Tammikuu 2017

Huomenna alkaa helmikuu.

Eletään vissiin sitä aikaa kun voi tarvittaessa miettiä onko uudenvuoden lupaukset pidetty tai edes alkuun saatettu. Itselläni paino on pysynyt samana ja tupakkiakin olen polttanut vanhaan malliin. Lankoja olen kyllä saanut "tuhlattua" aiotusti!

Pääkallosukat on edelleen toimittamatta, mutta toimituksen viivästyminen on saajan syy. Hiireltä puuttuu edelleen häntä. Yhdet tilatut säärystimet on kesken. Vihreät (39) ja puna-harmaat (38) sukat lähtevät myyntiin. Luultavasti nuo valkopohjaiset pitkät säärystimet myös.

Kahden euron villatakki osoittautui juuri sopivaksi ja mieluisaksi.

Piti vähän leikkiä värisävyjen vuoksi.

Lauantaina oli ystävättären viisikymppiset. Tänä vuonna kyseisiä sankareita riittää lähipiirissä. Tuosta Tallinnasta ostetusta hajuvedestä "se idea sitten lähti".

Kudoin tosi ohuesta langasta tuplana kämmekkäät. Sävy tavoittelee hajuveden laatikon värejä.

Ns. krapulapussukka sisälsi myrkynvihreän kynsilakan sekä pillin, jonka valon saa vilkkumaan.

Synttäribileet olivat (TheBaarissa) ihan kivat. Itse join ensimmäistä kertaa tänä vuonna alkoholia ja sen mukainen oli sunnuntaiaamun herätys. Ihan jumalaton migreeni, joka pisti oksentamaan pariin otteeseen. Siitäs sain!

EDIT. Päivän positiiviset:

- Frendi, joka omistaa hampurilaisravintolan, laittoi viestin, jolla saan ruoat ilmaiseksi (synttärilahjaksi) Tupolle ja itselleni. <3

- Pikkuveli laittoi viestiä, että tulee pikkusiskomme kanssa tänään Helsinkiin. Tavataan parin tunnin päästä. Siitä onkin noin seitsemän vuotta (korjaus: ollaan kerran tavattu seitsemän vuoden aikana) kun olen nähnyt pikkusiskoa... <3

Rempseää kuunvaihdetta!

VantaaMatkailua

"Stalkkaaja-Stansta".

No siis, huomasin facebook'issa, että Poika aikoi osallistua karaoke-kisaan. Tapahtuma järjestettiin viime keskiviikkona Hotelli Vantaan Pub Hertaksessa. Hetken mielijohteesta päätin, että menen katsomaan kun Poika osallistuu kisailuun ensimmäistä kertaa. Tietääkseni.

Olenhan minä toki Tikkurilassa käynyt, mutta yleensä autolla, ja siitä on vuosia aikaa. Etsin kotona junat reittioppaasta ja posotin ratikalla Pasilaan. Valitsin huonosti ja päädyin junaan, joka pysähtyi kaikilla mahdollisilla asemilla. Matka kesti ehkä parikymmentä minuuttia.

Hyppäsin ulos junasta Tikkurilassa ja lähdin väärään suuntaan. Kesti melkoisen tovin ennen kun osasin edes ulos koko rakennuksesta.

Tiesin koko ajan missä suunnassa hotelli on, mutta en sitä, miten sinne pääsisi. Joka puolella oli työmaita esteineen. Aikani liukasteltuani selvisin perille. Plussaa oli se, ettei ollut sisäänpääsymaksua eikä pakollista narikkaa. Poika oli juuri baaritiskillä ja yllättyi minut nähdessään.

En mahtunut heidän pöytäänsä, joten bongasin yksin istuvan naisen ja sain paikan hänen pöydästään. Naisella oli samanlainen Taiga-korun enkeli kuin olen itse saanut 40-vuotislahjaksi ja siitähän se jutustelu lähti. Nainen muisteli itsekin saaneensa korun samaisena merkkipäivänään. Rouvan mies ei ehtinyt paikalle siihen mennessä kun oli naisen vuoro laulaa. Ystävällisesti kuvasin pyynnöstä videon hänen esityksestään.

