Juhlinta jatkui...
Tuppo kävi tapaamassa erästä henkilöä ja teimme treffit sen jälkeen. Tapasimme ja tulimme sitten kotiin. Pikainen vaatteiden vaihto ja lisää meikkiä.
Menimme ratikalla keskustaan ja ravintola Apolloon, jossa oli kanta-asiakasilta ilmottautuneille. Saimme mukilliset boolia ja yhdet drinkkilipukkeet. Paikalla oli paljon porukkaa ja bändi soittamassa. Illan kruunasi yllätysesitys: Hunksit! Kivaa oli!!!
Kuva todistaa vuorokauden vaihtumisen, heh heh...
Ja taas olen vuoden vanhempi!
Aina minä ajattelen, että syntymäpäivääni ei juhlittaisi. Ja TAAS olin väärässä...
Ensin kuitenkin kuva Marlelle...
Tein tuossa päivänä eräänä Marlen antamalla ohjeella pellillisen lihapullia. KIITOS OHJEESTA! Ihania tuli - ja kaikki meni. Suuhun.
Toinen kuva, jonka lupasin, tulee tässä:
Tuossa nuo itselleni tekemät mustat pörrösäärystimet. Pikkasen ovat vinksallaan, mutta eihän nuo sääretkään niin suorassa ole...
Ja sitten eiliseen.
Aamulla saimme kerran vuodessa käyvää kahviseuraa. Oli kiva tavata! Sitten lähti vieras ja sen jälkeen Tuppo asioilleen.
Sain Tupolta synttärilahjaksi kovasti kaipaamani pari ripsiväriä. KIITOS TUPPO!
Myöhemmein teimme Tupon kanssa treffit ja kävimme "shoppailemassa" Lidl'issä. On se vaan pakko myöntää, että ko. kaupassa pitäisi vierailla useammin lähikaupan sijaan. Kaksi täyttä kassillista ja vähän päälle alle 60 eurolla kun "ääs-marketista" sai yhden kassillisen 40 eurolla. Matkaa kun ei juurikaan täällä ole enempää kumpaankaan suuntaan.
Toimme ostokset kotiin ja (melkein) juoksimme postiin. Haimme paketin, jonka oli lähettänyt äitini. Samalla Tuppo lähetti kummisedälleen 70-vuotiskortin. Äiti oli laittanut synttäripakettiin...
...jalkojen hoitotuotteita sekä...
...mummovainaan kapioista tekemänsä taulun. Kuinka ihana ja heti niin RAKAS! Samassa paketissa oli myös pari lakanaa.
Poikani tuli ja lähdimme jälleen liikkeelle. Meidän oli tarkoitus mennä tiettyyn paikkaan, mutta ovella oleva portsari kertoi kokin sairastuneen. Vaadittiin nopeita ratkaisuja ja kun olimme Kalliossa, niin valitsimme ravintola Cellan.
Siellä oli mukavasti tilaa intiimiin ruokailuun sekä aivan loistava tarjoilija.
Ruoat ja juomat tulivat ripeästi eikä meillä kenelläkään ollut aihetta yhteenkään valituksen sanaan.
Poikani valitsi poronkäristystä. (onkohan äitinsä Lapista..?)
Tuppo lohisilakkafileitä.
Ja minä aurajuustopihvin.
Seuraksi valitsimme pullon punaviiniä ja oi kuinka me nautimme! Poika osallistui enemmän kuin kohtuullisesti laskuun ja sekin lämmitti sydäntäni. Ihanaa! Niin siis, piti mainita, että Poika on koko viikonlopun töissä ja siksi juhlimme eilen. Voin kai mainita senkin, että Poika sai työpaikaltaan vakituisen paikan vuoropäällikkönä. Oi ONNEA!!!
Ostin lauantaita varten laulatuspaikan kanta-asiakas pöytään pientä purtavaa - menen laulattamaan tai en...
