Piiiit-kä PuuhaPäiväPostaus

Enpä tiennyt, kuinka PITKÄ päivä tulisi...

Aloin eilen (ma) virkkaamaan seuraavalle patalapulle alkua, jonka voisi ottaa puistoon mukaan. Ette usko mikä helpotus siitä syntyikään, kun annoin itselleni luvan tehdä päätöksen olla lähtemättä sittenkään ulos!? Sen ymmärtäminen, ettei ole pakko, jos ei halua. Virkkasin siltä istumalta lapun loppuun saakka.

Nyt kirkkaamilla väreillä kuin edelliset.

Käytyäni kaupassa komensin itseni tiskaamaan. Pyrin aina siinä samalla tiskaamaan muutakin ja niin tein nytkin. Lähdin yöllä tupakalle ja vein samalla roskat. Onneksi!

Joku oli laittanut roskapönttöön (ei kai se oikea paikka tuollaiselle ole?) täysin ehjän ja minulle niin sopivan värisen taittotuolin. Kävin Ikea'n sivulla urkkimassa tuolin myyntihinnan ja se on 19,99 euroa. Lahjahevosen suuhun kurkkaamisesta ei aiheutunut haittaa... 😁

Kiitos kahviseurasta! Koska tänään on (hih, vihdoinkin) pilvistä, niin usutan itseni keittiöön kuorimaan perunoita, porkkanoita sekä bataatin. Palaan muutaman tunnin päästä...

*     *     *

Tulin vain tähän väliin kommentoimaan oman henkilökohtaisen mielipiteeni: kävin viemässä bioroskiksen enkä voinut viime öisen jälkeen olla kurkkaamatta muihin roskiksiin. En vaan ymmärrä, kuinka joku vie sinne kaikenlaista ja mihin sattuu?!! 

Muovia, metallia, purkillinen ruuveja ym. tavallisessa roskiksessa. Metalliroskiksessa oli mm. käyttökelpoisia työkaluja, joista nappasin kolme, kun en tohtinut jäädä näin iltapäivällä penkomaan. 

MIKSI ei voisi laittaa niitä laatikkoon ja siihen lappua, että "saa ottaa", ja jos kenellekään ei kelpaa, niin hävittäisi sitten oikeaoppisesti lajittelemalla. Murr. Palaan keittiöön...

*     *     *

Viimeistään tässä kohtaa kannattaa käydä keittämässä kahvia tai teetä... 🙋

Keittiössä aloitin kuorimalla puolen kilon bataatin sekä kilon porkkanoita ja saman verran perunoita. Pilkkomisen jälkeen laitoin ne suolaveteen kiehumaan.

Koska porkkanoita oli niin paljon, niin tein paksuimmista osista raastetta. Yllättäen sitä tuli melkein täysi jäätelörasiallinen.

Osan soseesta laitoin pienempään kattilaan. Sekaan vähän keitinlientä, chili-paprikatuorejuustoa, lorauksen kuohukermaa sekä mausteita. Kiehautin.

Lopun soseen sekaan vatkasin kaksi kananmunaa, ripauksen vehnäjauhoja, vähän kermaa sekä maitoa ja mausteita. Päälle sirottelin korppujauhoja.

Laatikko oli (Tupon hellaan verrattuna ihanassa) uunissani puolisen tuntia, jonka jälkeen lisäsin sen päälle muutaman nokareen merisuolavoita ja palautin uuniin vielä hetkeksi . Maku on toistaiseksi tuntematon.

Ehdin taas tiskata sillä aikaa, kun soselaatikko kypsyi. Nyt on "pieni" tauko ja sitten käyn leipomisen kimppuun.

*     *     *

No niin kävin! Tässä ehti juuri vuorokausikin vaihtua ennen kun maltoin istahtaa tähän. NYT on kaikki hoidettu!!! Itseasiassa, hämälaissyntyinen kun olen, niin taisin viettää aikaa keittiössä kellon ympäri. Neljän tunnin yöunilla!? 

Mutta ennen kun jatkan, niin esittelen eteeni osuneen pannunalusen. Se on äidinäitivainaan (s. 1898 k. 1999) peruja. Hän rakasti lintuja! Ja kukkia! Ja läheisiään! Ja melkein kaikkia ihmisiä! 💓

Aina oli aikaa jutella kaikkien kanssa. Lintujenkin.

