Yksi päivä lisää...
Käytiin siis taas (25.09.2015) Tallinnassa. Helppoa helsinkiläisenä, kuten on ollut puhetta. Kunhan hyppää ratikkaan ja menee satamaan.
Sain taas "lahjakortin", jolla reissu maksoi sen kahdekan euroa per nassu. Pyydettiin Ystävämme J. (mies) mukaan, ja kiva kun lähti.
Vein miehet samaa "ohitusreittiä" laivaan kuin ennenkin on hyväksi koettu. Pitää mennä oikealle sivuun, niin sieltä pääsee kiilaamaan. Heh.
Löydettiin hyvä paikka, hain oluet ja sitten söimme tekemäni eväsleivät. Menomatka kesti kaksi ja puoli tuntia.
Ensimmäinen kohde maissa oli kirppis, joka nähtiin edellisellä kerralla, mutta emme ehtineet sinne silloin. Ostin sieltä kahdet euron korvikset.
Myyjä kertoi ystävällisesti, että alakerrassa oli marsipaanimuseo.
Kävimme siellä.
Olihan siellä upeita luomuksia.
Ostin kaupasta tuliaiset vanhemmilleni, Tupon äidille sekä Mammalle.
Itse en pidä marsipaanin mausta.
Kävelimme samaa reittiä kuin edelliselläkin kerralla. Merimuseon ohi.
Ystävämme J:n talojen ihastelu oli niin aitoa ja vilpitöntä.
Mies on puoliksi saksalainen ja asunut aikuisena kymmenen vuotta Hampurissa.
On siis ymmärrettävää, että hän tunnisti hansakaupungin piirteet.
Samalla siinä tuli itsekin katsottua erilailla niitä rakennuksia.
Matkalla oli pari vanhaa rakennusta tyhjillään. Oli ilmiselvää alkaa leikkimään ajatuksella, että "ostetaan tuo ja perustetaan bed & breakfast-paikka". Ja millähän rahalla?
Raatihuoneen torni eri kulmasta kuin ennen.
Siellä "bed & breakfast-paikassa" Tuppo hoitaisi respan ja kirjanpidon. Ystävämme J. ja minä hoitaisimme aamupalat ja huoneet.
Kyllä me osaisimme keittää kahvit ja teet, ostaa leivät ja muut sekä asetella ne herkullisesti.
Itse olen käynyt hotelli- ja ravintolakoulussa kerroshoitajakurssia, joten osaan siivota huoneita ja pedata pedit.
Tietenkin meillä olisi omat asunnot samassa rakennuksessa.
Ja muutama työntekijä. Pitääköhän Tallinnassa maksaa jotain suojelurahoja jollekin taholle?
No, se siitä haaveilusta.
Kävelimme ravintolaan St.Patrick's, joka on useaan otteeseen koettu hyväksi. Paikka lumosi Ystävämme J:n.
Ystävämme J. ja minä söimme lohikeitot. Hyvää!
Tuppo tilasi grillattua broileria ja J. söi samanlaisen annoksen keiton lisäksi.
Minulle riitti keitto, olut ja latte. Laskumme oli yhteensä alle kolmekymmentä euroa.
Syötyämme kuljimme kohti Raatihuoneen toria.
Kuljimme torin poikki.
Otimme muutaman "pakollisen" kuvan.
Kävelimme pitkin katuja ja kujia. Minä hoin "ei magneetteja, ei lankoja" ja se piti.
Käytiin RIMI'ssä ostamassa Tupon tyttärille (taas) kuivattuja marjoja sekä pähkinöitä. Minä kävin ostamassa vielä lisää hammasproteesiliimaa ja tällä kertaa maksoin oikein.
AINA siellä Tallinnassa tulee kiire ja aina se harmittaa yhtä paljon!
Siellä olisi niin paljon niitä kujia ja sisäpihoja, joita haluaisin kierrellä ja nähdä.
Oli meillä Tupon kanssa puhetta, että voisimme mennä ensi keväänä vaikkapa toukokuussa sinne useammaksi päiväksi ja majoittua johonkin Vanhan Kaupungin pieneen idylliseen hotelliin. Ennen 'pahinta' turistikautta, mutta vasta sitten kun kadut ovat kuivuneet.
Kävimme kiireellä ostamassa tupakat ja alkot, ja kiiruhdimme laivaan, joka lähti taas vartin etuajassa.
Sulloimme ostokset mukanani raahaamaan ja säilytyslokerossa lojuneeseen lentolaukkuuni, ja pakkasimme kantamuksemme sinne lokeroon.
Kävimme kaupassa ostamassa muutaman juoman ja parkkeerasimme takakannelle ihastelemaan upeaa auringonlaskua.
Jo tässä vaiheessa totesimme yhteen ääneen, että päivä oli oikein onnistunut ja hieno.
Sää oli Suomesta lähtiessä tasaisen harmaa ja perillä Tallinnassa paistoi aurinko. Hyvin tarkeni.
(Näyttää kuin olisin laittanut saman kuvan kolmeen kertaan, mutta ei se niin ole. Tässä neljäs:)
Auringon laskettua pääsimme ihastelemaan isoa melkein täysikuuta.
Kävelimme satamasta keskustan poikki ratikkapysäkille ja kotiin. Pitkä ihana päivä ihanien miesten seurassa!
Faktaa on se, että kun käy päivän reissulla Tallinnassa, on se päivä enemmän vapaapäivä kuin kotona sohvalla lojuessa. Eri maisemat, rakennukset ja kulttuuri. Olen minä siitäkin haaveillut, että kesällä menisimme vaikkapa Pärnuun. (Ja Pietarissakin olisi hienoa käydä)