Ihmeotukset

Tuppo vei minut leffaan torstaina 24.11.2016.

Hänellä oli joku vapaakortti, mutta joutui silti maksaman kuusi euroa lisää. Kannatti!

Käytiin katsomassa Tennispalatsissa J.K. Rowling'in Ihmeotukset. Yleensä olen aika skeptinen noihin Harry Potter - tyyppisiin juttuihin, mutta tämä yllätti positiivisesti. Jopa 3D toimi paremmin kuin ikinä.

Liekö syynä Suomen valtavin leffateatteri Scape vai muuten vaan?

Käytiin kello kolmentoista näytöksessä ja siis arkipäivänä, joten tilaa oli.

Pidän edelleen outona, että katsojat toivotetaan livenä tervetulleiksi. Kivaa se kyllä on.

Yli kahden tunnin leffassa aloin pälyillä kelloa vähän ennen kahta tuntia. Juoni poukkoili.

Leffan jälkeen mentiin Stockmann'ille, josta Tuppo osti "jonkun Muumi-kannun" ja samaan aikaan tuli työhälytys. Jätin miehen sinne ja kipitin eurokaupan kautta Tokmann'ille.

Hain mm. TheBaariin uusia joulukoristeita (onnistuin hyvin!) sekä keskeneräisiin lapasiin lisää lankaa. Ei löytynyt, pahus. Ostin samaa väriä, mutta eri merkkistä lankaa. Kokeillaan...

Tuppo kiirehti päivystämään ja minä palasin hitaampaan tahtiin. 

Hommat hoituivat!

IKJ

Halusin nähdä kyseisen leffan...

Oltiin eilen leffassa keskimmäisen likan (ja Tupon) kanssa. IKJ eli Iso kiltti jätti. Spielberg'in jutut on aina ok. Toteutus oli hieno, mutta juonesta ei hajuakaan. Eipä siellä leffassa ollut meidän lisäksi kuin 4-5 henkilöä.

Käveltiin keskustasta kotiin. Poika kävi moikkaamassa.

Hyvää "toista kertaa" nimipäivää ever minulle?!! Heh.

Vaatehuoneessa

Kävin eilen siellä Mammalla.

Kävin ja kävin - olin tuntikausia. Vein mukanani viiniä ja kävin vaatehuoneen kimppuun. Aloitin ylimmistä hyllyistä.

Tyhjensin sieltä kaikki olohuoneen lattialle ja pöydälle Mamman tarkastettavaksi. Sillä aikaa kun nainen tutki korejaan ja kansioitaan sun muuta, niin pesin ne tyhjät hyllyt.

Onneksi hänellä on suurin osa komeron tavaroista koreissa, joita jäi nyt jopa yli.

Viikkailin lakanat ja pyyhkeet ojennukseen puhtaalle hyllylle. Yhdessä korissa on käsipyyhkeet, toisessa pienemmät kylpypyyhkeet, yhdessä tyynyliinat, toisessa pitsiliinat jne.

Nyt tyhjiä hyllyjä jäi ainakin puolitoista.  Päädyn kaksi alinta hyllyä jäi vielä ensi kertaan samoin kuin henkareissa roikkuvat vaatteet.

Voinen kertoa Mammasta lupaa kysymättä sen verran, että hän on aikoinaan asunut niin Italiassa kuin Saksassakin. Se näkyy sisustuksessa, jonka pääteema sisältää kromia, lasia, hopeaa ja 'Italiaa' (mm. taulut). Hän hallitsee Saksan kielen sekä Italian (Napolin murteen). Rakastaa hyvää ruokaa sekä kauniita vaatteita, kenkiä ja laukkuja. On eläkkeellä toimistohommista.

Juttelin varmaan tunnin äidin kanssa puhelimessa. Puhuttiin hänen ja isän ensitapaamisesta sekä heidän seurustelun alkuajoista. Itkuhan siinä tuli. Mamma lohdutti. Tuntuu, että tuo nainen on minulle jopa yllättävän tärkeä, ja mukava niin. Minun "CityMama".