*     *     *

Palataan leipomiseen. Ei se mennyt kuin Strömsössä. Aloitin tyhjentämällä ja pesemällä 'taisteluareenan'.

Olin ajatellut, että minulla on täysi paketti vehnäjauhoja. Olikin, mutta ne oli graham'ia. Terveellisempiä vissiin?

Otin kaapista luomujauhoja (nyt herkemmät - > silmät kiinni!), avasin paketin ja tapasin vilkkaita mustia kuokkavieraita, ääks!!! Luomuahan nekin on, mutta ei olisi tarvinnut tulla MUN keittiöön. Äkkiä pussi kiinni, toiseen pussiin ja se tiukasti umpeen!

Onneksi oli noita puolikarkeita, joista sain taikinaan sitkon. (Vitsi mikä pro, hahhahaa..) Taikinan kohotessa soitin äidille, joka oli saanut tikit pois silmästään. Tai siis silmän yläpuolelta. Nainen valoi uskoa taikinaan, kiitos! 👍

Katsokaa nyt näitä uunin käyttöohjeita, huh... (kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi)

Ensimmäinen pellillinen olisi palanut ellen olisi seissyt vieressä ja haistanut. Voisilmäpullia syntyi kahdeksantoista kappaletta.

Miksi minusta tuntuu kuin ne irvailisivat minulle? 😩

Jos nyt ei hapanta naamaa, niin jotain ilvehtivät kyllä? 😒

ISO KIITOS Helkulle kaulimesta, jota -noloa myöntää- taisin käyttää VASTA tänään ensimmäisen(?) kerran! (Vai käytinkö kerran aiemminkin?) Puolustaudun sillä, että halusin tuoda sen Omaan Kotiin enkä jättää Tupon luo.

Syntyi reilut kaksikymmentä pientä ns. korvapuustia. Muotoilua pitänee treenata, mutta kyllä nuo maussa Pågen Gifflar'it voittaa. Itse maistoin.

Se on kyllä sanottava, että minä EN YMMÄRRÄ kenen mielestä leipominen on rentouttavaa!?!

*     *     *

Onneksi tämä neljäs rakennekynnen jämä ei irronnut taikinan sekaan. Tarkkailin kyllä tilannetta koko ajan.

Tiskatessa tuijottelin lasia, jossa oli kananmunaa jäljellä pullien voitelemisesta. Eihän sitä hukkaan voinut heittää. Paistoin puolikkaan punasipulin, laitoin viimeisen kananmunan edellisen joukkoon, lorauksen kermaa sekä mausteita. Ja vähän chili-paprikatuorejuustoa. Syntyi lisuke. Ruma, mutta maukas.

Kello on vaikka mitä ja Tuppo viestitti juuri lähtevänsä kävelemään tänne.  Taidan lähteä miestä vastaan... 
 
Ps. Niinhän sanoin aiemmin, että "ulos vaikka keskellä yötä, koska voin". Sateen jälkeinen tuoksu, aah.

Ps2. TV on ollut kiinni ihan koko päivän!?

Ps3. Kiitos, jos jaksoit lukea kaiken... 🙀

HYVÄÄ yötä!

Neljä juustoa sun muuta

Paluu "arkeen"...

Lähdin maanantaina Omasta Kotoa oltuani siellä yli viikon. Aloin muuten jo viihtymäänkin siellä. Ensimmäinen kohde oli posti, josta hain luukun numerolla ja koodilla Mammalle tulleen paketin. Pitkähkö laatikko kainalossa kipitin rouvan luo. Siellä tyhjensin oman reppuni nojatuoliin ja sain vaihtokauppana kauppalistan. Seuraava kohde siis S-market.

Olen minä aika pro, kun osaan tulkita oikein Mamman tarkkoja vaatimuksia ja toteuttaa ne. Vain kolme kertaa jouduin soittamaan kaupasta, että "korvataanko tuote, jota ei ole/löydy?". Onneksi olin napannut mukaan repun kaveriksi kestokassin, sillä molemmat tulivat täyteen melkein satasen ostoksista.

