Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gun. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gun. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. maaliskuuta 2019

TissiAsiaa

Kerran jännittäjä, aina jännittäjä.


Todellakin arvostan suomalaista järjestelmää, jonka turvin naisten rintoja tutkitaan ILMAISEKSI kahden vuoden välein! Ensimmäinen kutsu tuli, kun täytin viisikymmentä. Siitä tulikin mieleen, että kyseisenä päivänä äiti oli Helsingissä ja tutkimuksen jälkeen kävimme syömässä yhdessä hänen, serkkuni sekä Gunin kanssa.

Eilen oli aika käydä toisen kerran mammografiassa. Jännittäjä kun olen, niin ehdin tutista koko päivän sillä aika oli vasta illalla puoli seitsemän jälkeen. Olin paikalla (Kampissa) ajoissa ja homma hoitui nopeasti. Pääsin samalla ratikkalipulla mennen tullen. Nyt sitten odotetaan tuloksia. Hyviä sellaisia mieluiten.

Hiukset saivat uuden kuosin viime lauantaina. Meillä oli värjääjän & leikkaajan kanssa oikein mukavaa. Noh, ainakin kuivat hapsut ovat latvoista poissa. Ehkä hiusvärit olivat jo aikansa eläneet sillä toisin kuin kuva väittää, niin näyttää kuin minulla olisi sinisiä raitoja. Päälaki on punaisesta pigmentistä johtuen melkoisen kellertävä. Sama se.

Jokerit-sukat ovat VIHDOINKIN valmiit. Koska niiden tekeminen viivästyi harmittavan paljon, niin teen niille kaveriksi (viivästyskoroksi) kämmekkäät samoilla väreillä. Laitan kuvat sitten valmiista. Ensimmäinen kämmekäs on kohta valmis.

JIPPII, sain juuri myytyä kuvan sukat ja lapaset! Tarvitsen rahaa passikuvia varten. Sekä passi että henkilökortti menevät vanhaksi tulevana sunnuntaina. Siispä menen huomenna kuvattavaksi ja sitten jonottamaan Pasilaan. Ilman henkkareita ei saa edes pakettia ulos postista. Passilla ei ole niin kiire.

Ja perään sain vinkin ja linkin, että kuvan voi ottaa itse. Pitääpä testata. Samalla huomaan somen voiman: kun vain tohtii avata suunsa, niin monenlaista apua löytyy.

Laitoin terveysasemalle sähköisen pyynnön lääkäriaikaa varten. Vasemman rinnan alla, kylkiluiden tuntumassa, on kova kipu kolmatta päivää ja hengittäminenkin sattuu. Yhtydenottoa odotellessa alan valmistamaan spaghetti carponaraa...

EDIT. Sain viestin terveydenhoitajalta: "Hei. Onko infektioita ollut. Rintapistokset yleensä hyvälaatuisia. Mikäli rintapistos kova/ ota yhteys terv.asemalle. /yt sh Tanninen". Juuri niinhän minä luulin tekeväni, pöh. Ehkä sitten vain odottelen, että kipu poistuisi ja jollei poistu, niin menen vaikka illalla päivystykseen. Hö.


Keväistä torstaita!

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

AamuAjatuksia

Varhaishuomenta!


En todellakaan tiedä mikä herätti ennen aamuviittä!? Yritin kyllä nukkua vielä, mutta kun uni ei tullut, niin ei tullut. Mietin, että mitä tässä kirjoittelisin; katsoin valokuvia ja keksin.

Mennään vielä hetkeksi tämän kuun alkuun ja Rovaniemelle. Ihanan puhdasta lunta, ja sitä oli paljon!

Vaikka reissusta on vasta alle kolme viikkoa, niin tuntuu kuin olisi enemmän (niin paljon kaikkea on tapahtunut). Ja vaikka paikka on alle puolentoista tunnin lentomatkan päässä, niin siellä ollessa olen kuin täysin toisessa maailmassa.