Pitäisi suoriutua elokuviin tämän kuun puolella sekä ensi kuun alussa. Yhdet liput ovat palkkio avustajan hommista Downshiftaajat-sarjassa (näyn jaksoissa 1. ja 5., kuulemma) ja toiset joululahjaksi saadut. Etteivät vain jäisi käyttämättä!

Pääsisinköhän tänään sinne siivoamaan sitä yksiötä? Taidan laittaa heti viestin. Jos en, niin alan ensin kutomaan sitä sukkaa ja kokkaan & tiskaan kunhan Tuppo herää. Onneksi ei tarvitse ostaa ruokaa enää tällä viikolla - hoidin asian eilen!

Tämä lomareissun odottaminen on kivaa ja jännää. Yksi iso osa koko lomaa on juuri odottaminen ja nautin siitä täysillä! Kun kaikki uusi ja ennen kokematon on vielä edessä. Jee.

Ihanaa (ainakin täällä) alkanutta kevättä!

LeffaTorstai

Napapiirin sankarit 2. (22.10.2015)

Tuppo järjesti meille leffaliput erään firman kautta ja pääsimme ko. firman yksityisnäytökseen katsomaan toista osaa Napapiirin sankareista. Nolona myönnän, että vaikka olen nähnyt ensimmäisen osan, niin en juurikaan muista siitä mitään. Jotain kuitenkin. Tupon mielestä ensimmäinen osa oli parempi. Niinhän se yleensä menee...

Tarkoitushan oli kävellä ainakin toiseen suuntaan, mutta tuuli voitti 1-0. Kävimme ostamassa kaupasta kanawrap'it (-30%) ja limut. Hyppäsimme ratikkaan, mutta se oli niin täynnä, että jouduimme seisomaan (aikomus oli syödä matkalla). Etsimme sitten keskustassa paikkaa, jossa tohtisimme pupeltaa eväämme.

Etsimme Kampin kauppakeskuksessa vapaita penkkejä löytämättä niitä. Siispä jäimme syömään "vain vähän sivummalle".

Onnistui se niinkin. Samalla katselin ympärilleni ja mietin niitä nuoria, jotka hengaavat aikaansa kuluttaen ja kavereita tavaten siellä. Onneksi oma Poikani ei asunut lähellä keskustaa teininä!

Syötyämme lähdimme kohti elokuvateatteria ja kävin matkalla ostamassa karkkipussin Anttilan kassan luota. *virhe* Valikoima oli suppea ja päädyin "Missä X"-pussiin. Tiedättekö sen? Pussi, jossa on värillisiä ja mustia karkkeja, ja niissä on se sellainen kirpeä sokeripinta.

Tennispalatsin suurin (ykkös)sali tuli melkein täyteen. Me olimme sen verran keulassa, että pääsimme valitsemaan hyvät paikat. Rivin kymmenen keskeltä. Istuimme paikoillemme, riisuimme takit ja huivit, asettelimme limut paikoilleen ja avasin sen karkkipussin. *virhe* Firman edustaja toivotti kaikki tervetulleeksi ja sitten leffa alkoi.

En ole harjaantunut leffakriitikko, joten kerron vain oman mielipiteeni paljastamatta liikaa yksityiskohtia. Juoni eteni jouhevasti eikä tylsistymisiä tullut. Jossain kohtaa homma, mielestäni, ampui hieman yli, mutta ehkä se kuului asiaan. Näyttelijät suoriutuivat tehtävästään hyvin. Oli siinä monta kohtaa, joissa yleisö repesi kunnon nauruun, mekin. (Tiijjalle tiedoksi, että se "poro-juttu" oli yksi niistä! Sviitti-jutut oli toinen!) Kaikenkaikkiaan ihan kiva leffa eli suosittelen kyllä.

MUTTA ne karkit!?! Leffan puolivälissä onnistuin vetäisemään sitä kirpeää karkkijauhoa nieluuni ja tietysti "väärään kurkkuun". Sain järjettömän yskänpuuskan, joka kuulemma (Tuppo kertoi) kuulosti siltä, että oksennan lopuksi. HITTO! Yskä ei hellittänyt koko loppuaikana. Hävetti ja harmitti! Vieruskaveri veti paidankauluksensa suun ja nenän eteen. Kai hän kuvitteli säästyvänsä flunssabakteereilta? Ääh.

