Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unia. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. heinäkuuta 2026

Pikkuvarvas liikkuu jo

Olen kai heräämässä henkiin?

Vähissä ovat kirjoittamisen aiheet, kun on kotona yötä päivää? Lepo, lötköily, ajattelemisesta laistaminen... Tekivät tehtävänsä. 😍

En edes tohdi kertoa kuinka pitkään totesin joka ilta, että jäi tiskivuori selättämättä!? Joka ilta yhdeksän jälkeen katsoin kasaa ja valehtelin itselleni, että 'huomenna'. Eilen se 'huomenna' vihdoinkin koitti ja taas samalla huijauksella, että "jos vaikka edes juomalasit pesisin". 

Jotain tunti siinä vissiin meni ja hien määrä oli uskomaton!

Kuinka kiva olikaan herätä tähän päivään, kun olin ladannut kahvinkeittimenkin valmiiksi. 😊

Tuntuu vähän kummalliselta eilen saamani laskun myötä: kävin silmäsairaalassa 21.05., lasku tuli eilen ja eräpäivä on 24.07.!? Yli 70 euroa piipahduksesta ilman mitään jatkotoimenpiteitä, mutta maksettavahan se on. 👀 Olisin olettanut laskun saapuvan "vähän" aikaisemmin.

Lihapiirakka, jonka söin illalla, oli pakastimesta. Toinen on vielä jääkaapissa.

Olen kai tuijottanut aika tiukasti kahta lankakerää, sillä näin niistä viime yönä unta. Mietin illalla, että jos kädet ei hikoaisi paljoa, niin voisin kutoa noista Pojalle valmiiksi joululahjasukat...

Jotain reipasta väriä mukaan varsiin? Etsin keristä stemmaavat kohdat ja ne löytyivätkin UNESSA heti. 😄 Kaipa minä kohta puran keriä pitkin lattiaa sopivia kohtia etsien...

Suihkunraikkaana toivottelen teille:

Aurinkoista perjantai-iltaa!

keskiviikko 8. huhtikuuta 2026

Tuli äiti (ja muuta) mieleen

Kansainvälistä romanipäivää.

Meinasin aloittaa, että "terveisiä suihkusta", mutta aloittaminen viivästyi. Kaikki kai sitä suihkussa käy (?), mutta aihe on tässä nyt siksi, kun tuli äiti mieleen. Käydessämme Rovaniemellä viimeisen kerran yhdessä saunassa, äiti istui jakkaralla ja minä pesin hänen hiuksensa. Kysyin, että "onko puhtaat", niin äiti kokeili ja sanoi: "ei narise vielä". Pesin toiseen kertaan, vaikka ohuita hiuksia ei enää paljoa ollutkaan. 💗 Omani narisivat tänään.

*     *     * 

Katsoitteko eilen Master Chef Suomi -ohjelman? Onneksi en kirjoittanut heti sen perään, koska suuni oli täynnä sammakoita. 🐸 Teemana oli kokata kutsuvieraille kolmen lajin juhla-ateria; KASVISsyöjille...

Yksi kilpailija laittoi jälkiruokaan liivatetta!!? 👀 "Liivate eli gelatiini on proteiinista koostuva ruoka-aine, jota valmistetaan yleensä sian nahasta tai sian tai naudan luista, suolista ja jänteistä pitkään keittämällä". (Wikipedia) Amatöörikokki ei saanut mitään palautetta asiasta (ainakaan 'julkisesti') ja kyseinen joukkue vielä voittikin. Mitenköhän ne ruokailijat ovat ottaneet tiedon (TV:n kautta) vastaan?

Kävin lukemassa jakson saamia kommentteja. Monet olivat kommentoineet siellä muutenkin samaa, mitä olen itse kauhistellut. Auki olevia hiuksia, pitkiä kynsiä, koruja ja varsinkin sen sinihiuksisen pukeutumista. EI keittiöön mennä kainalot paljaina!!! Ja sopiiko ruokaa käsitellä paljain käsin laastari sormessa? Oletteko kuulleet kumihanskoista? Njääh.

Mutta se siitä - muihin aiheisiin.

*     *     *

Palataanpa vielä kylpyhuoneeseen. Laitoin pönttöön pesuaineen muhimaan ennen suihkuun menoa. Vaikka itselle muistiin: älä ikinä enää osta oikeanpuoleista ainetta! Se haisee todella vahvasti ihan kamalalle ja teho on mitätön.