Pakkanen vaihteli täysin rinnoin siellä ollessani. Huippulukema oli liki kolmekymmentä astetta kun taas päivä ennen kotiin lähtöä oli vajaat kaksi astetta. Pelotti nuo lipat talon katolla ja seinustalla, ja kyllä niitä putoilikin alas.

Oli Oulun reissun jälkeinen päivä eli perjantai kun kävelin keskustaan. Olin niin päättänyt käydä vihdoinkin kolmenkymmenen vuoden jälkeen RoPS'in bingossa, mutta se oli lopetettu.

Tapasin Ystäväni M:n ja menimme kahville.

Onneksi keksimme vaihtaa kahvilaa sillä tässä paikassa sai tavallaan tavallisen kahvin ilmaiseksi ostaessaan latten. Siis noiden yhteishinta oli sama kuin ensimmäisessä paikassa pelkkä latte. Olipa ihanaa tavata!

Sain M:lta pussillisen kahvia. Kiitos paljon!

Makuna konjakkitryffeli. En ole vielä raaskinut avata ja maistaa.

Samalla tapaamisella kävimme kirjakaupassa tapaamassa entistä luokkakaveriani. Kävin myös vaihtamassa katkenneen kalliin sukkapuikon sillä se meni takuuseen. Ostin kaksi postikorttia ja -merkit, ja menin yksin erääseen kapakkaan oluelle ja kirjoittamaan kortit. Tapasin siellä yllättäen pari tuttua.

Laitoin facebook'iin päivityksen, jossa kiitin tapaamiani tuttuja. Yllättäen siihen kommentoi Helkku, joka kertoi olevansa Rovaniemellä. En tainnut  antaa periksi vaatiessani tapaamista? En pahoittele. 😍

Vaikka vuosien blogiYstävällä, tai hänen perheellään lähinnä, oli kiire lähteä ajamaan kohti kotia, niin me tapasimme! AIVAN MAHTAVAA saada kasvot nimimerkille, joka on vuosia (kymmenen?) kulkenut blogini mukana. "Tunnistin sinun saappaat", oli ensimmäinen kommenttinsa. Hih. Oli (jälleen kerran) kuin olisimme tavanneet ennenkin. Ihanaa saada kasvot nimimerkille, ja kuinka mahtavaa olikaan päästä halamaan! KIITOS tapaamisesta ihana nainen!!! 💖

Lähdin paluumatkalle äidin luo kaupan kautta. Ostin kuvan juustolajitelman ja suolakeksejä. Naapurikaupasta hain minipullon valkoviiniä.

Hain vielä äidin lähikaupasta yhden omenan ja yhden päärynän.

Käytiin äidin kanssa saunassa. Talo on siitä erikoinen, että jokaisessa kolmessa rapussa on oma talon sauna. Otin mukaan hiusnaamioaineen, jonka olin lähettänyt äidille joululahjaksi. Tein hänelle hiushoidon hieroen päänahan kunnolla. Että äiti kiitteli seuraavana päivänä hiustensa kuntoa.

Saunasta palattuamme katoin pöydän, sytytin kauniin kynttilän ja kutsuin äidin viettämään etukäteissynttäriäni.

Ehkä vähän satuttaa ajatella näin, mutta tottahan tuo on; koskaan ei voi tietää kuinka monta kohtaamista meillä vielä on. Nautimme herkuista ja toistemme seurasta.

*   *   *

Eilinen tapaaminen Gun'in ja serkkuni kanssa oli mukava. Serkku on isävainaan velivainaan tytär, jonka tapasin ensimmäistä kertaa ehkä neljäänkymmeneen vuoteen kaksi vuotta sitten. Nelisen vuotta minua vanhempi. Kävimme nauttimassa siiderit ja juttelemassa. Saatoin heidät terminaaliin vievään ratikkaan.