Minulla on tänään perjantaina vapaa ilta. Olemme menossa Hannin tietämään paikkaan viettämään iltaa Tupon kanssa. Siellä on kanta-asiakasilta tarjoiluineen ja yllätysohjelmineen.
Bongasin eilen illalla kännykän kellosta sopivat luvut: huomenna ON syntymäpäiväni!
Eikun kuorsaavan Tupon kainaloon nukkumaan, jotta illalla taas jaksaa...
Mukavaa viikonloppua!
PS. Soitin illalla ex-vuokralaiselle. Yski ja kuullosti huonolta. Sain vanhan frendini menemään paikalle kuumemittarin kanssa: 38,3 astetta kuumetta. Soitin toiselle yhteiselle ystävälle ja hän menee tänään tarkastamaan tilanteen. HUOLI!
"Ei yksinäinen unta saa" eikä muutkaan aina vaikka eivät yksin olisikaan...
Nukuin eilen melkein iltaan asti ja sehän kostautui. Nukahdin yöllä peräti puoleksi tunniksi ja kiemurtelin sen jälkeen hereillä sängyssä nelisen tuntia pää täysillä kierroksilla. Kirjoittelin päässäni monta sivua tekstiä eikä se tietenkään rauhoittanut yhtään. Purnasin unen saamisen vaikeutta, mutta koska tiedän monien kärsivän samasta asiasta paljon enemmän, niin en rienaa enempää tässä.
Nousin ylös ja keitin kahvit toivoen, etten kovin häiriköisi Tupon unta...
Kuva on kyllä viime viikolta kun kävimme Hakaniemen hallissa kahvilla. Stansta söi TAAS kalaa!?! (haloo) Otimme yhden suolaisen ja yhden makean puoliksi kahvien kanssa. Se suolainen oli todella hyvää lohipiirakkaa ja makea tuo kuvassa näkyvä omenapulla. Hyvää sekin.
Ostin vielä hallista lähtiessämme loimulohta, mutta jos olisin arvannut sen hinnan, niin ostamatta olisi jäänyt. Lohduttauduttakoon sillä, että ostos tuli nautittua viimeistä murua myöten...
Lähdimme kävelemään räntäsateessa kotiin päin ja matkalla poikkesimme kirppikselle. Löysin sieltä itselleni legginssit (kirjoitetaanko se noin?), Speedon valkopinkin hupparin, ylipolven ohuet kuviolliset sukat ja hajuveden.
Hävettääköhän myöntää, että itsekin sukkia neulovana OSTIN sieltä villasukat? Tunnistin langan ja tiedän sen maksavan normaalihintaisena 7-8 euroa kerä. Sukat olivat asiallisesti tehdyt ja hinta alle langan hinnan. Ihan käyttämättömiltäkin näyttävät, eikö?
Olen iloinen palanneesta innosta heilutella puikkoja! Aloitin eilen tekemään itselleni säärystimiä. Olen jo pitkään ajatellut tekeväni sellaiset paksut mustat, joiden kanssa voin pitää kapeampi lahkeisia farkkuja. Saatte kuvan sitten kun ovat valmiit.
Tuohon valvomiseen liittyen on pakko mainita, että aamuisin ei voi olla huomaamatta asuvansa urheilukentän vieressä. Ei näin talvella. Viiden-kuuden aikaan alkavat aurat ja traktorit jyristämään. Tänään kuitenkin kuulin metelin yli ensimmäistä kertaa linnun viserryksen; ti-tyy, ti-tyy. Kevät saapuu, jippii!
Saas nähdä tuleeko Tupon vanhin tytär maananataiseen tapaan tänään meille iltapäivällä. Likka meinaan lähtee huomenna ex temporé luokkakaverinsa kanssa Espanjaan! Muistelen itseäni saman ikäsenä - en olisi päässyt mihinkään kouluaikaan enkä muutenkaan. No, kellä onni on, se hänelle suotakoon!