PERHANA, TÄSSÄ KOHTAA KOKO LOPPU, VALMIIKSI SAAKKA KIRJOITTAMANI POSTAUS KATOSI!!?  Kuvineen kaikkineen. Ei kai se auta kuin yrittää kirjoittaa uudestaan. Koskaan ennen ei ole käynyt näin!!!!

Nyt testasin ensimmäistä kertaa vasemmanpuoleista. Melkein pelkkä vilkaisu riitti ja pönttö oli puhdas. (Muista ostaa uusi pönttöharja!) Eikä merkittävää hajua.

*     *     *

Kävin illalla kaupassa, koska halusin leipää. Saattaisi sitä olla pakkasessa, mutta en halunnut ruisleipää. Oli keljua edellisyönä, kun tuli nälkä juuri ennen nukkumaan menoa. Kuka sitä yöllä söisi kanapastaa? Koska olin ottanut pakkasesta ison paketin kinkkua, joka ei kauaa säily, halusin paahtoleipää.

Tavoilleni uskollisena kurkkasin poistolaatikkoon. Onnisti.

Koska kanapasta tökki vähän jo eilen (syön sitä vielä ainakin tänään), niin ostin varuiksi jauhelihaa.

Näitä ei mainostettu edes ulkona olevissa 'ständeissä', mutta onneksi huomasin tarjouksen hyllyn reunasta. Neljä kappaletta neljällä eurolla.

Muistin kotona olevan vain yhden ruokakerman, joten ostin kaksi kaveriksi. Näiden hinnalla saisi Litukasta kolme.

Ostan joskus suklaata, mutta karkkia en juuri koskaan. Poikkeukseen on syy, josta ei sen enempää...

Tarjouksista huolimatta lasku oli yllättävän iso. Karkkipussi oli kallein ostos.

Ruokatestiin alkaen 01.04. lisätään 12,67 + 16,87 = 29,54 euroa. 

*     *     *

Kuinka kiva olikaan illalla tehdä pari paahtoleipää.

Keitin teetä, joka näyttää kuvassa kahvilta. Jogurtin päälle sattui likainen lusikka, jonka vaihdoin tietysti puhtaaseen. On äärimmäisen harvinaista löytää keittiöstäni likaisia astioita muualta kuin tiskaltaasta!

Iltapalan jälkeen katsoin telkkaria, kudoin sukkaa ja popsin lakuja. Ruskeat ovat parempia kuin valkoiset, mutta kaikki tulee varmasti syötyä. 😄

Kävin äsken pussittamassa loput lihapiirakat (koska leipää) sekä merkkaamassa pienemmän pastarasian ja laitoin ne pakkaseen.

Päätin samalla hoitaa homman, joka oli odottanut jo jonkin aikaa. Makeutusaineen mekanismi hajosi tovi sitten. Valitsin käyttöön sahalaitaisen leipäveitsen ja onnistuin ilman ainuttakaan haavaa.

Valitsin astiaksi kotoa peräisin olevan kermanekan.

Tuoltahan sitten nypit.. 😅

Phuuh, ei ollut iso vaiva kirjoittaa uudestaan ja uskon muistaneeni aika hyvin mitä olin jo kirjoittanut, mutta ärsyttihän tämä. Onneksi en ollut poistanut kuvia koneelta! En koskaan poista niitä ennen julkaisua ja se näyttää olevan hyvä tapa.

*    *     * 

Näin aamulla hassua unta, jossa muka heräsin kolme kertaa ja kello oli aina vaan vartin yli kahdeksan. Edellisyönä sekä isä että äiti poikkesivat unessa tapaamassa. 💕 Haleja!

Vaikka aurinko paistaa, niin ei huvita lähteä ulos. Tuulee aika kovaa. Taidan lämmittää pastaa, syödä, keittää kahvit ja jatkaa sukan kutomista. Ensin julkaisen tämän äkkiä, ettei toista kertaa katoa.....

Aurinkopäivää!

keskiviikko 10. joulukuuta 2025

6. - 8. sekä 10. päivä joulukuuta

Kappas.

Tätä vähän ounastelin, että loin itselleni liian ison homman. Että kirjoitan joka päivä. Niin kävi - avataan välistä jääneet luukut.

Kuudes luukku. 

Hyvää (jo vietettyä) itsenäisyyspäivää! 💙

Kävimme MP:n kanssa kinkkubingossa ja illalla katsoimme Linnan juhlia. Kiitos seurasta!