Kilpailijoita oli peräti kaksikymmentäneljä, jotka oli jaettu kolmeen kahdeksan hengen ryhmään. (Välissä oleva puolen tunnin tauko oli mielestäni turhan pitkä - vartti olisi riittänyt..) Pojan pöydästä kaikki neljä muuta lauloivat ensimmäisessä ryhmässä ja Poika vasta toisessa. Tuntui, että minä jännitin Poikaa enemmän vaikka kyllä hänkin jännitti. Tietysti.

Kilpailijoiden oli ilmoitettava ennen esiintymistä kaksi kappaletta. Poika oli käynyt vaihtamassa ykkösvalinnan kakkoseen juuri ennen esiintymistä. Omasta mielestäni se ensimmäinen olisi sopinut Pojalle paremmin, mutta mies tekee kuten tahtoo. Esitys meni ihan hyvin, Poika oli suhteellisen rento eikä suurempia virheitä tullut. Tuomarit antoivat mukavia kommentteja - ja Poika sai uuden kokemuksen.

On vaikea olla arvostelematta. Siis toki saan arvostella, mutta pitää olla tarkka mitä sanoo ääneen. Että olisi kannustava. Ei liian imelä ja hehkuttava, ei liian jyrkkä eikä tuomitseva. Poika itse oli riittävän tyytyväinen. Hänestä näki, että raskas työpäivä autonratissa väsytti ja tuleva aikainen herätys painoi mieltä. Hän lähti etuajassa pois, halasi ja sanoi osallistuvansa ensi viikolla uudestaan. Päätin mennä silloinkin mukaan, ja lähdin itsekin pois.

Löysin nyt helpommin asemalle ja oikealle laiturille. Osuin junaan, joka oli neljässä minuutissa Pasilassa. Kävelin sieltä hirmuisessa pyryssä kotiin. Tuppo tuli vastaan.

Ensi viikolla uudestaan.

Neljän kaalin gratiini

Lupasin Marjatalle kertoa näistä kaaleista.

Kerroin aikaisemmin "kaalikvartetista", jonka sain. Hieman ihmettelin kukka- ja parsakaalin seurana olleita kahta muuta kaalia. Etiketistä selvisi, että toinen niistä oli lila kukkakaali ja toinen romanesco. Mikä ihmeen 'romanesco'?

Eräs blogituttava vihjaisi facebook'issa, että "tee kuin kukkakaaligratiini". Eilen illalla vihdoin kokeilin ja tein.

Pesin, pilkoin ja keitin kaalit suolalla maustetussa vedessä. Valutin vedet pois ja kaadoin kaalit voideltuun uunivuokaan.

Tein maitokastikkeen, jonka maustoin suolalla sekä valkopippurilla. Laitoin sekaan Emmental-juustoa.

Kippasin kastikkeen kaalien päälle...

...ja ripottelin pinnalle vielä samaa juustoraastetta.

VuokaRuoka (hih) oli 225-asteisessa uunissa noin kaksikymmentäviisi minuuttia.

Minun on nyt myönnettävä, etten osaa kertoa erikseen lilan kukkakaalin tai romanescon mausta. Meni kaikki kaalit sekaisin samaan kulhoon, mutta en havainnut mitään erityisesti poikkeavaa makua. Tavallaan harmi, etten saanut maistettua "uusia" kaaleja erikseen. Ehkäpä kokeilen joskus ensi kesänä "grillibileissä" tehdä dippilautasen, johon keitän kaikkia noita kaaleja erikseen.

Mutta hyvää tuli kyllä!

Korjaus edelliseen

Ajattelin asiaa aikaisemminkin, mutta vasta nyt tarkistin.

Vertailin niitä lankoja. Pakko siis täälläkin mainita, että hintaeroon vaikuttaa myös lankakerien kokoero. Laurissa on 100 g ja 7veljestä-langassa 150 g. Osa hintaerosta johtuu siis tuosta.

Mutta pitäydyn edelleen Laurissa. Piste.

On minulle joskus naurettu kun tuppaan säästämään pienetkin jäljelle jääneet kerät. Eilen pääsin taputtamaan itseäni selkään löytäessäni kriittisellä hetkellä minikerän - ja sain sukalle parin ryhtymättä purkamaan ensimmäisen sukan kärkeä. Yes.

Piti minun kirjoittaa enemmänkin, mutta nyt tuleekin kiire. Varasin itselleni kirppisryhmän kautta villatakin kahdella eurolla ja treffit ovat jo alle tunnin päästä. On mentävä.

Kivaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

UniPäiväKirja? (sis. lankavertailua)

No ei varmasti ole!

Tiedostan kyllä, että olen päivittänyt ahkeraan nukutuista ja nukkumatta jääneistä tunneista. Nyt vihdoinkin näyttää siltä, että "oikea ja aito" rytmi on löytymässä. En enää herää yhden ja viiden välillä aamuyöstä vaan ihan "oikeaan" aikaan seitsemän ja kahdeksan tienoolla. Tuntuu hyvältä.

Mainitsin jo, että kävin TAAS ostamassa lankaa. Antakaa anteeksi (hih), mutta nyt on villasukkien ja säärystimien kausi. Minulla. Tykkään eniten käyttää Lauri-lankaa (75% villaa, 25% polyamidia) sillä 
a.) se on erittäin kestävää käytössä, 
b.) se kestää konepesua, 
c.) on miellyttävää kutoa, 
d.) niissä on mukavia värejä, ja kirjavaa lankaakin löytyy sekä 
e.) se on edullista.

Käytän omassa vertailussa esimerkkinä Novitan 7veljestä-lankaa (75% villaa, 25% polyamidia). Yksiväriset "seiskaveikat" maksaa Novitan verkkokaupassa 4,75€ ja joskus niitä löytyisi tarjouksesta kympillä kolme. Itse koen, että kyseisen langan laatu on heikentynyt viime vuosina. Langan vahvuus on myös paljon kiinni väristä; monesti murrettu väri on perusvärejä ohuempaa ja heikompaa. Mukana on liian usein solmuja ja/tai heikkoja kierrekohtia.

Yksiväriset Lauri-langat maksavat Saiturinpörssissä 2,95 euroa.

(Näissä sukissa ei ole Lauri-lankaa)

Novitan kirjavista langoista valitsin esimerkiksi nettikaupan puolelta 7veljestä Aurora-langan (sama koostumus kuin kaikissa mainitsemissani langoissa). Siellä se maksaa 6,90 euroa ja kaupoissa usein jopa yli kahdeksan euroa. Vastaava kirjava Lauri-lanka maksaa Saiturissa 3,90€. Melkoinen ero, ja ainakin minun lompakolleni ratkaiseva sellainen.

(Näissä on pelkkää Lauria!)

Nyt ON into päällä ja hyvä niin. Minä tykkään. Saa langat kyytiä ja tulosta syntyy! Käsialakin paranee ja tasoittuu koko ajan tekemisen myötä.

On aika pukea vaatteet päälle ja lähteä "aamulenkille". Taivas on kirkas ja pakkasta on viitisen astetta. Tarkoitus on mennä Saiturinpörssiin ostamaan 16:sta rullan paketti vessapaperia. En osta enää sitä Lidl'istä sillä hankkimani paketti sisälsi luokattoman ohutta ja epäkäytännöllistä paperia. Katsotaanpas pääsenkö sujahtamaan siellä lankahyllyn ohi pysähtymättä..?

Kutominen jatkuu...

VäsyPäivä

Aina ei vaan jaksa.

Eilen tuli vähän käveltyä kun käytiin TAAS lanka- ym. ostoksilla. Muuten oltiin lähinnä kotona. Ja minä tietysti kudoin.

Sain ensimmäisen tilatun ylipolven säärystimen valmiiksi. Vähän siitä tuli löysä, mutta tuskin saaja pitää sitä paljasta ihoa vasten. Pitää tehdä vielä toinen..

Tilaaja toivoi punaisen eri sävyjä sekä oranssia. Niitähän noissa on.

Kirppikseltä löysin käyttämättömät Thinsulate-sormikkaat (4€). Teema sopii tällaiselle lapintytölle...

Tuppo on kahden tyttärensä kanssa keskustassa. En lähtenyt mukaan sillä olen syytänyt turhan monta euroa kirppiksille, lankoihin sekä ruokakauppaan viime päivinä. Ai niin, tuohon 'väsyyn' liittyen: heräsin tänään VASTA puolikahdeksan aikaan ja nukuin päivän mittaan kahdet päikkärit. Edelleen kyllä väsyttää, mutta enää en mene nukkumaan ennen yöunia. Pitää vielä piipahtaa liikkeelläkin tänään.

