EriPariSukkaPari

Kerta kiellon päälle?

Olen mielestäni tehnyt vain kerran aiemmin eriparisukat. Ja niin Stansta lähti etsimään kuvaa kyseisistä sukista ja päätyi selaamaan koko ihanan Kalymnoksen reissun kuvat läpi. Pääsisinpä sinne takaisin! Oli ihan käsittämätön juttu, että tuolloin maksoimme viikosta á 110 euroa!!! 💖

Huomasin, että kyseistä postausta, jonka kirjoitin kahdeksan vuotta sitten, olivat kommentoineet MNT, Vanha rouva sekä Marjatta! Kiitos teille siitä sekä siitä, että kuljette mukanani edelleen! 💕

Nyt nämä elämäni toiset, jotka valmistuivat viime yönä ja päättelin tänään.

Pakko myöntää, että sukat sattuvat silmiini yllättävän vähän? Lankaa näihin kului 120 grammaa. Tämä kuva valehtee...

Ja tämä kuva ei.

Näytti, että kuva kirkasti vaaleanpunaista ja siksi otin muka kuvan oikeasta väristä? Ihan samalta näyttää.

Seuraavaksi jotain muuta lankaa puikoille.

Taidan lähteä piipahtamaan puistossa haukkaamassa hetkisen happea ja käyn palatessa ostamassa limua sekä margariinia. Sitten onkin MasterChef Australian vuoro, vaikka näkisin sen Ruudustakin.

Leppoisaa iltaa.

Kun mikään ei riitä?

Satuttaa.

Ystävätär L. siirrettiin eilen Terhokotiin. Kävin Täti A:n luona ja sanoin, etten poikkea siellä Terhokodissa sen muiston vuoksi, että syyskuussa käymiseni jälkeen toinen Ystävätär nukkui pois samana iltana. 😢

HM soitti juuri, että Ystävätär L. oli nukkunut pois tänään aamupäivällä. R.I.P. 💙😢😰

Lähden viemään nallen (L. tykkäsi pehmoleluista) ja led-kynttilän L:n vakiopöytään LähiBaariin.

Saatte lisäsin kuvan myöhemmin... 👆

Että tällaista.

Kohtaaminen ja kokkaaminen

Sataa sataa sat...

Sateisen ja ankean päivän piristys, kun olin äsken tupakalla. Sellainen tontunpunainen, itseäni vanhempi nainen valkoisen terrierin kanssa kävi juttelemaan: "oletko se sä, jolla se nenä?". Siinä kehui nenän näköä samalla, kun koiruus kahlitsi itsensä jalkaani kiinni rapsuteltavaksi. Piti tiukasti etutassuilla kiinni reidestäni. Se koira, ei nainen. Juteltiin melanoomasta ja umpisuolista varmaan vartti. Kertoi, että koiran villapaidan kutominen on kesken... 💘

Kurkkasin kirjovehkaa samalla kun annoin sille vettä. Mitä ihmettä? Se kupla, jossa oletan olevan tuleva kukkanen, ei ole auennut vieläkään?? Sen sijaan sinne on ilmestynyt toinen. Pidempi, mutta kapeampi. Nyt en ymmärrä.

On jotenkin tyhjä ja tyhmä olo. Äiti kuiskii korvaan, että "tee itse sille jotain? Ei se muuten.." 💗

Kävi mielessä lähteä kävelemään, mutta napsahteluista päätellen sataa taas kunnolla. Ai niin, sain vihdoinkin laitettua lapsuudestani kotoisin olevan karttapallon makuuhuoneen ikkunalle.

Niin haluaisin jakaa tuon viirivehkan osiin ja istuttaa ne uusiin ruukkuihin! Raukka tukehtuu tuohon!

Ja minä tähän. 

Onneksi tänään tulee illalla katsottavaa telkkarista: Lapua 1976. Teille, kenellä on yhtä historiallinen televisio kuin minulla, niin tiedoksi, että MTV3 kello 19.30. Oletko nähnyt tuon jo?

*     *     *

Kiitos äiti! 💗

Laitoin pesemälleni pannulle sipulia, paprikaa sekä lihapyöryköitä, jotka sain puolitettua.

Käytin ostamani ruokakerma chilin.

Keitin loput makaronit ja lisäsin ne sekaan.

Samalla keitin kolme kananmunaa.

Tästä riittänee useammaksi päiväksi. 😋👍

Nyt äkkiä ruokaa lautaselle. Jospa se kohottaa mielialaa?

Jep, hyvä ruoka ja parempi mieli! 😍 Kieltä polttaa sopivasti.

Sateista perjantai-iltaa! Kiva, kun olet siellä! 🥰

Kun yksi portti sulkeutuu...

...niin mikä mahtaa aueta?

Osallistun tällä lyhyellä postauksella Kristiina K:n marraskuun haasteeseen "portti". Voi olla, että osallistun vielä toisenkin kerran, mutta tämä aluksi.

Kuva on Kreikasta, Kalymnoksen saarelta, jonne sydämeni jäi. 💘 Vielä minä menen sinne joskus uudestaan!! Tämän linkin alta löytyy tarinat siitä superhalvasta reissusta.