Auttaminen voitaneen laskea palvelemiseksi? 😇

Seitsemäs luukku.

Kynttelikkö keittiön ikkunalla palaa. Ei ihan 24/7, mutta ainakin illat myöhään yöhön.

Kahdeksas luukku.

Tätä tuli tehtyä minimissään kymmenen viikkoa ikkunaremppaajien rampatessa:

He kyllä tulivat ja tulivat uudestaan... 😅 

Luukku kymmenen. 

Tätä olen kyllä noudattanut. Enää ei ole ystävätär L:ää, joka tykkäsi ruoistani, jos niissä ei ollut homejuustoa. 🙊 Tekemiäni piirakoita hän rakasti! 🤎

Juuri nyt jääkaappini on tyhjempi kuin vuosiin, mutta se on ollut viimeaikainen tavoite. Vanhat pois. Vielä sieltä pitää heittää jotain ikivanhoja tuotteita -ikävä kyllä- roskiin.

*     *     * 

...ONNEKSI kirjoittelin osan tuosta alusta eilen illalla. Viime yön unitunnit jäivät vähän reiluun neljään ja niidenkin aikana heräsin kerran ihan kamalaan pohjekramppiin!! Hyvä, että pääsin seisomaan. Näin unta, että heräsin vähän ennen kahtatoista ja olin siten missannut lääkäriajan. 👀

Oikeasti heräsin 'kelloon' kuuden jälkeen ja olin perillä Siltasairaalassa kahdeksan aikaan. Pääsin TT -kuvaan aiempaa nopeammin ja koko reissuun meni alle kaksi tuntia.

Nauratti, kun "tyyppi" sanoi vahingossa selostuksensa alussa, että "jos veneluu on murtunut paremmin" tarkoittaen luutumista, heh. Jonkin aikaa jouduin jännittämään ennen tulosta:

KIPSI POISTETTIIN!! 🥰 EI JOUDUTA LEIKKAAMAAN! (Hyvää joulua!?)


Tottakai ranne vaatii jumppaa ja varomista, mutta silti. Ajattelin aluksi kuoria ihon kahvinporoilla ja sitten rasvata ja rasvata, ja jumpata. Ennen sitä pötkähdän päikkäreille luovuttamaan omaa dna'ta omaan sänkyyn ihohilseen muodossa.
😄

Ihanaa.

keskiviikko 26. marraskuuta 2025

Leffoja - ei vaan, kipsiaika jatkuu..

Vielä hetki PITKÄÄ marraskuuta.

Pidin läppäriä kiinni pari päivää ja tuijottelin flekmaattisena telkkaria. Katsottuna ovat mm. joululeffat Mingle All the Way ja One December Night. Vaikka olen nähnyt tuon jälkimmäisen aiemminkin, niin pidin molemmista. Noiden lisäksi Salkkarit ja kaikki muut mitä normikanavilta tulee.

Menee päivät sekaisin, mutta eilen taisin katsoa Crashing Throught the Snow. Tänään, palattuani sairaalasta, katsoin elokuvan My Southern Family Christmas, jossa näytteli sama Bruce Campbell kuin One December Night -leffassa. Mielenkiintoista?

Koska en voi katsoa enää mitään digiboxin tallentamana, niin piti postata kännykkä kädessä reaaliajassa kuvaa varten.

Mielestäni tämä suomalainen sauna oli ensimmäisenä mainitsemassani leffassa?

Okei okei, tähän päivään. Nukuin yön äärimmäisen huonosti. Tiedättekö, mitä tarkoittaa 'työläs painajainen'? Se kestää ja kestää, ja siinä pitää itse toimia paljon. Sellaisen näin viime yönä, vaikka luulin, etten nukahtaisi koskaan. Oli ötököitä, huumeita, lukittavia ovia... kello herätti kuin 'tuonpuoleisesta' kuudelta.

Nukuttuja tunteja kolme tai neljä, kaksi mukillista kahvia, vaatteet ja tiukka ponnari, koska uskottelin pääseväni tänään OIKEAAN suihkuun. Pyh. Sovittu aika oli 8:20, olin paikalla 8:10 ja pääsin TT -kuvaan jotain 8:55. Vielä melkein tunti ennen kipsaushuoneeseen pääsyä. Maha murisi ja väsytti.