Telkkarista alkaa kohta Hurjat rakkauskilot. Tämän illan jaksossa on tuttu pariskunta, joten jakso on katsottava. Nappaan kutimen mukaan ja menen sohvalle valmiiksi...

Huomiseen!

Persimon'ia ja pizzaa

Kaappiin oli kertynyt yhtä ja toista...

...jotka "huusivat" päästä pizzaan. Tein pohjan pitkästä aikaa 'oikealla' hiivalla ja kyllä sen eron ainakin käsittelyssä huomasi. Paljon miellyttävämpää kuin kuivahiivalla nostatettu taikina.

Kaapista löytyi myös kaksi 'jotain', joita olin nopeasti katsottuna kuvitellut pihvitomaateiksi. Ei ne niitä olleet. Jouduin kysymään muualta apua tunnistamiseksi ja sain tietää, että ne ovat persimon'eja. Pilkoin yhden pizzaan ajatellen, että laitetaanhan/käytetäänhän persikkaakin. 

Eräs ystävätär vihjaisi, että kannattaa laittaa piparkakun päälle sinihomejuustoa ja ihan ohut siivu persimon'ia. Meiltä löytyy pipareita, homejuustoa ja tuota persimon'ia. Pitänee kokeilla.

Kaapista löytyi kinkkusuikaleita, meetwurstia, sipulia, paprikaa, jalapeñoja ja sitä persimon'ia.

Unohtamatta aurajuustoa, mozzarellaa (siitä en itse niin pidä ja siksi sitä on vain puolikkaassa pizzassa) sekä Emmental-juustoraastetta.

Kaloreista ja kellonajasta viis - ei tässä vielä olla nukkumaan menossa. Itseasiassa Tuppo kyllä nukkuu nytkin. Minulla oli alunperin ajatus, että teen vain pohjan ja Tuppo saa säveltää loput. Tehtyäni pohjataikinan oli mies jo täydessä unessa...

En vielä voi kertoa mausta. Antaa jäähtyä vähän ensin.

Tuppo lueskeli jonain lähipäivänä lehdestä, että suomalaiset laittavat kuulemma liikaa täytteitä tehdessään pizzaa. EN YMMÄRRÄ. ;o) Hih.

Kävin iltapäivällä bingossa. Voitot jäivät ärsyttävän vähäisiksi. Minulla oli sukkatekele mukana ja sainkin tehtyä vähän matkaa. Eka on valmis ja toisessa on kantapää ohitettu. Jospa jaksaisin tehdä sen vielä tänään loppuun. Ehkä.

Nyt pizzaa maistamaan!

Ps. Kai tuo mies on herätettävä syömään...

Ps2. Tapasimme Pojan kanssa eilen. Istuin Jaffalla karaokebaarissa ja kuuntelin kun Poika lauloi. Oli antoisa tapaaminen sillä keskustelimme syvällisempiäkin. <3 

Säärystimet ja suunnitelmia

Nyt pääsee aloittamaan jotain uutta uusilla langoilla.

Meinasi kostautua oma ahneus. Tai siis alkoi jo ärsyttää kun oli kaksi neulomusta tekeillä yhtäaikaa. Syynä oli lankojen loppuminen kesken. Piti muka aloittaa toinen homma ennen kun pääsi ostamaan lisää puuttuvaa lankaa. Oli tehtävä päätös, joten kudoin ne villasukat loppuun ensin ja perään nämä ylipolven säärystimet.

Olen innoissani kun olen löytänyt pitkän tauon jälkeen motivaation kutomiseen. Lisämotivaatiota antaa ensi kuun synttärireissu (Tupon lahja minulle!), jonne olisi kiva saada lisää käyttörahaa tulevilla neulomuksilla. Tarkoitus on myös myydä kirppiksellä ylimääräisiä (liian pieniä) farkkuja, tarpeettomia laukkuja, käyttämättä jääneitä kenkiä sun muuta tarpeetonta. Ja sitten kaikki saadut eurot talteen matkakassaan!

Sain vinkin käsityöryhmästä ja sitä noudattamalla sain aikaiseksi siisteimmät sisäpinnat ikinä. Olen tyytyväinen.