Olo on nyt kuin kuvan karvisella PORTIN toisella puolella - Koti myytiin eilen! 🏠 Ihana siitä oli päästä eroon, mutta muistot säilyy. Asunto (Koti! 💗) kuului elämääni vuodesta 1978 eiliseen saakka. Hommaa riittää vielä.

Helpottunut, mutta samalla surullinen mieli. Voihan äiti ja isä! 😢💕

Etiäppäin, sano.

ReissuKäsityöPussukka

Jota ilman ei kannata liikkua.

Yhdellä kymmenen tuntia venyneellä laivareissulla manasin sitä, ettei tämä reissupussukka ollut mukana. En voinut tehdä niitä solmupantoja valmiiksi, kun ei ollut neulaa ja saksia mukana.

Kreikasta ostamani pussukka sisältää: mittanauhan, Kalymnokselta ostamani taittosakset, hammastikun, kynsiviilan, viisi hakaneulaa ja neljä muuta neulaa sekä yllätyksenä itsellekin kaksi perussärkylääkettä. 👀

Tämän voi ottaa mukaan lentokoneeseenkin - Rovaniemelle. 😉

Päätteletkö käsityöt neulalla vai virkkuukoukulla?

VappuAamua

Vappuyötä 'itsekseni' vietellen...

Kaikki aikomani asiat tuli hoidettua eilen. Kävin postissa hakemassa paketin ja vein sen Mammalle. Kävin juomakaupassa ja vein 'simat' Mammalle. Kävin ruokakaupassa ja löysin sieltä kaikki listassa olevat (oudotkin) tuotteet, jotka vein Mammalle. Tuppo tuli vastaan ja menimme puistoon tapaamaan ystäväämme. Minusta siellä oli liikaa ihmisiä ja halusin pois. Samaa mieltä oli myös virkavalta...

Tuppo nukkuu eikä minua väsytä. Ei, koska nukuin jo monta tuntia.

Tähän seuraavaan fiilistelyyni (vanhat kuvat) sekoittuu kaksi eri reissua (Kalymnos & Lesbos) hotelleineen. Ei sen väliä, eihän? 😎

*     *     *

Lakana on kiertynyt jalkojeni ympärille ja osa on tiukasti olkapään alla. Ojentelen tyynyn alla puutunutta kättäni silmiä siristellen. Haistelen ilmaa ja koitan ymmärtää missä olen. Vaikka on pimeää, on valoisaa? Venyttelen kroppaani ja hymy nousee huulilleni.

Nappaan housut lattialta ja kiskaisen paidan päälleni. Villasukat suojaavat kylmältä lattialta.

Yritän avata parvekkeen oven mahdollisimman äänettömästi, jotta saisin pitää oman aamuaikani yksin itselläni. Hieman se ovi kolahtaa ja narisee, mutta mies tuhisee edelleen tasaiseen tahtiin (niin nytkin). Hiivin linnunmaidon lämpimään aamuun, sytytän tupakan ja katson ympärilleni. Haistelen.

Meren aallot kohisevat rantakiviä vasten. Rakennuksen toisella puolella skootterit kiihdyttävät mutkan jälkeen. Kuka on palaamassa 'satunnaisesta' yöpaikastaan, kuka kiiruhtaa töihin tai muualle. 

Pääskyset lentävät nopein liikkein, hipovat uima-altaan vettä ja kiepsahtavat taas ylemmäs. En enää pelkää niiden poiketessa parvekkeen yllä olevalle pesälleen. 

Kyyhkyset kujertavat ja jossain kauempana kukko leikkii herätyskelloa. Käyn jääkaapilla ja avaan hiljaa oluen "koska voin". Olen lomalla.

Nuuhkin ilmaa. Meri ja kukat tuoksuvat. Hymyilen itsekseni kuin mairea lehmä haaleassa rantavedessä. On langat, puikot, minä tässä. Tuppo lähellä ja minulla Ihana Oma Hetki. 💝

Hipsin hiljaa laittamaan kahvit keittimeen ja kananmunat kiehumaan. (Kalymnoksella oli ihan paras keittiövarustelu, näin ohimennen..)

Pilkon lautaselle kurkkua, tomaattia ja ihan parasta fetaa.

Palaan vielä hetkeksi parvekkeelle kutomaan, nuuhkimaan, tuijottelemaan, nauttimaan ja odottamaan, että pääsen viimeistelemään yhteisen aamupalamme.."

KRÄTS. 💩

Paluu tähän päivään. Hitottaa, vaikka samalla tietysti ymmärrän. Reissuun lähtö olisi ollut ensi viikon sunnuntaina. Näemmä rääkkään itseäni? Ensimmäistä kertaa oli maksettuna kaksi viikkoa yhden sijaan. Kohdehotelli on remontoitu kokonaan menneen talven aikana, joten olisimme päässeet ihastelemaan sitä ensimmäisten asiakkaiden joukossa. Taidan toistaa itseäni, mutta. Shit. 🙈

Totta hitossa ymmärrän, ettei sinne pääse kukaan muukaan tällä hetkellä. Totta hitossa ymmärrän, että miksi. Totta hitossa arvostan jo kokemiamme yhteisiä reissuja! Totta hitossa koitan luottaa siihen, että matkoja on vielä joskus edessä. Mutta totta hitossa minua saa ärsyttää?  🙊

Syödäänkö vähän? Jos se lieventäisi 'hiipivää' kiukkua?

