20 v kekkerit

Oli perjantai 30.10.2026.

Kylläpä haastaa! Avasin läppärin kolme ja puoli tuntia (!!!) sitten ja sen jälkeen olen onnistunut siirtämään maksimissaan kymmenen kuvaa. Suljin ja avasin uudestaan, ja sitten ladattiin päivityksiä vaikka kuinka kauan. Ottaa koville, uskotteko? Olin päättänyt, että en luovuta vaikka menisi viisi tuntia...

Aloitan siitä, että karaokeystävätär saapui torstaina töidensä jälkeen ja teki juustokakun. Päällisen teko jäi perjantaille ja sitten ihana kakku oli valmis, kiitos! 💛

Itse aloitin keittiössä vähän ennen kahtatoista. Alku sujui ihan hyvin: kuullotin kaksi pilkkomaani sipulia pannulla, käytin paketillisen pekonia pannulla ja pilkoin sitten ne keittiösaksilla, siivutin isommat ja pienemmät tomaatit sekä mustat oliivit.

Pilkoin suippopaprikat, joista yksi oli hieman erikoisen mallinen.

Piti pinota kaapista aiemmat tonnikalapurkit samaan torniin. Nauratti. 😄

Aloitin piirakoista ja vaikka ärsyttää/harmittaa/nolottaa, niin kerron silti. Tässä ensimmäinen piirakka, jonka kuvasta jo näkee, että jotain unohtui...

Olin tosi jännityksissä ja sähläsin. Tokaan piirakkaan tuli ekasta poiketen oliivit.

Käytin molempiin purkin tonnikalaa vedessä ja toisen chilillä. Tein piirakat yksitellen ja pilkoin niihin chilit tasaisin välein keittiösaksilla.

Onneksi molemmissa oli sentään juustoraaste päällä.

Toka piirakka valmistui enkä vieläkään tajunnut!? Vasta seuraavana päivänä (onneksi, ettei pilannut perjantain fiilistä!) avatessani jääkaapin näin matkasta jääneet kermaviilit. Voi perhana, mutta näytti ne piirakat kelpaavan noinkin... 🙈

Oli pizzan vuoro. Olin tehnyt taikinan jo valmiiksi ja se oli kohonnut mukavasti ollen tosi helppo käsiteltävä. Punaista soosia, juustoraastetta, sipulia, paprikaa, savusuikaleita, pekonia, Aurajuustoa sekä ananasta.

Päälle vielä tomaattia ja sitten pussillinen Emmental -raastetta.

Olin ajoittanut siten, että sain pizzan uunista niin, että sen saattoi kantaa polttamatta sormia.

Saimme karakeystävättären kanssa laitettua piirakat isoon Tokmannin kassiin ja kakun niiden päälle. Pizzan päälle laitoin foliot ja sitten ympärille ison pyyhkeen. Oulun ystävätär tuli avuksi (kiitos!) ja kannoimme ruoat lähibaariin. 

Tällä kertaa tein kortit, joista selvisi tarjottavien sisällöt (ilman kermaviilisoosia..!).

Oulun ystävätär lähti Liskonaista ja hänen avustajaansa vastaan rautatieasemalle (kiitos!!) ja sieltä he palasivat onnistuen käyttämään ratikan alas laskettavaa ramppia. Siitä voisi mennen tullen kirjoittaa oman postauksensa, mutta kirjoittakoon Liskis avattuaan tauon jälkeen bloginsa Mitä ihmettä. Minähän en ollut mukana kumpaankaan suuntaan.

Hieman ennen seitsemää 'riisuin' ruoilta 'matkavaatteet' ja...

...asettelin tarjottavat tarjolle. Poikani saapui ja rullasi pizzan paloiksi, kiitos siitäkin! 💝 Vaihdoin tennarit punaisiin saappaisiin.

Pöytäkoristeena oli ajankohtaan sopiva, kotoa tuomani, keraaminen kurpitsalyhty led -tuikun kera.

Porukkaa oli just sopivasti. Ihan mahtavaa, että Poikakin tuli ♥. Ja Liskis. Karaokeystävätär ja Juhannuskaveri yhteisen tyttärensä kanssa. Läheisimpiä baariystäviä. 

Sain todella upean kukkakimpun!! 🧡 Kiitos!

Korttiin olivat kaikki paikalla olevat kirjoittaneet nimensä. 💗

Karaokeystävätär toi oman laitteensa ja niin illan kruunasi karaoke, joka teki kuulemma kekkereistä "Stanstan näköiset". ♫♪. Poika, Liskiksen avustaja ja moni muu ilahdutti lauluillaan. Toki lurittelin tietysti itsekin. Olipa ihanaa!

KOKO ILTA OLI ONNISTUNUT JA IHANA!! 🥰

Kotiin palasivat uunipelti, piirakkavuoat, kakkuvuoka sekä -kupu. Pizzaleikkuri, kakkulapio, kaikki. Sain vielä miehistä kantoapua niille, kiitos!