Taidan napata säärystimen tekeleen ja jatkaa sen kutomista. Tuskin se Tuppoa häiritsee. Kuuluu nukkuvan ihan rauhallisesti. Tämä on näitä yksiön "riemuja", jolloin niin kaipaisi sitä toista huonetta. Edes ovellista keittiötä. No, en sentään mene vessanpöntön kannelle!
Toimeliasta alkanutta viikkoa!
Kirjoittaisin, että "terveisiä Tukholmasta" JOS olisimme käyneet maissa. Emme käyneet.
Olin viime viikonlopun töissä kaikki kolme päivää (siis iltaa/yötä). Voimillehan se ottaa, mutta ei näemmä niin paljon, että olisin nukkunut sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, ollenkaan. Syyttäkäämme siitä myös Tuppoa, heh...
Mies istui aamulla tässä koneella ja kysyi kuin ohimennen, että "lähdetäänkö Tukholmaan?". En tainnut ottaa sitä ihan tosissaan. Vastasin vain, että "jos niin haluat".
Sitten meille tulikin melkein kiire. Piti pakata tavarat mukaan reppuun ja mennä Tupon vanhimman tyttären kanssa syömään. Siitä me sitten jatkoimme ratikalla ja toisella satamaan. Vaihdoimme varausnumeron lippuihin ja eikun laivaan. Stig om bord!
Hieman minä katselin jo tuossa vaiheessa noita jäitä. Apua!
Laiva oli siis Silja Linen Serenade ja meidän hytti sijaitsi KAHDEN autokannen ALApuolella. Oi Luoja!
Vierestä löytyi jos jonkinmoista merkkiä. Meidän ovessa vain numero 2070.
Hytti oli sellainen vanhanaikaisesti perinteinen. Yksi paikallaan oleva sänky kahden seinälle nostetun lisäksi. Ei telkkaria, mutta puhelin kyllä. Se sellainen, josta saa kuuluville vain hissimusiikkia. Eräs Tupon kaveri oli joskus sanonut, että "ei ole sellaista tunnelmaa, jota ei saisi panhuilulla pilattua". Meitä se lähinnä nauratti juuri tuon kommentin vuoksi. =)
Jätettiin tavarat hyttiin ja noustiin kannelle katsomaan lähtemistä.
Huomasin kyllä sen, että nukkuminen oli jäänyt väliin...
Jäät meressä pelottivat heti alkuunsa. (eikä pelkoa helpottanut se, että ne samat jäät rytisivät hytin kylkeen!)
Helsinki jäi taakse ja edessä häämötti hämärtyvä avomeri. Kävimme Tax Free'ssä ostoksilla, poikkesimme vielä kannella ja menimme hyttiimme.
Tuppo nukahti ja minä luin niin Iltalehden kuin Metro-lehdenkin kannesta kanteen jäiden rytinää kuunnellen. Säpsähtelin, söin riisipiirakoita ja löin muutaman kerran pääni yläsängyn pohjaan. Onneksi Tuppo heräsi ja otti minut kainaloonsa vapisemaan niin, että sain hetken torkuttua.
Lähdimme liikkeelle ja katsomaan "kaikkea". Kiersimme parissa kaupassa ostamatta mitään. Kävimme oluella ja jatkoimme kiertelyä. Emme kauaa sillä uni oli kulman takana...
Aamulla tuli testattua hytin suihku. Itselleni tulee mieleen tästä, että olisin friikahtanut vessoihin/kylppäreihin. Ehkä olenkin? Tässä siitä:
Vessa oli toki pieni, mutta samalla suunnittelun kukkanen. Vessan ja hytin oven välissä oli monen sentin rako, joka pisti tavallaan epäilemään muitakin "haittoja" kuin mahdollisesti hyttiin valuva vesi. Itse suihkutila oli sen kokoinen, ettei siellä kovin suuri ihminen olisi mahtunut peseytymään. Lattia oli jääkylmä, mutta vesi voitti esim. Turkin monet suihkut. Suoriuduin hommasta ja sen kruunasi hytissä oleva hiustenkuivaaja.