Ai niin; omakehu. 😇 Näin rollaattorin kanssa liikkeellä olevalla naisella vuoronumerolapun sekä Kela -kortin kädessä. Menin opastamaan, että "anteeksi, ilmoittautuminen on noiden ovien toisella puolella". Samalla avasin seinässä olevalla 'läpyskällä' hänelle oven. Siinä vieressä istuva nainen kehui, että toimin kauniisti. 💜 Niin hän sanoi.

Diipa-daapa-daa. Kipsistä kuorittiin punainen osa pois (vähänkö likainen?!), reunoja leikattiin ja laitettiin uusi punainen pinta niin, että se kiristää taas riittävästi. Seuraava aika on kahden viikon päästä 10.12. Kiitos! 😕

Luutumista oli tapahtunut, mutta ei riittävästi. Kahden viikon päästä arvioidaan leikkaustarve? En osannut olla pettynyt, koska arvasin näin käyvän. Nyt on napakka paketti! Kiristää kättä ja päätä.

Koska oli nälkä, niin poikkesin hetken mielijohteesta lähipizzeriaan. Mikään eines ei saanut syttymään, yäh.

Ihan kuin kastike olisi vaihdettu? Toisessa paikassa on paitsi kalliimpi, niin parempi annos. Nyt mennään tällä.

Söin tuosta vasta kerran ja syön vielä ainakin kaksi tai kolme kertaa.

Vielä viimeinen porttikuva tähän loppuun. Ja kissat. 😺

Soitin jo Täti A:lle ja kerroin tilanteesta. Viestitin myös Pojalle, koska olen luvannut viedä hänet laivalle joulukuussa. Harmittaa ja ärsyttää, mutta minkäs teet.

Rentoa iltaa.

maanantai 3. marraskuuta 2025

Neljäs kivi maasta

Kolmas päivä marraskuusta.

Näin unta, että näin unta, jonka olin jo nähnyt. Esiintyjinä Iina Kuustonen ja Kuustosen Minka, joka oli oikeasti Aino? Apua?! Turhautunut? Mökkihöperö? Ahdistunut? 

Ei tämä ole enää todellista: löysin äsken neljännen maalatun kiven...

...jossa ei vieläkään lue mitään!?

Tuli vaan mieleen, että toivottavasti näitä ei ole sijoiteltu jotain lasten aarteenetsintää varten? Ja minä pöhkö poimin nämä pois puistosta..? En osaa näitä sinnekään jättää.

100 litraa sahtia -leffa oli pöljempi kuin oletin. Tulee uusintana tänään. Ja Vappu Pimiä näytti TTK:n battlessa ihan pumpattavalta Barbaralta avonaisen suunsa kanssa, anteeksi! 🙈 

Katsoin juuri 15.11. alkavan Amazing Race'n kilpailijat - eikä: Paula Noronen (joka paikassa), Jaakko Parkkali (joka paikassa), Sara Sieppi (miksi taas?) ja Karoliina Tuominen (joka paikassa). Ja muutama muu. MasterChef Suomen kilpailijoita en vielä löytänyt. Minullako tylsää? Jep.

Sataa, ei sada, sataa. Tekisi mieli mennä vähän ulos ennen suihkun kanssa räpeltämistä. Toimeton olo, kun en saa sitäkään vähää tehtyä, mitä ehkä voisin. Tilanne lienee huomenna toinen, koska on käveltävä sinne työkkäriin. Poistun jupisemasta... 🐾

Hyvää alkanutta viikkoa!

perjantai 31. lokakuuta 2025

Punainen postilaatikko, unia ja puhelu

Kohta kuuu vaihtuuuu... 🌜

Äiti mainitsi joskus, että aamulla kannattaa sanoa itselleen: "tästä tulee hyvä päivä". 💗 Ajattelin kokeilla.

Saatuani kahvimukin viereeni nostin seinäkalenterin pois seinältä kirjatakseni siihen marraskuun menot. Reilua tuntia myöhemmin soi puhelin ja numerosta tajusin, että siihen pitää vastata. Kyllä, reipas miesääni halusi muuttaa ensi viikolla olevaa tapaamisaikaa työvoimatoimistossa.

Olipa meillä hauskaa, sillä olin juuri kirjannut kalenteriin ajaksi 9-10. Nyt mies sanoi, että "yhdeksästä yhteen". Olin hetken, että "häh?". Että neljä tuntia? Ei vaan, uusi aika on kello kolmetoista. 😅 Jäi tunne, että meille tulee hauska tapaaminen.