Nyt tekisi mieli alkaa kuorimaan perunoita ja bataattia muusia varten, mutta en tohdi häiritä Tupon unta. Ehtii sen myöhemminkin.

Että huomenta!

tiistai 26. helmikuuta 2019

HätHätää

Pikainen päivitys.


Hassusti, mutta mukavasti meni syntymäpäivä. Mammallahan siis pakotti viinihammasta ja kuivasi kurkkua. Kävin luonaan noutamassa kaupparahaa ja kipitin ostoksille. Vein viinit naisen luo ja poikkesin TheBaarissa kutsuttuna tapaamassa muutamaa ystävää. Myöhemmin palasin Mamman luo.

Kuten jo kerroin, niin rouva on yleensä hyvin tarkka merkkipäivien suhteen. Nyt päivän 'erikoisuus' selvisi vasta mennessäni kolmannen kerran samana päivänä hänen luokseen. Joimme viiniä ja hieroin emännän selän. Jutusteltiin.  Sain kahdet korvakorut, joista toiset olen antanut hänelle itse. Ei se haittaa.

Sunnuntaina oli ihan mukavaa vetää bingo. Paikalla oli sopivasti pelaajia. Hassua oli se, että lopetettuani eräs pelaajista tuli kysymään olenko Stansta ja että Poikani äiti. Kyllä olen. Selvisi, että olemme tavanneet Poikani kautta kolmetoista vuotta sitten. Jännää, että tunnisti minut. Nooh, oikeastaan kai tatuoinnin, jossa lukee Pojan nimi, vuoksi.

Olen juuri lähdössä äkkiseltään tapaamaan Gun'ia keskustaan. Ovat lähdössä serkkuni kanssa miniristeilylle. Pikatapaaminen on serkulleni yllätys. Minulla olisi ollut Gun'ille valmiit villasukat, mutta eihän ne enää täällä ole. En ehdi noutamaan.

Aurinkoisia helmikuun loppupäiviä!

tiistai 29. tammikuuta 2019

Sukat, lapaset ja lunta

Nyt ON lunta!


Koko eilisen päivän pyrytti ja yöllä myös. Pyryttää edelleen. Onneksi ei ollut mitään syytä lähteä eilen ulos sillä tuulenpuuskat heittelivät lunta alas katoilta. Onneksi emme myöskään olleet merellä!

Parvekelasin takana on lumidelfiini, eikö olekin?

Vedin sunnuntai-iltana bingon ja paikalla oli ihan mukavasti porukkaa. Omistajatar tarjosi tekemiään kolmioleipiä mm. kinkkutäytteellä. Sattui hassusti, että myös Ystäväni T. oli tehnyt tarjolle ihania kylmäsavulohileipiä. Osan ihan minua varten ilman tsatsikia.

Kävin bingon jälkeen kaupassa ja ostin (onneksi) ruokatarpeita kahdeksi-kolmeksi päiväksi. Kävin kauppareissun jälkeen moikkaamassa erästä ystävää, joka oli työvuorossa ÄsBaarissa. Kuva on kotimatkasuoralta, joka tuntui ärsyttävän pitkältä kauppakassin kanssa... 

Tuppo yllätti: mies oli tehnyt bingoiluni aikana mustikkapiirakan valmiiseen kakkupohjaan!

Päätin eilen illalla tehdä keskeneräiset sukat ja lapaset loppuun. Vähänkö jännitti, että riittääkö tuo punaisenkirjava lanka. Ei sitä kyllä paljoa jäänyt. Eikä sitä olisi enempää ollutkaan.

Ei jäänyt paljoa valkoistakaan. Välillä harmittelen omaa pedanttisuuttani raitojen suhteen sillä sen myötä kertyy enemmän pääteltäviä lankoja. En vain voi olla kohdistamatta raitoja identtisiksi.

Sain pääteltyä laivalla alusta loppuun kudotut sukat.

