Yksi keskiviikko.
Huomenta! Istunpa tässä sen aikaa, kun juon toisen mukillisen kahvia, joka maistuu tänä aamuna tavallisen hyvälle (viittaus eiliseen, kun ei maistunut). En minä mitään eilen virkannut vaan kudoin sukkaa. Kudoin niin, etten meinannut malttaa lopettaa ollenkaan.
Kohtasin yöllä varsin ison rusakon sisäpihalla. Yleensä niitä pomppii kolme kimpassa talon toisella puolella olevassa puistossa.
Nukuin vain vähän yli kolme tuntia. Mikäs siinä, kun voin ottaa päikkärit juuri silloin, kun siltä tuntuu. Tupakalla ollessani tuli tästä rapusta isä ja pieni tyttö ottamaan polkupyöränsä. Tytär kyseli isältään halloween-aiheista laulua eikä isä tiennyt. En tiennyt minäkään, mutta tyttöpä alkoi laulaa sellaista englanniksi. "One little pumpkin..", jonka sävel oli tuttu jostain muusta rallatuksesta. Pirteänä tyttö selitti, että siinä laulussa numerot nousee. Hymyilytti. 😊
Päivää! Hyytyi se hymy. Ajattelin tehdä yöllä kesken jääneen sukan loppuun, jotta pääsisin tekemään äidin villatakkia. Niinpä, ajattelin vai ajattelinko?
Jatkoin väärällä värillä saaden kaksi oranssia raitaa peräkkäin. Ei ollut tarkoitus. Ensin meinasin jättää noin, mutta enhän minä voinut. Eikun 'vaihteeksi' purkamaan...
Nyt nuo hemmetin sukat ovat päättelyä vaille valmiit. Pitäisiköhän nukkua pienet päikkärit ennen sitä puuhaa, ettei mikään menisi enää mönkään?
Ehkä parempi niin.
Iltaa! Kylläpä nukuinkin sikeästi tunnin verran oikein nähtyjen unien kera. Herättyäni laitoin kahvit valumaan/tippumaan/tulemaan ja menin suihkuun. Ja sitten, kuinkas ollakaan, jämähdin koneelle. Oli aikamoinen homma komentaa itsensä keittiöön. Jos ei ole nälkä, niin ei tee mieli kokata.
Aloitin bataateista, perunoista ja porkkanoista. Hyvä, että katsoin tätä kuvaa - olin jo unohtanut ostaneeni oliiveja.
Käytin kyllä eri perunoita kuin kuvassa, koska olin ostanut muusia varten isompia. Bataateistakin käytin vain toisen.Muutama porkkana meni pikkukattilaan suolan sekä rakuunan kera.
Perunoista ja bataateista syntyi muusia voin sekä viikonloppuvieraan jättämän kahvimaidon kera.
Laitoin muusin suoraan jäätelökippoon, jotta sain pestyä kattilan, ja lopun myöhemmin jääkaappiin.
Puolet kanoista meni rasiassa pakkaseen ja lopuista tein kastikkeen, josta tuli aikalailla muhennos.
Kunhan saan syötyä, niin jälkiruoaksi on viimeinen purkillinen kreikkalaista herkkua.
Nyt alan päättelemään ne sukat, jotta saan niistä kuvan tähän:
En tiedä, olinko jo niin nälkäinen vai käytinkö suolaa reippaammin, mutta olipa HYVÄÄ ruokaa!!! 😋
Kappas, kello tuli jo yhdeksän. Nyt voin kaivaa äidin villatakintekeleen esiin, virkata sitä ja alkaa katsomaan illan TV-tallenteita.
Kiitos päivästä! ♥