Viime öinen uni oli todella sekava. Joka tapauksessa olin hotellissa syömässä ja paikalla oli pariskunta, jonka naiseen törmäsin taannoin Kampissa laivalta palatessa. Miestä en ole tavannut vuosiin. Muistan unesta Mynthon -askin, jollainen minulla on avaamattomana kotona. Olen ostanut rasian aikoja sitten Tallinnasta. Milloinkohan tuo tulee avattua?

Ikkunaremonttifirma toimitti kyselylomakkeen postiluukusta joskus viime viikolla. Siihen tuli kirjata huoneistonumero, sukunimi, puhelinnumero sekä sähköpostiosoite ja palauttaa lappu viikon sisällä.  Rappukäytävän alatasanteelle ilmestyi postilaatikko sitä varten. Sävy sävyyn kipsini kanssa. 😆

Pyydettiin kirjaamaan risut ja ruusut sekä mahdolliset viat. Homman olisi voinut hoitaa sähköpostillakin, mutta koitin kirjoittaa paperiin. Käytin mahdollisuuden kirjoittaa vain "ok". Tein sen illalla ja vein lapun laatikkoon, koska pelkäsin annetun viikon menevän umpeen. Laatikko oli tyhjä. 👀 Ei ole enää.

Pöljä haluaisi palata ostarille tekemään ostokset, jotka edellisellä kerralla jäi tekemättä. Apteekissakin pitäisi piipahtaa noutamassa uusittujen reseptien lääkkeet. Kuin itseäni kiusatakseni haluaisin hakea viisi Nako -lankakerää kympillä, jos siellä olisi pirteämpiä värejä tummieni sekaan. Onneksi tajusin tarkistaa, niin tarjous on voimassa sunnuntaihin saakka. Tänään kuulemma sataa koko päivän, huomenna ehkä ei?

EDIT. Kävelin ees-sun-taas tihkusateessa ostarille. Farmaseutti avasi Panadol -purkin. ♥ Nako -langoista ei löytynyt mieluisia värejä - säästin kympin! 👌 Sain happea!

Ihanaa olla kotona! 🧡 Mitäpä, jos sammuttaisin telkkarin ja ottaisin kirjan käteen..? Ensin menen kuitenkin keittämään kaurapuuroa ja kananmunia. Nälkä.

Märkää lokakuun viimeistä päivää! 🍁

perjantai 24. lokakuuta 2025

Pää, olkapää, polvet...

Ei vaan nenä ja ranne.

Ihmisen, jollaiseksi kai minutkin luokitellaan(?), mielessä liikkuu kaikkea kummallista oli sitten unessa tai hereillä. Unessa istuin L:n muotoisessa uima-altaassa, jossa oli 15 cm vettä. Tuntui muka vaivaannuttavalta, mutta kivalta. Toisessa unessa pissasin lattialle... 👀 Märkää.

Väistelin aikani pakollista puhelua ja soitin vasta äsken Täti A:lle kertoen tilanteesta. Ärsytti, harmitti ja nolotti! Minkäs teet. 😥 Että jos käsi on parantunut kipsin poistoon mennessä, niin ehdin tekemään joulusiivouksia. Tip tap.

Koitin eilen vähentää ottamieni särkylääkkeiden määrää, jonka seurauksena nenää särki ensimmäistä kertaa. Nenästä puheenollen: sain sieltä Iho- ja Allergiasairaalasta huulirasvan näköisen tuubin geelimäistä voidetta. Sitä olen pyöritellyt leikkauskohtaan muutaman kerran päivässä.

Olen koittanut ottaa kuvia ainakin 20-30 kertaa, mutta koska olen rajannut niitä, niin lopputulos on aina samea.

Oikeasti haava on parantunut uskomattoman loistavasti ja haavaa tuskin huomaa ellei siitä tiedä.

Kipsin yläreunaan ilmestyi neulanterävä kohta ja oli keksittävä jotain. Otin vanulapun, jonka teippasin siihen päälle, jottei iho menisi rikki. Kuten teipistä näkee, niin en oikein osaa leikata vasemmalla. 😆

Ahdistaa tämä ruikuttaminen, anteeksi!

Koitin keksiä jotain kivaa tähän, mutta...

Kuin kiusalla: siirsin juuri rahaa HM:lle kauppareissua varten. Se näkyy MobilePay'ssa, mutta ei kaverin tilillä, vaikka meillä on sama pankki. Pentele. Innostu tässä sitten mistä? Että menee oikein? 

EDIT. Tuli viesti, että "nyt näkyy". 👍

Poistun ruudulta ja toivotan...