Elokuvan aikana hurja tuuli oli saanut seurakseen tihkusateen. Kävimme Anttilassa. Löysin tarjouksesta euron lankaa (yllätys?). Pierre Cavallo'n (Välke) mustaa kimaltavaa 100 %:sta polyesteriä. Nyt minulla alkaa olla niin paljon tuollaisia kahden kerän erikoislankoja, että pitäisi keksiä niille jotain hyötykäyttöä.

Noiden parin kerän lisäksi ostin Tupon vanhiman tyttären tulevaan synttäripakettiin tarjouksesta muotit cappuccinojen ja leivonnaisten koristeluun (2€). Likat tykkäävät erikoiskahveista, vain keskimmäinen myös tavallisesta.

Samaan tulevaan pakettiin on jo se leivontakirja. Ajattelin väkertää hänelle vielä tuubihuivin ja sitten minun pakettini hänelle taitaa olla siinä.

Käytiin yksillä olusilla kauppakeskuksen vieressä olevassa baarissa, jotta minä pääsin vessaan. Olinhan juonut yskimisen vuoksi puolitoista pulloa limua. Sitten tulimme ratikalla kodin suuntaan, kävimme kaupassa ja Tupon kaverin luona. Lopuksi raahauduimme kauppakassin kanssa kotiin huivi ja housut sateesta märkinä. Ihan kiva reissu yskimistä lukuunottamatta.

Aurinkoista YK:n päivää!

PS. Muistakaahan siirtää manuaalista siirtämistä vaativat kellot ensi yönä talviaikaan. Siis tunti menneeseen kesään (taakse) päin. Yksi tunti aikaa nukkua lisää...

Hyvä mieli auttamisesta ja seurasta!

Eilen oli "Mamma-päivä".

Vietin tiistain sohvalla potien lievää migreeniä ja siitä johtuvaa oksettavaa oloa. Eilen heräsin huomattavasti pirteämpänä. Kävin suihkussa ja lähdin asioille.

Lupasin käydä Mamman asioilla Saiturinpörssissä. Hän näki minulla ostamani pörrösormikkaat ja halusi samanlaiset turkoosit sekä pinkit. Samalla reissulla ostin sinipiikaan uuden sienen.

Koska Mammalla on tänään syntymäpäivä, niin etsin kaupasta vaaleanpunaisen (euron) mukin.

Tekstikin sattui kohdilleen: "lempeä mutta luja". Sopii Mammalle. Henkilökohtaisemman lahjasta tein liittämällä siihen itse tekemäni 'mukinlämmittimen'. Pinkkiä ja pörröä, tottakai.

Hain vielä Rouvalle valkoviiniä, jotta jaksoi katsella puuhiani. Heh. Niin ja pullaa sankarittarelle tietysti. :) 

Pyyhin ensin pölyt (kirjahyllyssä on lasihyllyt ja paljon koriste-esineitä), sitten imuroin, pesin lattiat ja vessan. Samalla Mamma sai viitisen tuntia jutteluseuraa. Lähtiessäni vein roskat. (Laitoin yöllä kahdentoista jälkeen onnittelut tekstiviestillä, etten pahaa onnea tuottavasti onnitellut ennakkoon..)

Mamma sai taas siistin kodin ja minä hyvän mielen! Oli samalla puhetta, että kun a.) tuo äidin villaliivi junnaa paikallaan ja b.) joulu lähestyy kovaa vauhtia, niin vien Mamman luo joku päivä lankaa ja virkkuukoukun/puikot, ja "pakenen" joinain päivinä nukkuvaa/töitä tekevää Tuppoa sinne Mamman nahkaiseen nojatuoliin. Tulee tehtyä käsitöitä ja Rouva saa seuraa. Toki samalla toimitan tarvittaessa pieniä kotiaskareita siellä.

Eihän se väärin ole alkaa miettimään tulevaa joulua jo nyt? Pitänee käydä tutkiskelemassa blogeja ja etsiä niistä joululahjaideoita. Niitähän löytyy lukuisista blogeista. Yksi tähän omaan blogiini liittyvä ideakin on kehitteillä, mutta siitä lisää sitten joulukuussa JOS se onnistuu...