Mamman pihalla oli roskalava. Ilmoitustaululta luin, että se on kaikkien asukkaiden käytössä. En voinut olla kurkkaamatta sisään ja sen seurauksena rouva sai kenkätelineen eteiseensä. Piti vain kiristää ruuvit ja pestä. Testattiin, että tuosta mahtuu rollaattorin kanssa avaamaan oven.

Siinä postista noutamassani paketissa saapui uusi rikka-/varsi-imuri ja sen seurauksena me saimme vanhan kapineen.

Viedessäni pahveja ja roskapussin huomasin siellä roskapaikalla tennismailan koteloineen. En jäänyt tutkimaan sitä sen tarkempaa vaan nappasin sen mukaan. Mamman luona sitten pällisteltiin löytöäni ja meidän silmin se näytti täysin ehjältä. Ajattelin kysellä jos Tupon tyttärillä olisi käyttöä.

Vielä minä kävin reissun Alkossa, jonka jälkeen juotiin kahvit ja mutusteltiin ihanat vaniljakorvapuustit. Imroin, jonka jälkeen imuroimme valkoviiniä ja puhuttiin PALJON. Hieroin rouvan hartiat ja selän. Virkkasin patalappua. Tulin yöllä Tupon luo.

Aamulla kurkkasin miehen jääkaappiin. Hmm, useita juustojen loppuja... (eikä juurikaan muuta).

Samalla, kun aloin 'soittamaan kokkaussävelmää' päässäni, niin mies keitti kahvit ja rakensi itselleen leivät. Oli keittokomerossa tunnelmaa. 😏

Kuorin pussillisen isoja perunoita ja patistin miehen siivuttamaan ne. Löysin pakkasesta pussillisen jauhelihaa ja laitoin sen sulamaan kuumaan veteen.

Mies silppusi perunoiden ohessa ainoan sipulin, jonka paistoin lihan kanssa. Koska olin varannut ainoan ruokakerman perunoita varten, niin suurustin kastikkeen vehnäjauhoilla ja käytin vettä. Laitoin sekaan kaiken lopun paprika-chilituorejuuston, maustoin ja hyvää tuli. 

Tuppo latoi voitelemaani vuokaan kerroksittain perunoita, suolaa ja Aurajuustoa. Päälle vielä loput salaattijuustot.

Minä kippasin sekaan ruokakerman ja laitoin vuoan uuniin. Vartin päästä lisäsin pippuria ja sekoitin. Toisen vartin päästä teki Tuppo saman (ei lisää pippuria) ja lisäsi päälle pussin loput Emmental-raastetta.

Ta-daa, kaikki neljä juustonloppua käytetty.

Ei juuri minkään väristä ruokaa, mutta oikein maittavaa.

Illalla vain virkkailin seuraavaa jämälankapannulappua, katsoin telkkaria ja nautin Tupon seurasta.

Nyt saa virkkailut jäädä tauolle, sillä keskisormen syrjä on virkkuukoukusta johtuen arka. Olen saanut langat yksiä sukkia varten, mutta niihin tuleva kuvio on superhaastava. Olisi myös useampia kirjavien lankojen jämiä, joista syntyisi varmaan pirtsakat räsymattosukat. Silmiin osui eilen myös kiva sukkamalli, joka sopisi kirjavallekin langalle. Kas, nythän minulla on pulma. 😐

Tänään on kai tarkoitus lähteä tarjouksen perään. Houkutuksena on neljä pakettia kahvia kympillä. Samalla reissulla pitäisi löytää jotain edullista, kirjeeseen mahtuvaa, jolla muistaa äidin ensi viikolla olevaa syntymäpäivää. Mieleen ei ole toistaiseksi juolahtanut mitään. Paitsi, että ajattelin askarrella mukaan "lahjakortin", jolla saa tekemäni villatakin myöhemmin... Langat siihen on valmiina.

Kepeää keskiviikkoa!

Dyykkausta

Mites teidän pääsiäinen on sujunut?

Lähdin tänään viemään roskia. Onneksi!

Muoviroskiksesta löytyi sängynaluslaatikko pyörillä. Vähän laatikon toinen "kahva" on kärsinyt, mutta kokemuksesta tiedän, että tuo on oikein hyvä langoille. Metalliroskiksesta löytyi Hackmanin paistinpannu. Pohjassa on käytönjälkiä, mutta päälipinta on virheetön. Joku on varmaan hankkinut uuden hellan, johon pannu ei käy. Kiitos.