Rahan säästämiseen on nyt toinenkin motiivi: hankimme juuri toukokuulle viikon all inclusive-reissun Kreikkaan. Se oli messutarjous ja jos samaa kohdetta katsoo nyt, niin matkan hinta on jo noussut. Meillä hintaan sisältyy lennot Finnair'illa, lentokenttäkuljetukset sekä perillä ilmastointi. Keskitasoinen hotelli sijaitsee lähellä paikallista keskustaa sekä uimarantaa. Ja hotellissa on NELJÄ uima-allasta!


Mieltäni suuresti lämmittää huomio, että en tarvitse mitään uutta reissua varten. On uudet matkalaukut ja ranta(hamam-)pyyhkeet, on bikineitä, mekkoja, varvastossuja ja sandaaleita. Kaikkea on.

Sain tällaisen "Kaali Kvartetin" enkä todellakaan tiedä mitä noilla voi tehdä?! Tai siis toki kaksi noista on tuttuja tuotteita, mutta. Paketti sisältää kukka- ja parsakaalin, romanesco'n (mikä se on?) sekä lilan kukkakaalin. Pitää vissiin googlettaa...

Taidan alkaa kutomaan uusia sukkia. Jos tekisi tällä kertaa vähän lyhemmät. Lankoja riittää!

Leppoisaa lauantaita!

KierrätysLöytöjä

"Toisen roska on toisen aarre".

Olen todennut sen monien tapaan ennenkin, mutta aina se vaan pitää paikkansa. Minä kyllä kannatan mielelläni kierrätystä ja teen sitä omalta osaltani käyttämällä kirpputorien tarjontaa hyväkseni. En vaan voi olla ihmettelemättä joidenkin vaatteiden/tavaroiden kohdalla, kuinka niin käyttämättömät tuotteet ovat päätyneet kierrätykseen? Ei se minua haittaa, kyllä niistä moni minulle kelpaa.

Ehkä parhaimpana ja ihanimpana esittelen ensimmäisenä tuon takin. Näyttää siltä, että sitä on käytetty vain kerran-pari. Kahdeksalla taskulla varustettu hupullinen takki pitää tuulta ja sadetta. "Et tarvitse sadetakkia erikseen", siinä lukee. Ja varmasti tuo takki on lämmin! Maksoin siitä kymmenen euroa!

Paikallisen kirppisryhmän kautta (facebook) bongasin Adidaksen Suprstar'it, jollaisten perään olen pitkään haikaillut. Kerrankin osuin 'paikalle' ensimmäisenä ja sain ne ostettua.

Nuo ovat juuri sopivan kokoiset ja täysin ehjät. Kengät veroittivat lompakkoani saman kympin verran. Ainakin netin mukaan noiden kenkien hinta voi olla uutena jopa 120 euroa!?!

Tuli kierrettyä kolmella kirppiksellä kahden päivän aikana. Kävin ensin yksin yhdellä lähikirppiksellä, joka on "luottopaikka" hankkia edullisia korvakoruja. Niitä on siellä yhdessä pöydässä aina ja suurin osa niistä on ihan uusia. Hinnat pyörivät yhden ja kahden euron välillä. Eipähän harmita jos sen hintaisista korviksista sattuu toinen hukkumaan. Paitsi tietenkin jos kyseessä on Ne Aivan Ihanat...

Ostin samasta paikasta ja samasta pöydästä rihkamasormuksen, jonka 'kivi' vaihtaa koko ajan väriä. Sormus maksoi 0,40 euroa ja sopii (kuulemma) tyyliini. Toki se värjää sormea, mutta eihän sitä tarvitse koko ajan pitää.

Sitten tavattiin Tupon kanssa, käytiin kahvilla ja käveltiin vähän kauemmaksi yhdelle kivalle kirppikselle. Tuppo löysi sieltä pari keräilyjuttua, joista en osaa (kehtaa) selittää sen enempää. Mies on erittäin tyytyväinen löytöihinsä ja se riittää.

Itse löysin kuvan lentolaukun, joka vaati vain vähän puhdistamista. Oli kevyesti pölyyntynyt. Putsasin laukun ja poistin merkin päältä suojamuovin. Nyt sekin kiiltää kuin uudessa. Matkalla huomasin, että toinen rengas kinnaa. Puhdistuksen yhteydessä löysin renkaan vierestä laukun sisäpuolelta kumin palasen, joka oli ilmeisesti irronnut lyijykynän päästä. Veikkaan, ettei rengas jumita enää. Laukku maksoi viisi euroa.