Liskis sai illan aikana joskus aikaa sitten tekemäni sukat, jotka jostain kumman syystä huopuivat koneessa (toiset samanlaiset samassa koneessa ei..), kun tiedän hänen tykkäävän sellaisista. Sain myöhemmin kuvan.

Kivoja kuvia illasta on paljon muistoksi, kunhan saan nekin siirrettyä. Te puolestanne 'joudutte' tyytymään mielikuviin. 😇

Onnistuinpas! Aikaa läppärin ensimmäisestä avaamisesta kului melkein se arvioimani viisi tuntia... 

Ps. Piipahdin äsken ulkona ja näin jalkakäytävällä kaksi koulusta palaavaa tyttöä. Soittivat pyöriensä kelloja ja lauloivat. Tunnistin kappaleen, joten lauloin mukana: "All I Want Is Christmas". ♪. Ensin tytöt vähän häkeltyivät, mutta nauroivat perään. 😀 

Olipa niin ihana ilta!!! 😍

20 vuotta!!

30.10.2006 - 30.10.2026.

Että mitäkö? Ilman amfetamiinia (ja ekstaasia)!!! 👌

Ikävuodet tulevat itsekseen, mutta nämä kaksikymmentä vuotta olen 'tehnyt' itse. Muistan sen viimeisen kerran: Mersu raksutti ikkunan alla, kun menin kylppäriin ja piikitin viimeisen kerran valmiiksi tekemäni 'vedot'. Siitä sitten sen Mersun kyytiin ja ex-vuokralaisen saattamana vankilaan Hämeenlinnaan. 

Olin onnekas, ettei minua testattu mennessäni, koska siitä olisi tullut seurauksia. Yö matkasellissä, jonka ikkunan takana oli naisten ulkoilu menossa. Tuttuja ääniä, ja aamulla kerrokselle. Siitä se lusiminen taas lähti ja kesti liki kaksi vuotta. Vetoja ei ole sen jälkeen näkynyt... 👌

Vaikka aika usein ärsyttää yksi sun toinen asia, niin ei koskaan se, että kykenin lopettamaan!! Mitään lääkkeitä tms. en tarvinnut. Moni on sanonut, että jos olisin jatkanut, niin tuskin olisin hengissä enää. Olen samaa mieltä.

KIITÄN kaikkia sieltä vuodesta 2008 lähtien, kun palasin vankilasta Omaan Kotiin, matkaani seuranneita ja teistä lähimpinä Hannia sekä Liskonaista, joka saapuu juhlimaan merkkipäivääni 'Lahesta' saakka, koska Tärkeä Päivä!!! 💖 

Olette kaikki olleet isompana tukena ja apuna kuin uskottekaan!! 💝 Myöhemminkin tämän matkan varrella! "Himo" huumeeseen ei katoa koskaan, mutta olen itsestäni ylpeä, kun osaan sanoa "ei kiitos!". 😇 Aion pysyä samalla linjalla!

Tänään herkutellaan ja juhlitaan!!! 🥳 

Kiitos!!! 🥰

Aiheesta ja sen vierestä

Nettiyhteys putoaa vähän väliä.

Nyt tulee niin sekavaa tekstiä sekavassa järjestyksessä, jotta koittakaapa kestää. 😆

Hain tänään pitkästä aikaa kananamunia autolta. Sähläsin tilauksen kanssa ja tilasin yhden sijaan kaksi kennoa. Maksoin tölkkirahoilla. Soitin ja kutsuin karaokeystävättären noutamaan tarjottuna toisen. Tuli ja sai.

Aamulla olin saanut kännykkään niiiiiiiiiin surullisen viestin blogiystävättäreltä, jota (viestiä) en tietenkään avaa tässä, mutta blogiystävät rakkaat: puhaltakaa kasa enkeleitä 👼 siihen suuntaan!!! Omani välitin jo. Itkettää! 😢 Koen 'toisen' kivun vahvasti!!! 💕

Tästä pudotaan tökerösti sarjaan 'värittömät ruoat'. En osta enää koskaan näitä pieniä paprikoita. Ne ei maistu juuri miltään.

Vähän sipulia ja loput lihapullat.

Niistä syntyi juustokerman kera kastike.

Jälleen kerran kierremakaroneja. Missä värit?

Lämmitin loput ja olin viemässä ne Oulun ystävättärelle, mutta hän olikin jo lähtenyt lähibaarista. Annoin rasian iäkkäälle ikäiselleni sinkkumiehelle.

Torstaina sain vietyä kertyneet tölkit.

Tölkkihaasteeseen alkaen 10.03. lisätään 195,10 + 7,60 = 202,70 euroa.

Samana päivänä Oulun ystävätär houkutteli minut mukaan ja matkasimme kahden miehen kanssa Itä-Helsinkiin Lanternaan ostamaan toiselle miehistä uuden sängyn Jysk'istä. Mikä palapeli, kun leveys, jalat ja petauspatja piti valita erikseen. Mies osti uuden peiton ja tyynyn samalla, mutta unohti aluslakanan, kun osti 20 cm leveämmän sängyn edellisen tilalle.