Metalliroskiksesta löytyi myös kasari, johon löytyi lasiroskiksesta kansi.

Olen liottanut kattilaa jo kahteen kertaan pyykkipulverilla, hinkannut sienellä ja liotus jatkuu. Aion saada tuosta toimivan.

EDIT. Tähän kuntoon olen tähän mennessä kattilan saanut:

KIITOS puhdistusvinkeistä! Kokeilen vielä ihmesientä ja sen jälkeen saa olla sellainen jollaiseksi jää.

Tuppo pesi parvekepöydän ja minä kaiken mitä sen päällä oli.

Nyt siellä piristävät nuo kynttilät. On vielä iso urakka edessä pestä parvekelasit ja lattia, mutta ei tänään.

Jatkan erillisen postauksen juuri tekemälläni oikein maistuvalla PääsiäisSalaatilla.

Jos sallitte, hih.

17.4.17

On toinen pääsiäispäivä. Ja maanantai.

Isän kuolemasta tulee huomenna vuosi. Soitanko äidille tänään vai huomenna? Voisin huomenna käydä ostamassa valkoisen kukan ja viemässä sen mereen. Lähtisiköhän Poika mukaan? Hän ne isän tuhkat sirotteli mereen...

Siirsin juuri kaikki kuvat ja videot puhelimestani tähän läppärille. Vielä pitäisi siirtää ne muistitikulle (ja pilveen jos osaan?). Ostin uuden puhelimen ja sain sen perjantaina enkä ole ottanut sitä vielä edes paketista!? Moni kiljuisi riemusta saadessaan uuden luurin, mutta minua sen käyttöönotto ahdistaa. Saanko pidettyä numerot tallessa? Opinko käyttämään uutta järjestelmää? Kuvien laatua siinä mallissa kehuttiin.

Tuossapa "hyvä" vertauskohde vanhalla luurilla kuvattuna. Lupasin eilen lahjoittaa Epsoolle jonkun vanhoista puhelimistani. Pitänee valita kahdesta toinen sillä tätä "viimeisintä vanhaa" en anna.

Kävelin eräänä päivänä UFF'in keräyslaatikon ohi. Sen ulkopuolella oli Ikean kassi ja siinä päällimmäisenä puhtaat ECCO'n valkoiset tennarit. Kerroin kassista ystävälleni ja hetken päästä mentiin katsomaan. Loppupeleissä kahden kassin sisällöstä sai kahdeksan naista puhtaita vaatteita, kenkiä ja koruja. Eikä UFF-nihilistit päässeet tienaamaan niillä!

Itse nappasin sieltä mm. mustat toppahousut, musta-valkoisen villakangastakin, pari huivia sekä koruja. Ja hameen ja jotain muuta. Hyvä mieli. Nyt pitää hävittää pois omia tarpeettomia.

Ja alkaa tekemään lohisoppaa.

KierrätysLöytöjä

"Toisen roska on toisen aarre".

Olen todennut sen monien tapaan ennenkin, mutta aina se vaan pitää paikkansa. Minä kyllä kannatan mielelläni kierrätystä ja teen sitä omalta osaltani käyttämällä kirpputorien tarjontaa hyväkseni. En vaan voi olla ihmettelemättä joidenkin vaatteiden/tavaroiden kohdalla, kuinka niin käyttämättömät tuotteet ovat päätyneet kierrätykseen? Ei se minua haittaa, kyllä niistä moni minulle kelpaa.

Ehkä parhaimpana ja ihanimpana esittelen ensimmäisenä tuon takin. Näyttää siltä, että sitä on käytetty vain kerran-pari. Kahdeksalla taskulla varustettu hupullinen takki pitää tuulta ja sadetta. "Et tarvitse sadetakkia erikseen", siinä lukee. Ja varmasti tuo takki on lämmin! Maksoin siitä kymmenen euroa!

Paikallisen kirppisryhmän kautta (facebook) bongasin Adidaksen Suprstar'it, jollaisten perään olen pitkään haikaillut. Kerrankin osuin 'paikalle' ensimmäisenä ja sain ne ostettua.