Lempivärini oranssi on parin viime kesän aikana kääntynyt enemmän turkoosiin. Kuvan paita, ensi kesän lemppari, on intianpuuvillaa ja "pitsit" myös puuvillaa. Varmasti ei kutita. Ihanuus maksoi kolme euroa.
 

Ostin kaksi pussillista rannekoruja á kaksi euroa pussi.

Nämä kaksi massiivisempaa jätän itselleni.

Nuo kaksi laitan joskus jollekin mukaan synttäripakettiin.

Nämä kaksi päätyivät heti käyttöön sillä minulla sattui olemaan persikanvärinen neule päällä. Loput viisitoista rannerengasta pistän eteenpäin yhdessä pussissa edulliseen hintaan.

Seuraavana päivänä oli palattava Fida'n kirppikselle, koska kuvan pyörällinen kauppakassi jäi vaivaamaan mieltäni. Gooletin tuotteen ja näin, että halvimmillaan vastaava maksaa kaksitoista euroa. Tuokin kassi on ihan käyttämättömän näköinen ja kuntoinen. Maksoin siitä 6,50 euroa. Nyt ei tarvitse enää kantaa mehuja, maitoja ja perunoita Lidl'istä...

Tällä reissulla jaksoin sovittaa tarvitsemiani farkkuja. (Olen käyttänyt yksiä ja samoja farkkuleggingsejä jokapäiväisesti pari vuotta, ja nyt niihin tuli reikä!) Sovitin kahdeksat housut, joista kelpuutin neljät ehjät & sopivat itselleni. Maksoin niistä vähän yli kaksikymppiä yhteensä. Ne plus yhdet Tupon itselleen löytämät farkut kuivuvat jo pyykkitelineellä.

Lopuksi löytyi vielä äidille "tervetuloa lomalle Helsinkiin"-muki. Tuosta käyttämättömästä Kermansaven mukista taisin maksaa vähän liikaa, "mutta kun nimi".

Nyt pitäisi sitten alkaa poistamaan itselle tarpeettomia tavaroita ja vaatteita. Ehkä jopa muutamat kengät myös. ToDo-listalle siis. Saataville euroille on käyttökohde valmiina, mutta siitä ihan erikseen tarkemmin... :) 

Kierrätys ansaitsemaansa kunniaan!

Koodi 'OmatSukat'

Yksi etappi on saavutettu.

Ei minun kyläilyajatukset oikein osuneet nappiin tällä viikolla. Mammalle tuli vieras ja se toinen nainen sai kutsun lapsenlapsen vahdiksi, niin en sinnekään voinut mennä. Ensi viikolla uusi yritys, luulisin.

Mutta siitä etapista -- minähän päätin alkaa kuluttamaan lankavarastojani pienemmiksi. Samalla päätin, että on aika opetella uusia tyylejä. Näitä sukkia tehdessä opin kolme uutta neulemallia.

Opin tekemään valepalmikkoa, kerrosrivinousua (ihana!) sekä ristiin vahvistetun kantapään, josta en oikein pidä. Ompelin napitkin varteen vaikka ei ne juurikaan käytössä näy.

Seuraavien sukkieni jalkateristä pitää tehdä vähän pienemmät ja napakammat mikäli tahtoo pitää sukkia kengissä. Noista jää vähän kantapäät kurttuun, mutta olen silti tyytyväinen. Itsellehän nuo jäävät.

Tällä kertaa loppui luonnonvalkoinen kesken. Kävin ostamassa sitä kerän lisää ja samalla sorruin sinne tulleeseen uuteen, pirtsakkaan raitalankaan. Mielikuvitus laukkaa jo sillä minulla on tuon raitalangan väreistä yksivärisinä lankoina keltaista, oranssia, viininpunaista sekä turkoosia... Ensin teen kuitenkin ne ylipolven säärystimet valmiiksi. Tokasta puuttuu puolet...

Olen kirppistellyt kahtena edellisenä päivänä ja tehnyt todellisia löytöjä. Kirjoitan niistä erikseen. Nyt puikot viuhumaan kun on reilu tunti aikaa. Kymmenen aikaan on menoa.

Rapsakkaa alkavaa viikonloppua!