Oikeasti kello on pian kuusi vappuaamuna ja napsin pelliltä Tupon paistamia lohkoperunoita, nakkeja sekä chilimakkaraa. Ei nekään pahoja ole.

Lokit kirkuvat viereisen pizzerian nurkalla ja muut linnut rääkyvät miten osaavat. Lujaa. 🙉

Joku naapuri kotiutui juuri taksikyydillä. Taksin, joka lähti yksisuuntaista katua väärään suuntaan. Minä naukkailen punaviiniä ja Tuppo kuorsaa. Voi aamu.

Osaan minä ajatella onnellisiakin ajatuksia: Mamman hommat tuli hoidettua. Olemme kaikki (Tuppo, hänen tyttärensä siippoineen, Poika perheineen, äitimme ja muut sukulaiset) terveinä. Meillä on katot päittemme päällä ja kaikki tarvittava ympärillämme. Jääkaapissa syötävää ja heh, lasissa juotavaa. 😋

Aamuaurinko alkaa juuri nousemaan,

vielä hetki, kun on hiljaista täällä.

Mieltä hyvää Sä tuo meitä kantamaan,

olkoon hyvä mieli teidänkin päällä. 

Sinä päättää sen voit

miten vietät tään,

päivän, jonka valkenevan nyt Sä näät,

ihan hyvähän meidän on täällä.

Monta ajatusta, iloa, surua ja muut

koet rinnassas, sydämessäs aina.

Jos et koe, et tiedä, suljet tunteiden suut,

anna itsesi olla sä aina.

Stansta teille vappua toivottaa,

ei itseään riimittelemättä saa, 
ole täällä sä mun mukana 
vaikka vappuperjantaina?

 

 😂

 

Menisinköhän halailemaan lämpimästi tuhisevaa miestäni. Jos vaikka menisinkin..💓

Loistavaa vappuaamua sekä alkanutta toukokuuta!

Pois Kalymnokselta

Vihdoinkin viimeinen reissupäivitys...

Herättiin viimeisenä aamuna ja lähdettiin poikkeamaan lähimarketissa. Sitten haimme laukkumme huoneesta ja kävimme kirjautumassa ulos hotellista. (Olenko maininnut, että hotellivero oli 10,50€ per huone? Sama summa kuin keväällä Falirakissa.) Bussi tuli ja kuljetti meidät Pothiaan. Siellä siirryimme lauttaan.

Tällä kertaa istuimme sisällä. Tuppo taisi nukkua.

Nyt se ravintola, jossa kävimme tullessa, oli kiinni. Menimme kemiläisten kanssa viereiseen.

Vähän oli jo nälkä kun aamupala jäi syömättä.

Olin miettinyt tämän vaihtoehdon jo ennen reissua.

Cheese Saganaki oli hyvää paitsi, että se olisi voinut olla hieman enemmän paistettu. No, en ole tuollaista ennen syönyt eli ei minulla ole vertailukohdetta. Kemiläiset söivät samanlaiset.

Tilattiin myös Tupon kanssa kimppaan Kalymnos Salad, jonka tuleminen kesti ja kesti.

Eikä se oikeasti ollut edes hyvää.

Söin sitä silti.

Mukana tarjoiltiin puoliksi palanutta leipää. Syötyä sekin tuli.

Bussi tuli aikanaan noutamaan meidät ja vei lentokentälle.

Aina se lähdön hetki on haikea. Kiitos seurasta kemiläiset!!! 💕

Kentällä hoidettiin perusasiat.

TUI'n kone oli jo odottamassa.

Siirryimme koneeseen.

Nukuin koneessa ehkä pidempään kuin koskaan ennen.

Ai niin, lento lähti tunnin myöhässä.

Koskaan ennen en ole nähnyt USB-laturia penkin selkänojassa!?

Tänään kotona...

Muistoksi mukavasta reissusta jäi kuvien, kokemusten ja muistojen lisäksi "pakollinen" jääkaappimagneetti.

Talteen jäi myös bussiliput Pothiaan.

Itselle ostin Telendokselta (osittain kannatuksen vuoksi) kaksi kaulakorua.

Puolentoista litran valkoviini oli tarkoitus juoda paikan päällä, mutta se matkasi kotiin saakka.

Suklaa ja ruusuinen oliivisaippua menivät Mammalle, vesimelonisaippua Ystävätär TK:lle, natural oliivisaippua äidille villasukkien ja säärystimien kera. Vasemmalla ylin menee aidon pesusienen kanssa Tupon äidille kunhan tavataan.

Nyt on koko reissu käyty läpi. Oli oikein mukavaa ja mieleen jäi, että tuonne voisin mennä toistekin.

Mukavaa alkavaa viikonloppua!