Käytiin Oulun ystävättären kanssa kaupassa '127', josta hän löysi kahdet vatsaystävälliset housut ja kohtasimme Hesburgerissa. Hih, ystävätär tarjosi minulle tuplajuuston siitä, jonka vein hänelle sairaalaan. 😍 Kiitos!!

Oli edelleen sama päivä, kun kävin kaupassa kaupoissa. Ensin K.ssa. Ale-eineksiä.

Maksalaatikosta söin kolme kertaa!?

Elovenat oli tarjouksessa, mutta...

...enpä osta toista kertaa, koska ensimmäinenkin jäi syömättä loppuun, phyh. Inha koostumus.

Meinasin unohtaa mainita suippopaprikat, jotka olivat tarjouksessa eurolla.

Hetken mielijohteesta kipaisin viereiseen Alepaan ja tällä kertaa se kannatti! Apua: huomasin, että K-marketissa kotimaiset tomaatit maksoivat KUUSI EUROA KILO!?!? 👀👀 HUH.

Hevihävikkilaatikosta kaikki nuo sekä...

...maksoivat vain:

Kukkakaalin vuoksi palasin takaisin K-market'iin...

Ja... Eipäku, juustot Alepasta.

Ruokatestiin alkaen 01.09. lisätään 59,45 + 14,75 = 74,20 euroa.

Pitäisi vissiin mennä valmistamaan kukkakaaligratiinia?

Mars-jäätelö ei petä koskaan! Ostin näitä joskus usein paketeissa.

Loppukevennyksenä Vaasan ystävättäreltä saamani (luvalla laitettu) kuva JO NYT myyntiin tulleista joulukalentereista, jotka ovat hänen sanojensa mukaan keittiön pöydän kokoisia (ja kalliita!)...

Hou hou hou.. 🎅

Pyhäpäivää!

Jäi HYVÄsti

Oli lauantai 29.08.2026.

Kuten olen jo kertonut, niin pakkasin kolme valmistamaani piirakkaa kestokassiin ja kiikutin ne lähibaariin. Sieltä lähti yhtä matkaa sopiva määrä porukkaa, sillä mahduimme yhteen tilataksiin. Olin varannut tölkkirahakiposta käteistä oman osuuteni maksua varten. Siunaustilaisuus oli Hietaniemen kappelissa, jossa en ollut ennen käynyt.

Otin poikkeuksellisen vähän kuvia ja koska istuin takarivissä, osa kuvista on ystävättäreltä. Lupa kuvien rajaamiseen sekä julkaisuun on kysytty ja saatu, kiitos! 

Senkin kerroin jo, että yksi mies hankki ruusut ja jakoi ne eteisessä. Tällä kertaa niitä varten oli varattu maljakot.

Olimme alttarilla koko baarin voimin yhtä aikaa. Olin mielestäni ensimmäistä kertaa todistamassa arkun siirtymistä ovien taakse. Se tuntui aika surulliselta. 😢

Vieressäni istui naapuritalossa asuva tuttu mies ja hän yllätti laulamalla virret kanssani. ♫♪.

Sitä minä ihmettelen, että vainaja tapasi käydä päivittäin lähibaarissa ja silti meni KAKSI VIIKKOA ennen hänen löytämistä kuolleena kotoaan!!? Saman ajan ruoatta ja juomatta ollut kissa (12 v) oli 'päästettävä pois' kokemansa jälkeen. 😿

Vaikka ostin sen kahden euron vaatteen, niin en laittanut sitä, koska vaate olisi vaatinut sukkahousut. Sen sijaan laitoin karaokeystävättäreltä saamani paidan, joka oli riittävän pitkä. Kuosi sopi mielestäni tilaisuuteen?

Kuka oikeasti katsoo mitä kenelläkin on päällään, kunhan välttää kirkkaita värejä? Oli hienoa nähdä "kantikset" mustissa puvuissaan!! 💘 Trikooni oli käyttämättömät ja tennarit tutut sekä turvalliset.

Poncho teki kokonaisuudesta juhlavamman, eikö?

Omaiset pitivät oman muistotilaisuutensa muualla ja me "lähibaarilaiset" omamme tietysti kantapaikassa. Tarjoilija-ystävätär oli laittanut kaikki tuomisemme tarjolle. Toinen ystävätär oli valmistanut pellillisen omenapiirakkaa. Vähän harmitti, ettei ollut pöytäliinaa.

Kuvien ottaja toi riisipiirakoita ja ystävätär oli tehnyt niille munavoin.

Joku toi kuivakakkuja ja vaahtokarkkeja.

Tuo juusto-suolakeksi-viinirypäle -lautanen ansaitsee oman kuvansa. Hieno sommittelu!

Oli hyvät ja arvoisensa tapahtumat! Lähibaarin seinälle on jo laitettu iso miehestä maalattu kuva. 💜

Minäpä häippään laivalle...

Sujuvaa sunnuntaita!