Toinen lapanen oli vasta peukalon kohdalla tulossa ja kudoin sen valmiiksi. Tein peukalot ja päättelin nekin.

Tänään aamukahvi oli tavallisesta poikkeavaa. Tuppo oli ostanut Löfbergs'in Magnifika-kahvia, joka on maustettu "with cocoa and vanilla". En oikein pidä kummastakaan, mutta onneksi ne ei maistuneet liikaa melkoisen tummapaahtoisessa kahvissa.

Sain illalla vihdoinkin äitini kiinni. Onko 'hieman' outoa, että edes äiti ei tiennyt, että hänen numeronsa on muuttunut? Laitoin sen hänelle tekstiviestinä puhelun jälkeen. Äiti vaikutti vähän väsyneeltä ja poissaolevalta. Gun on tehnyt monta vuorokautta sinne menoa ja äiti pähkäili onko nainen tulossa, ja milloin. Minä en tiedä.

Sen tiedän milloin minä menen. Siihen on viikko aikaa. Pitäisi tehdä äidille pipo, mutta en ole keksinyt millainen ja mistä langasta. Juuri nyt olisi hyvä hetki aloittaa, kun aiemmat tekeleet ovat valmiit. Nappasin tupakalla käydessä yhdestä parvekkeella olevasta lankalaatikosta kerän Novitan Kajo-lankaa. Pitänee googlettaa sopiiko se, ja onko olemassa mitään valmista ja helppoa pipon ohjetta ko. langalle. Ainakin tuota lankaa riittää: yhdeksän kerää. Kolme kerää per väri.

Tämä asunto sijaitsee loivasti ylöspäin nousevan yksisuuntaisen kadun varrella. Jo kaksi autoa on jäänyt jumiin muutaman minuutin sisällä. Ensimmäinen ymmärsi peruuttaa vähän matkaa ja pääsi ylös. Toinen päätyi ajamaan alas väärään suuntaan. Onneksi meillä ei ole autoa!

Runsaslumista tiistaita!

keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Villasukat ja säärystimet

Lokakuun viimeinen päivä.


Näin se aika juoksee. Iän myötä aina vain nopeampaa, kuten tiedämme. Huomenna alkaa marraskuu ja sen jälkeen (yllätys?!) joulukuu - sekin oletettavasti nopeampaa kuin huomaammekaan. Tavallaan. Eräs ystävätär on askarrellut jo tämän kuun puolella ison kasan joulukortteja valmiiksi. En voi muuta kuin arvostaa ajoissa valmistautumista. Sama nainen on jo lähettämässä joululahjoja Espanjaan.

Sain pääteltyä Gun'in sukat. Nämähän eivät ehtineet mukaan hänen matkustaessa äitini luo Rovaniemelle. Nainen ilmoitti menevänsä myöhäisemmällä iltajunalla. Aloin kutomaan sukkia illalla yhdeksän aikaan ja kudoin yötä myöten olettaen, että saan nuo valmiiksi ennen seuraavaa iltaa. Olisin saanutkin, mutta sitten Gun ilmoitti, että oli lähdössä jo viiden aikaan. Siihen en ehtinyt.

Tein joskus äidille säärystimet. Nyt hän toivoi uusia ja pyysi, että ne olisivat pidemmät kuin edelliset. Minähän tein. 

Mutta, Adlibrikseltä tilaamani kirjavat Socki-langat, phuuh. Minulla on viisi kerää eri sävyjä. Yhdestä saa kyllä kaksi sukkaa, kuten tuli reissussa todistettua, mutta saako niistä kahta samanlaista? Värien kohdistaminen on todella hankalaa. Noissa säärystimissäkin jouduin toisessa katkomaan kirjavaa lankaa sieltä täältä, jotta sain edes suurinpiirtein raidat kohdakkain.