Nuo ovat juuri sopivan kokoiset ja täysin ehjät. Kengät veroittivat lompakkoani saman kympin verran. Ainakin netin mukaan noiden kenkien hinta voi olla uutena jopa 120 euroa!?!

Tuli kierrettyä kolmella kirppiksellä kahden päivän aikana. Kävin ensin yksin yhdellä lähikirppiksellä, joka on "luottopaikka" hankkia edullisia korvakoruja. Niitä on siellä yhdessä pöydässä aina ja suurin osa niistä on ihan uusia. Hinnat pyörivät yhden ja kahden euron välillä. Eipähän harmita jos sen hintaisista korviksista sattuu toinen hukkumaan. Paitsi tietenkin jos kyseessä on Ne Aivan Ihanat...

Ostin samasta paikasta ja samasta pöydästä rihkamasormuksen, jonka 'kivi' vaihtaa koko ajan väriä. Sormus maksoi 0,40 euroa ja sopii (kuulemma) tyyliini. Toki se värjää sormea, mutta eihän sitä tarvitse koko ajan pitää.

Sitten tavattiin Tupon kanssa, käytiin kahvilla ja käveltiin vähän kauemmaksi yhdelle kivalle kirppikselle. Tuppo löysi sieltä pari keräilyjuttua, joista en osaa (kehtaa) selittää sen enempää. Mies on erittäin tyytyväinen löytöihinsä ja se riittää.

Itse löysin kuvan lentolaukun, joka vaati vain vähän puhdistamista. Oli kevyesti pölyyntynyt. Putsasin laukun ja poistin merkin päältä suojamuovin. Nyt sekin kiiltää kuin uudessa. Matkalla huomasin, että toinen rengas kinnaa. Puhdistuksen yhteydessä löysin renkaan vierestä laukun sisäpuolelta kumin palasen, joka oli ilmeisesti irronnut lyijykynän päästä. Veikkaan, ettei rengas jumita enää. Laukku maksoi viisi euroa.

Lempivärini oranssi on parin viime kesän aikana kääntynyt enemmän turkoosiin. Kuvan paita, ensi kesän lemppari, on intianpuuvillaa ja "pitsit" myös puuvillaa. Varmasti ei kutita. Ihanuus maksoi kolme euroa.
 

Ostin kaksi pussillista rannekoruja á kaksi euroa pussi.

Nämä kaksi massiivisempaa jätän itselleni.

Nuo kaksi laitan joskus jollekin mukaan synttäripakettiin.

Nämä kaksi päätyivät heti käyttöön sillä minulla sattui olemaan persikanvärinen neule päällä. Loput viisitoista rannerengasta pistän eteenpäin yhdessä pussissa edulliseen hintaan.

Seuraavana päivänä oli palattava Fida'n kirppikselle, koska kuvan pyörällinen kauppakassi jäi vaivaamaan mieltäni. Gooletin tuotteen ja näin, että halvimmillaan vastaava maksaa kaksitoista euroa. Tuokin kassi on ihan käyttämättömän näköinen ja kuntoinen. Maksoin siitä 6,50 euroa. Nyt ei tarvitse enää kantaa mehuja, maitoja ja perunoita Lidl'istä...

Tällä reissulla jaksoin sovittaa tarvitsemiani farkkuja. (Olen käyttänyt yksiä ja samoja farkkuleggingsejä jokapäiväisesti pari vuotta, ja nyt niihin tuli reikä!) Sovitin kahdeksat housut, joista kelpuutin neljät ehjät & sopivat itselleni. Maksoin niistä vähän yli kaksikymppiä yhteensä. Ne plus yhdet Tupon itselleen löytämät farkut kuivuvat jo pyykkitelineellä.

Lopuksi löytyi vielä äidille "tervetuloa lomalle Helsinkiin"-muki. Tuosta käyttämättömästä Kermansaven mukista taisin maksaa vähän liikaa, "mutta kun nimi".

Nyt pitäisi sitten alkaa poistamaan itselle tarpeettomia tavaroita ja vaatteita. Ehkä jopa muutamat kengät myös. ToDo-listalle siis. Saataville euroille on käyttökohde valmiina, mutta siitä ihan erikseen tarkemmin... :) 

Kierrätys ansaitsemaansa kunniaan!