Tänään menemme Tupon kanssa leffaan katsomaan Napapiirin Sankarit 2. Edellisestä elokuvareissusta onkin jo aikaa. Meinasin, että kävelemme ainakin toiseen suuntaan keskustaan mennessä tai sieltä palatessa. Epäilyttää vain tuo aika viileältä tuntuva tuuli. No, tarpeeksi vaatetta päälle ja paksu huivi kaulaan

Pitänee siis alkaa pukemaan ja valmistautua lähtemään kävelemään. Yritän miettiä olisiko jotain muuta asiaa samalla keskustassa käydessä. Ainakin pitäisi miettiä lahjaa Tupon vanhimmalle tyttärelle, joka täyttää ensi kuussa kahdeksantoista vuotta. Ehdotin Tupolle lahjakorttia XXL-liikkeeseen, josta tytär voisi hankkia jotain tarpeellista urheilu- ja tanssiharrastuksiaan varten. Itselläni on hänelle valmiina leivontakirja, jossa on ohjeita niin suolaisiin kuin makeisiin leipomuksiin sekä leipien teko-ohjeita.

Nyt toimintaa!

Kalliosta Kaisaniemeen ja takaisin

Käytiin eilen leffassa ja käveltiin matka molempiin suuntiin.

Meillä oli treffit Tupon nuorimman likan kanssa. Aurinko paistoi ja oli kiva kävellä. Hieman oli kyllä viileä tuuli, joka pöllytti hiekkaa silmiin. 

Liikkeellä oli lukuisia ihmisiä, jotka eivät näemmä osaa väistää vastaantulijoita.

Matkalla näimme hauskan jutun.

Joku oli nähnyt vaivaa ja liimannut taulun sähkökaapin kylkeen.

Olimme oikeaan aikaan elokuvateatterin edessä ja tapasimme tyttären. Haimme liput ja kun meille jäi vielä aikaa, niin kävimme jäätelöllä. Samalla ostimme halvempaa juotavaa kaupasta teatteriin mukaan.

Kävimme katsomassa elokuvan Noah. Tarina oli siis sama kuin Nooan arkki. Minä kyllä tykkäsin vaikka pari kohtaa olisin jättänyt pois. Leffa kesti kaksi ja puoli tuntia, vähemmälläkin olisi selvinnyt. Loistavat näyttelijät, hienot efektit sekä tehosteet ja jouhevasti etenevä juoni. Olimme iltapäivänäytöksessä; halvemmat liput. Illalla kalliimmassa näytöksessä kuvan olisi nähnyt 3D:nä ja veikkaan, että tuossa pätkässä se toimii. Hyvä se noinkin oli!

Leffan jälkeen tytär kipitti ratikkaan ja me tallustelimme hissukseen Kalliota kohti.

Tässä vuodenajassa on LOISTAVAA se, että koko kesä on edessä!

Kuljimme sillan yli kohti Hakaniemeä.

Mittari sillan toisella puolella näytti kahtatoista astetta plussaa.

Varjossa oli viileää, mutta veikkaan, että jos olisi löytänyt tuulettoman aurinkoisen paikan, niin olisi tarjennut t-paidalla.

Kävimme Hakaniemen Mäkkärissä syömässä kahden euron hampurilaiset ja jatkoimme matkaa Kallioon.

Kuljimme kirkon ohi ja pyörimme etsimässä paikkaa, jossa näkyisi 4PRO2-kanava, jotta olisimme nähneet Tappara-Kärpät-matsin. Emme löytäneet. Tiesimme kyllä, että TheBaar'issa näkyisi, mutta en halunnut sinne. LUULIN nääs, että minulla olisi ollut vapaailta...

Kymmeneltä soi puhelin. "Missa sa olet?". Olin juuri ajatellut laittaa saunan päälle, mutta ei. Vaihdoin verkkarit farkkuihin, piirsin silmät ja olin 20 minuutissa plokkaamassa. Yllättävän kivasti ja kivuttomasti se ilta meni.

Kannattaa klikata ylläoleva kuva isommaksi. Huolisitteko asunnon tuollaisella parvekkeen sijainnilla? Minä en välttämättä. Otin siis kuvan katutasosta ja parveke jäi reippaasti alapuolelle. Toinen oli samalla tasolla kadun kanssa. Hyh.

