan.

Oli hieman haasteellista kuvata palloa lumella.

Kuinkahan monella reissulla tuo onkaan jo ollut mukana?

Olin pyytänyt etukäteen äidiltä, että ostaisi minulle mango-curry maustetta. En ole löytänyt sitä meidän lähikaupoista. Nyt sen sain. Aivan mahtava mauste broilerin sekaan laitettavaksi! Suosittelen. (Vasen äidin, oikea minun)

Ostettiin glögiä, joka jäi juomatta. Kaupan viereisen talon seinään oli joku urpo tehnyt sotkunsa.

Ja mainoksen uhrina oli pakko ostaa piparkakkusuklaata. Hyvää.

Käveltiin takaisin kotiin vanhaa koulutietäni. Ei se ollut enää samanlainen.

Kudoin illalla tölkkilapasen valmiiksi. Tästä tuli turhan iso.

Minä en enää syönyt lohta. Äiti söi kyllä. Keitin muutaman nakin imelletyn perunalaatikon ja ostamani coleslaw-salaatin seuraksi.

Onpas tuo eksoottien näköinen? Toisella kauppareissulla oli kuvattava äidin parveke ja isomman makuuhuoneen ikkuna.

Viikko oli lopussa, mutta samalla oli ihanaa odotettavaa vieraan parissa. 

Siitä seuraavaksi...

Eiköhän tämä vielä jatku...