Keksin kyllä sen, että jos laittaa vuorotellen kirjavaa ja vaikka valkoista lankaa kerros kerrallaan, niin se helpottaa. Tai tekee ns. räsymattoa, jossa tehdään vuorotellen kahdella kirjavalla langalla. Onneksi tölkkilapasissa ei tarvitse tehdä kahta samanlaista! Aloitinkin jo uuden sellaisen tekemisen.

Kannan joskus (mm. Mamman luo mennessä) käsityötä mukana. Kalymnokselta ostamani pussukkareppu (5€) sopii siihen kivasti. Monesti olen manannut kun kangaskassi ei keveytensä vuoksi pysy olalla. Reppu pysyy selässä vaikka ei painaisi juuri mitään. Reppu luonnollisesti sisältää myös ne kääntösakset omassa pikkupussukassaan. 😊

Lupasin Vanhalle rouvalle lähemmän kuvan kissasta kukkaruukussa. Kuva by Tuppo.

Poikanihan vaihtoi jo jonkin aikaa sitten autoiluhommista takaisin ravintolatöihin. Tänään hän oli laittanut viestin, että on vuorossa lähellä olevassa paikassa. "Saa tulla moikkaa" ja tottakai minä menen! Illalla sitten Mamman luo "kellarihommiin".

Ps. Vaihdoin "jostain syystä" (ainakin hetkeksi) asetuksista niin, että minun on hyväksyttävä kommentit ennen kun ne näkyvät blogissa. Katsotaan miten se toimii.

Sateista, mutta mukavaa tätä päivää!

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Eihän kesä tähän vielä lopu!

On tätä päivää taas odotettu!


Meinaan (elo-)kuun ensimmäistä päivää. Rahat ovat olleet niin tiukilla toista viikkoa, että lainaamaan jouduin. Ärsyttää. Pitäisi oppia jakamaan valuutat kuun jokaiselle päivälle, mutta.

Nyt heti herättyäni maksoin vuokran ja puhelinlaskun sekä Tupolle häneltä lainaamani eurot. Helpottaa hieman oloa.

Mitäs minun pitikään hankkia heti tänään kun sain rahaa? Vessapaperia, tiskiainetta, vehnäjauhoja...mitä muuta? Kahvia.

Polkupyörään (josta kerron toiste) lisälukko.

Käänsin kalenterista uuden sivun auki ja huomasin, että biologinen äitini täyttää tällä viikolla seitsemänkymmentä vuotta. Taitaa olla Espanjassa, oletan. Ei hänestä mitään koskaan kuulu.

Gun on parhaillaan (adoptio-)äitini luona Rovaniemellä. Siellä on kuulemma kaikki hyvin.

Suunnittelin sinne menoa ensin nyt elokuussa, sitten syyskuussa, mutta Gunin mielestä lokakuun loppupuolella olisi hyvä. Ei sinne nyt saa halpoja lentojakaan. Niitä odotellessa...

Tuppo ei ole koskaan matkustanut makuuvaunussa ja tahtoisin niin tarjota hänelle sen kokemuksen. On sekin vaan niin hiton kallista. Jos vaikka vain toiseen suuntaan...

Tupakat on loppu. Pakko (?!) siis lähteä kipittämään huoltsikalle, joka onneksi on auennut tunti sitten. 😉

Tapasin taas eilen Mar***n kun toimitin Linnanmäelle jääneen lätsän hänen miesystävälleen.

Sain kudottua eilen vähän. Olen päättänyt, että kaksi tölkkilapasta valmistuvat tällä viikolla. Kunhan kipitän käymään läheisellä huoltoasemalla, niin voisin jatkaa hetken... Sen jälkeen on lähdettävä käymään Kelassa. Ja Saiturinpörssissä ostoksilla.