Sen jälkeen tuli mentyä etukäteen maksetulle aamiaiselle ja nautimme sen seisovasta pöydästä eläkeläisten ja lapsiperheiden seassa. Hyvää (no ei juurikaan..) oli. Ja taas MUKA hetkeksi nukkumaan... (kun oli ajatus mennä Tukholmaan..)
Olin sanonut ennen lähtöä, että lähdemme laivalle nukkumaan kun siellä on puhtaat lakanat. Niin me oikeastaan teimmekin sillä monesta puhelimeen laitetusta herätyksestä huolimatta nukuimme kylki kyljessä koko Tukholma-päivän poistumatta laivasta. Ainakin tuli maksettua univelat!
Illalla nousimme ylös. Sentään.
Lähdimme jälleen liikkeelle, kävimme ostamassa "loput" Tax Free'stä ja veimme ne hyttiin. Lähdimme saman tien katsomaan laivan tarjoamaa ohjelmaa.
Tuppo osti meille drinkit, joita mainostettiin. Joku "Black", jossa oli ainakin Pina Coladaa ja ananasmehua. Niiden kanssa leiriydyimme paatin keulaan katsomaan säkkipimeää öistä merta. Olimme yökerhossa, jossa alkoi Muumi-disco. Voi sitä lasten riemua Muumin ja Pikku Myyn kanssa!
Kävimme Pubissa kuuntelemassa loistavaa trubaduuria, joka sai minut (!!) punastumaan kun kävin esittämässä biisitoiveen. Sitten menimme karaokeen ja voi, voitteko kuvitella, että MINUA jännitti laulaa siellä??? Olihan siellä koroke ja kaikkea, mutta silti. Annoin kyytiä Paula Koivuniemen kappaleelle Tulisielu ja sain loistavat ablodit. Hui.
Kävimme myöhemmin yökerhossa katsomassa venäläisen tanssi- ja lauluesityksen, mutta se ei kovin paljoa sytyttänyt.
Palasimme vielä pubiin kuuntelemaan sitä trubaduuria. Matkalla törmäsimme rockabilly-tyyppiseen kundiin, joka liittyi yksinäisenä seuraamme. Tuppo yllätti sillä annoiMME (Tupon kanssa!) discossa kyytiä tanssilattialle. Olipas se tosi kivaa!!!
Törmäsimme vielä pariin puheliaaseen kaveriin ja he jopa pistäytyivät hetken hytissämme. Puheet liikkuivat lähinnä musiikissa. Aika riensi ja menimme vasta aamusta nukkumaan.
Heräsimme siihen kun hytin ovi avattiin ja ulkomaalainen pieni mies sanoi: "we are in Helsinki, you have to leave now!". Siivooja! Eipä mennyt montaa minuuttia kun meillä oli vaatteet päällä, tavarat repussa ja raahustimme ulos.
Se siitä irtiotosta arkeen! Vieläkin hymyilyttää eli ei hukkaan mennyt vaikka jäi käymättä maissa. Jäipähän ensi kerralle jotain erilaista tekemistä... Ja muutama kruunu.
KIITOS TUPPO!!!
(Just kerroin, että kiittelen toisinaan Tuppoa täällä eikä hän lue näitä - siksi lienee fiksua kertoa se suoraan hänelle..? Heh..)
* * *
-Minua ei huolittu sinne logistiikan kurssille. (phuuh)
-Isä täytti tiistaina 85-vuotta ja postitin tekemäni sukat keskiviikona suklaalevyn sekä pastillien kera. (sävy sävyyn kortin kanssa!)
-Neuloin hetki sitten laulatuspaikan kantiksen säärystimet valmiiksi ja päättelin ne.
-Hoidan alkaneena päivänä pari asiaa ja menen illalla TAAS laulattamaan.
-Väsyttää.
-Rakastan Tuppoa!
(terkkuja mm. Marlelle!)
Keväänodottamisen makuista alkanutta helmikuuta!
EDIT. Tuppo luki tämän ja "hyväksyi"... =DDD