Voi kaivata jonnekin kauas, mutta tässäkin on hyvä olla!

(tähän kuvaan ihastuin!) 

Pyykit pyörii koneessa. Pitää syödä ja käydä suihkussa. Sitten menemme katsomaan Tapparan matsia (luvalla) TheBaariin. Ehdin vielä kotiin syömään ennen kun menen taas illaksi plokkaamaan.

Eilen tuli otettua paljon puistokuvia, mutta laitan ne johonkin toiseen postaukseen. Olisi kiva mennä nytkin johonkin puistoon, mutta en ehdi.

Nauttikaahan auringosta! Ja toisistanne!

Hyvää itsenäisyyspäivää meille!

Pää lyö aika tyhjää, mutta mitäs sitten.

Tuppo katselee telkkarista Game on Thrones'eja, kolmatta kautta. Minua ne eivät kiinnosta, joten istun mieluummin tässä koneen ääressä. Siihen liittyen tuo "tyhjäpää". Haluaisin kirjoittaa jotain, mutta mitä?

Olimme tiistaina leffassa. Oli joku superpäivä, niin sai liput halvemmalla. Mukana Nälkäpelin toista osaa oli katsomassa Tupon kaksi nuorempaa likkaa. Vanhin oli sen jo nähnyt ja oli lastenhoitohommissa. Me emme ole Tupon kanssa nähneet ensimmäistä osaa, mutta aika hyvin siihen pääsi silti mukaan. Minä en yleisesti ottaen piittaa ko. tyylin leffoista (ei fantasiaa eikä ainakaan vampyyreja!), mutta hyvin minä jaksoin...

Omenat ovat löytäneet meille. Mieluummin minä nakertelen niitä kuin jotain sipsejä tai vastaavaa.

Ilmassa on yleistä väsymystä. Tuntuu, että suurin osa (hereillä vietetystä) vuorokaudesta on pimeää ja märkää. Asfaltti kiiltää, lal lal laa. Mutta mieluummin näin kuin liukasta ja sohjoa. Saadaankohan tänä vuonna kunnon lunta tänne ollenkaan?

Tänään otin sen verran itseäni niskasta kiinni, että pesin kaksi koneellista pyykkiä, tiskasin jättivuoren astioita ja tein jauhelihapihvejä. Ruokalepo kesti useamman tunnin...

Tuppo, joka oli yöllä todella kuuma, valittelee kurkkukipua. Minä niistän ja yskin. Mitä uutta?

Olemme päättäneet olla joulun ihan viime vuotiseen malliin. Kaksin kotona mitä nyt iltakirkossa käydään taas. Mitäs teillä?

Muistakaahan osallistua arvontaan!

"Ikkunalla kaksi kynttilää"...Hyvä Suomi! ONNEA!!!

Hobitti

Mutta missä on aurinko?

Tänään ei tosiaankaan paista eikä parvekkeella käydessä tunnu mitenkään erityisen lämpimältä. On ankean harmaata, mutta yritän uskoa kevään ja kesän tuloon. Nyt voisi jo hankkia aamukamman kun reissuun on aikaa tasan kaksi viikkoa...

Tupon tyttäret, vanhin ja nuorin, tulivat eilen koulujensa jälkeen. Lähdimme keskustaan ja kävimme hampurilaisilla. Sitten elokuviin.

Kävimme katsomassa Hobittin 3D:nä. Kolme muuta TIESIVÄT, että en ole ollenkaan ko. leffojen ystävä eivätkä ne alkuperäiset kirjatkaan kiinnosta. Varmaankaan siksi eivät kertoneet etukäteen, että elokuva kesti KOLME tuntia!? Oli siinä polvet ja häntäluu kovilla. Minulla ainakin.

Sinnikkäästi jaksoin keskittymällä 3D:n suomiin efekteihin ja maisemiin, joita tekniikka loi. Ja pop corneihin...

Palasimme kotiin Anttilan ja ruokakaupan kautta. Tytöt olivat yötä ja lähtivät aamulla kouluihinsa.

Huomaatteko kuvassa jotain outoa?

Eipä minulla nyt muuta.