Ja kummallisia unia.
Kuvastanee mielenlaatuani, että alkoi oikein jo ärsyttämään, kun telkkarissa (lähinnä mainoksissa) vouhkataan koko ajan pääsiäisestä enkä minä ollut edes ajatellut, että milloin se on. Äsken nostin seinäkalenterin sivua ja näin, että se on vasta viikon päästä eikä nyt. Hyvä minä, mutta kun minulle se on aivan sama mihin se sijoittuu. Paitsi, että nyt ehtisin askarrella kaksi korttia ja laittaa ne postiin. (Apua Tiijja - anna armoa..!? Pyrin postittamaan kaikki samalla!)
Teki viime yönä mieli jotain naposteltavaa ja muistin ne keksit. Poimin viisi keksiä ja laitoin niiden päälle tuorejuustoa.
Laitoin vielä päälle siivut juustoa ja hyvin maistui. 😋 Parempia kuin sipsit, joita täällä ei ole näkynyt aikoihin. Viimeisimmät menivät syömättöminä roskiin.
Maistui ilmeisen hyvin, koska nukuin kellon ympäri. 😴 Voi sitä kummallisten unien määrää!?! Yhdessä oli iso laiva, jonka kyydissä olin, kaatui toistamiseen kyljelleen. Toisessa olin jo ensi viikon oikeudenkäynnissä ja siellä meidän piti kääntää tuolit nurin selkä tuomaria kohden. Kurkkia ei saanut.
Tänään olen kutonut pienen tauon jälkeen sukkaa saaden ensimmäisen valmiiksi ja toisen puikoille. Niistä sitten, kunhan saan ne valmiiksi.
Siinä puikotellessa ja telkkaria katsellessa oli mielessä eilen pelastamani kaalit. Milloinkohan minä sen kaalin ostin? On siitä oltava kauan! Leikattu pinta oli jo tummunut, mutta pilkoin kaikki muut osat talteen ja tiesin, että ne on käytettävä pian. Niinpä nyt illalla paistelin ne pannulla siirapin kera ja laitoin veteen, johon olin liottanut yhden lihaliemikuution.
Kuorin ja pilkoin kaksi isoa porkkanaa. Tuli mieleen, että olisi pitänyt pilkkoa ne pienemmiksi, ettei olisi tarvinnut keittää niin kauaa (lue sähkönkulutus). Paistelin Pätkän Paloiteltua Purjosipulia Porkkanoiden kanssa lisäten pannulle rakuunaa, mustapippuria, sokeria sekä suolaa. Ja Puolikkaan veriappelsiinin mehun.
Hih hiih; laitoin tämän kuvan facebook'iin kysyen, että "arvaatko mikä tämä on?". Tuli hassuja vastauksia: tiskiharja, sipuli, juuri, valkosipuli (ei taida tuntea minua?), peruna, lankakerän jämä ja niin edelleen. 😆 Yksi arvasi oikein, ja pahoittelen Hanni, ettet ehtinyt vastaamaan ennen oikeaa vastausta...
Ei kaalikeitossa tarvitse aina olla lihaa? Lihaliemi riitti. Laitoin pari ruokalusikallista puuroriisiä sekaan ja annoin muhia jälkilämmöllä. Ai että, nökäreet saamaani vuohenjuustoa päälle ja oi & voi. 😋
Miksi en ole koskaan ennen ajatellut juustoa (paitsi sose-) keitoissa, vaikka Repolainen on kertonut "tuhat" vinkkiä kaalien käyttöön??? Veikkaan, että tämä versio tulee syötyä ihan kokonaan ilman, että pitäisi murehtia pakastamista - pakastin on taas niiiiiin täynnä, mutta jääkaappi aika tyhjä. Siinäpä marssijärjestys.
Oli pakko piipahtaa myöhään eilen illalla ulkona. No, siihen sisältyi oikein hyvä teko, kun autoin vanhaa miestä rollaattorinsa kanssa, mutta eipä siitä sen enempää. Mies sai kyydin ja pääsi kotiinsa. Mutta palattuani oli niin kova pissahätä, että riisuin farkut ja huivin vasta vessassa. Lattialle putosi lisko, eikö?
Sormet ja kaikki. Söpö. 💗
Tähän vielä ns. loppukevennys: otin pakkasesta JOULUkinkkua, jota aion syödä PÄÄSIÄISlimpun päällä. 😅
Anteeksi, kun en ole hetkeen vieraillut blogeissanne! Kyllä minä vielä luen ne kaikki, mitkä ovat jääneet välistä. Lupaan. 👌