Ai niin, olin eilen TheBaarissa "todistamassa ihmettä": sinne tulee uusi hieno karaokelaite ja sen myötä hurjan paljon uusia kappaleita. Noin viisitoista tuhatta, aluksi. Menen huomenna opettelemaan sen käyttöä. Enhän minä MUKA siellä enää vuoroja tee vaikka juuri pyydettiin lauantaina menemään päivällä hetkeksi laulattamaan polttariporukkaa. 😆 Menenhän minä.

Ihanaa alkanutta elokuuta ihanine iltoineen!

lauantai 19. toukokuuta 2018

Sattuu ja tapahtuu

Olipa kyllä erikoinen päivä eilen!


Aikaisin aamulla soitteli lähellä asuva ystävätär, että kaipaa ystävän seuraa. Että 'kaikki on huonosti'. Minä puin ja menin kuuntelemaan. Tai siis juttelemaan.

On nuo koirat vaan jänniä otuksia! Olen tuntenut kuvan herran pienestä asti. Odottelin rautaportin takana ja laitoin ystävälleni viestin, että tulee avaamaan. En siis huudellut mitään. Koira sai minusta näköhavainnon ja kaahasi samantien täyttä päätä portille. Tuntui, että se itse kuvitteli olevansa jonkun buudelin kokoinen sylivauva vaikka syliin mahtui vain painava pää. 💓

Puolen päivän jälkeen lähdin omille asioilleni ja sitten Tuppo viestitti olevansa menossa vanhimman tyttärensä kanssa lounaalle.

Mies kutsui mukaan ja lupasi tarjota ruoat minullekin.

Rupla on Kalliossa sijaitseva monipuolinen paikka, jossa on mm. taidenäyttelyitä, kahvila, vintage-vaatemyymälä, aamiaisia sekä lounaita.

Paikka soveltuu myös gluteenittomalle sekä vegaaniselle (vegaanille?), kuten likka on. Eilen siellä oli "Rupla Avoid The Waste Lunch". Tulkitkaa miten haluatte, heh. Syötävää löytyi tarpeeksi jokaisen lautaselle. Itsellä jäi syömättä parsa- ja kukkakaalit, koska ne oli maustettu jollain mikä ei suuhuni sopinut. Kiitos Tuppo!

Tytär lähti vielä meidän mukaan TheBaariin teelle ja sieltä sitten näytelmäharjoituksiin. Baarissa sattui aika huikea episodi, mutta eipä siitä juuri sen enempää. Pidettiin sieltä työvuorosta vapautuneen likan kanssa miesasiakasta hereillä ja minä syötin banaania kunnes ambulanssi saapui pitkän odottelun jälkeen paikalle. Asiakas lähti heidän mukaan.

Samaan aikaan sain viestejä ja soittoja, että samanlainen auto oli Rovaniemellä äidin pihassa hänen vuokseen. Hitto mikä hätä tuli! 😓

Olin puhelimessa Gunin, ML:n ja lopuksi myös äidin kanssa. Olivat vain tutkineet äidin tilan, joka oli jotenkin romahtanut. Lääkinneet jotenkin ja päästäneet takaisin kotiin. Illan viimeisen puhelun jälkeen äiti oli ollut jo saunassa. Onneksi ML oli ollut mukana! Soitan sinne kohta...

Sain viimeisteltyä Rovaniemellä kutomani tilatut kaksi tölkkilapasta.

Värillä ei kuulemma ollut väliä eikä niistä olisi tarvinnut tehdä samanlaisia. Tein silti.

Eroa niissä on kätisyyden lisäksi vain virkatun pohjan värit.

Laitoin kuvat facebook'iin ja pyynnön tilaajalle, että ottaisi yhteyttä. Pian tuli viesti, että "teitpä noi nopeesti" ja vastasin siihen, että "itse otit yhteyttä nopeesti", hih. Hän lunastaa lapaset maanantaina ja sillä rahalla käyn huollattamassa kynnet.

