Askel kerrallaan

Pienikin askel on askel.

Ei se aina ole siitä kiinni, että 'vain' päättää, mutta kyllä se päätös joskus saattaa vähän auttaa. 😇

Ison kiitoksen ilmaisen tässä ystävättärelle, joka ei tätä blogia (tietääkseni?) lue! Hän soittelee ja viestittelee nyt useaan kertaan päivässä. Ei suutu/loukkaannu, vaikka en vastaisi. Hän on poikennut kahtena iltana katsomassa, että olen oo ja koo. Jeesaa, vaikka samalla lainaa vähän euroja. Maksaa aina takaisin! Ollaan puhuttu uskosta ja sen mahdollisesti auttavasta voimasta. Kiitos hänelle siitä! 💝

Hänen lähdettyään otin itseäni niskasta kiinni ja päättelin säärystimet, jotka aloitin äidin siunausreissulla Rovaniemellä ennen junaan lähtöä. Jatkoin junassa, kotona ja viime viikonloppuna laivalla. Nyt nuo ovat valmiit, ja lankaa kului 182 grammaa.

Pakoitin itseni keittiöön, koska olen syönyt huonosti viime aikoina - jos ollenkaan. 🙊 Avasin tonnikalapurkin ja aloin kehitellä siitä ajatusta. Olipas vahvan makuista!

Avasin pakastimen, kaivelin ja löysin sieltä joskus ostamani pussillisen ruokaisia pannukasviksia.

Kippasin pussin sisällön siivilään ja huljautin vedellä.

Leikkasin pussin auki siihen malliin, että piti kaivaa netistä pussin sisältö selville. 😁

Kaivoin kaapista taas kaura-riisipaketin.

Pistin jyvät kiehumaan ja kippasin tonnikalan öljyineen päivineen pannulle.

Sen päälle vihannekset.

Ai niin, muistinpas jääkapista -30% Keso -rasian.

Kippasin keitetyt kaura-riisit pannulle.

ONNEKSI maistoin paprikalla ja chilillä maustettua soosia ennen sekaan laittamista! Oli meinaan niin tonnikalapurkissa kuin Kesossakin potkua. Laitoin 'vain' kolme isoa lusikallista.

Hauduttelin 'hässäkkää' kannen alla sammuttaen samalla levyn.

Piti maistaa varovasti, kun en ole viime aikoina syönyt juuri mitään ja siksi, että ruoka sisältää niin paljon palkokasveja. Prööt.

Ihan syötävää, vaikka todella erilaista, mitä yleensä teen. Huti vai hitti, en tiedä, mutta pitänee kipaista laittamaan jäätelökippoon ja jääkaappiin, kunhan jäähtyy kunnolla. Saas nähdä, jatkojalostanko vielä jotenkin... Ehdotuksia? Mutta nyt olen syönyt. 😇

EDIT. Jatkojalostin paistamalla reilun puolet, lisäsin neljä kananmunaa sekä pari kourallista Emmental -raastetta. Nyt tuli niin hyvää! 😋

Koska kirjavaa ja harmaata lankaa jäi vielä, niin päätin tehdä niistä säärystimien kaveriksi lyhytvartiset sukat. Ensimmäinen aloitettu. 

Kello on liian paljon siihen nähden, että JOS edessä on siivousreissu. Odotanko yhteydenottoa sieltä päin vai rohkaisenko mieleni ja soitan itse? Pitänee nukkua ensin? Hyvää yötä! 😴

*     *     *

Huomenta.

Olisin kyllä voinut alkaa aikaisemmin nukkumaan. Näin tietysti kummallisia unia, ja jalkoihin meinasi tulla vähän väliä suonenvetoja. Uhkarohkeasti juon jo toista mukillista kahvia.

Tein päätöksen olla itse soittamatta Tädeille. Jos soittavat, niin kuulostelen tilannetta ja saatan sen mukaan koittaa siirtää siivoilut vielä ensi viikon puolelle. Nyt haluaisin jäädä kotiin ja kutoa sukkaa. Saas nähdä.

Näkemisestä puheenollen: silmä alkaa osoittaa vaalenemisen merkkejä. On se edelleen selkeästi musta, mutta ulkona taitaa olla sen verran kirkasta, että tohdin tarvittaessa laittaa aurinkolasit. 😎

Soitin torstaina huolissani Naapureille, kun näin netistä, että lähellä heidän kotitaloaan palaa. He olivat kuitenkin muualla, mutta palasivat illalla kotiin. Eivät olleet nähneet uutista ennen soittoani. 

Toinen uutinen on se, että voitin Susannan sukka -arvonnassa kivat villasukat. Niitä odotellessa - kiitos! 💛

Lumista lauantaita!