Katselen tässä samalla lentojen hintoja kesäkuulle. Tuntuu, että on pakko lähteä hakemaan äiti Rovaniemeltä Poikani häihin. No, seuraan tilannetta. TurkinReissuYstäväni TK viestitteli juuri kentältä. Hän on lähdössä viikoksi Turkkiin ja kertoi, että lento tuntuisi olevan ajoissa. Tällä kertaa en ole häntä palatessa vastassa...

Ja nyt, ihan just nyt, menen tuonne parvekkeelle ja aloitan urakan. PHUUH. Ennen kun aurinko paistaa sinne ihan suoraan. Huomenna menen vetämään bingon. Tuppo lähtee EHKÄ illalla vanhimman tyttärensä kanssa omien vanhempiensa luo. Ja jos olen oikein reipas, niin käyn ennen bingoa tekemässä täsmähyökkäyksen ilmaiselle puistokirppikselle ja koitan myydä muutaman tavaran pois siellä. Jos.

Soitin äidille. Oli juuri kaupassa ostamassa raejuustoa ja tonnikalaa. Kaikki hyvin. Olivat ottaneet sydänfilmit ja kaikki. Verenpaineen yhtäkkinen kohoaminen ei kuulemma ole pahasta. ONNEKSI äiti kuulosti pirteältä omalta itseltään! Kielsi minua ostamasta lentolippuja hänen hakemistaan varten. Sanoi, että kun Poikanikin osasi lentää jo alle 10-vuotiaana yksin, niin kyllä hänkin.

Lauantaita!

maanantai 14. toukokuuta 2018

Burgereita, shampoota ja ReissuRahaPossu

Aurinkoista huomenta!


Aamu-uutisten mukaan tänään on tulossa harvinaisen kuuma päivä. On siis PAKKO mennä jonnekin puistoon päiväksi! 😊 (Stansta on löytänyt hymiöt...) Pohjaväriä hankkimaan...

Oltiin kyllä eilenkin bingon jälkeen hetki puistossa parin naisen kanssa.

Käytiin Tupon kanssa lauantaina Mäkkärissä.

Joskus vaan on muka pakko.

Ostin kaksi kahden euron tuplajuustoburgeria, joista toisen söin vasta kotona. Aina ilman suolakurkkua.

Se tekemäni lohikeitto onnistui niin hyvin, että Tuppo söi samalta seisomalta kolme lautasellista. Itse ehdin kauhoa kaksi pikkukipollista. Hyvää se oli.

Tuppo rakastaa ranskalaisia. Perunamies. 😋

Nyt niiden mukaan tuli maustepussi, joka minun mielestä oli pahaa.

Parvekkeen raivaaminen ei edisty. Ei yhtään.

(Kuva kopioitu)

Sen sijaan lisää tavaraa 'saapuu' torppaan. Oikeasti olen hamstrannut hoitoaineita, mutta shampoot ovat vähissä. Nämä kaksi puolen litran pulloa, joista toinen käyttämätön ja toinen melkein täysi, maksoivat yhteensä neljä euroa.

Samalta fb-kirppismyyjältä ostin kaksi käsipyyhettä kolmella eurolla. En vielä tiedä jääkö nuo meille vai menevätkö tulevalle hääparille samaan pakettiin Muumi-mukien kanssa. Luultavasti menee.

En tässä tohdi avautua aiheesta enempää, mutta ReissuRahaPossu sai eilisen jälkeen mukavasti apetta. Ihanaa! Ei se silti poissulje sitä, että pitäisi tehdä tilatut LankaJutut... Ja käydä ennen reissua kynsihuollossa. 

Olenko jo niiiiin lähdössä? Olen. Äiti opetti aikanaan, että reissun odottaminen on iso osa koko reissua ja sitä noudatan. Vielä kun saisin aloitettua kesävaatteiden katselmuksen.

Gun on matkannut äitini luo viime yönä. Ja Tiijja, tölkkilapaset lähtee postilaatikkoon NYT. (Vihdoinkin)

Kesäistä alkanutta viikkoa!