Perjantai-iltaa!

maanantai 13. lokakuuta 2025

Kävelyä, kokkailua ja säilömistä

Minäkö lepäisin?

Vasta paljon myöhemmin muistin, että hetki sitten edesmennyt ystävättäreni tuli viime yönä uneeni punainen takkinsa päällään. Kiva, kun kävi moikkaamassa. 💓

Oli varhainen herätys aamulla, koska oli taas aika ihotautisairaalaan. Kahvia juodessa selasin nettiä ja silmiini tuli surullinen ilmoitus: kaveri oli löydetty eilen kotoaan menehtyneenä. Tyyppi oli vähän kuin karaokeystävättären ja minun jalanjäljissä vetäen karaokea TheBaarissa. 
R.I.P.
😢

Matkustin taas kahdella ratikalla sairaalaan ja palelin pysäkeillä. Tuttu hoitaja nouti minut huoneeseen, poisti teipit, puhdisti haavan ja haki lääkärin katsomaan. Nyt minäkin näin kuvan haavasta eikä se ollut sellainen kuin olin kuvitellut. Enemmän avohaava. Sain siihen päälle taas bakteereja tappavan teipin ihoteippien alle. Ihan siisti paketti.

Mutta palataanpa lauantaihin, jolloin päätin, että ainakin punajuuret oli saatava talteen. Onneksi niitä oli maltillisesti: vain kahdeksan aika pientä. Olivat suht helppo käsitellä keittämisen jälkeen. Nyt on etiketin mukaisesti purkillinen viipaleita. 💜


Petolliset -jakson jälkeen lähdin kävelylle Puu-Vallilaan. Olin lukenut, että siellä olisi asukkaiden järjestämiä valojuttuja. En nähnyt ainuttakaan, joten piti ottaa kuva portin yli yhdessä pihassa olevista valoista.

Ilman sen parempaa syytä otin kuvan vähän vinksallaan olevasta portista. Jälkeen päin nauratti kuvassa oleva oma varjoni. 😄

Tulipa käveltyä hetki hiljaisia katuja.

Kotimatkalla joku vilkutti läheisen ravintolan terassilta. Vilkuttaja oli tuttu nuori nainen, joka muutti juuri tästä 'meidän' talosta samaan taloon karaokeystävättären kanssa. Jäin suustani kiinni, ja ostin tuopin. Siirryimme sisälle ja kappas, sinne saapui kolmen miehen bändi kolmannelle setilleen.

En ollut nähnyt mitään ilmoitusta missään!? Noh, paikalla oli todella vähän porukkaa ja -anteeksi vaan- tyypit soittivat kuin ammattikoululaiset muutaman treenikerran jälkeen. Livemusaa kuitenkin ja se on aina 👌.

Kuten kirjoitin sunnuntaina FB:iin, niin "My name is Matti, AhMatti!". Kävin noutamassa tilaamani kananmunakennon, vaikka kotona oli vielä suurinpiirtein saman verran edellisiä.

Hätäpäissäni keitin viisi niitä vanhempia. Kukahan se oli teistä blogiystävistä, joka kertoi aina kuorivansa munat jääkaappiin? Näin tein tällä kertaa minäkin ja nyt ne tulee syötyä, kun ei tarvitse kuoria jokaista erikseen. Kiitos vinkistä! 💛

Piti keksiä jotain muutakin syötävää. Pilkoin (aijai, käteen sattui!) sipulin, paprikaa sekä kaalia. Kuullottelin niitä pannulla ja lisäsin sekaan mausteita sekä pilkottua makkaraa.

Tein munaseoksen ensin neljästä munasta, mutta lisäsin vielä kaksi. Kuusi kananamunaa hyödynnetty. 😅

Annoin muhia miedolla lämmöllä kannen alla ja lopussa lisäsin vähän juustoa päälle.

Hyvältä näytti? Ja maistui. 😋

Oli pussillinen aikaa sitten ostettuja ruusukaaleja.

Poistin kannat ja päällimmäiset lehdet. Käytin puolet pussista.

Ensi kerralla keitän niitä hetken ennen paistamista. Käytin voita ja hunajaa - kiitos vinkistä @!

Nälkä siirtyi taas. Puolet munakkaasta syöty, puolet jäljellä.

Ja vain viisikymmentä kananmunaa jäljellä. 😅

Vähän apaattinen olo ja mieli, mutta eiköhän tämä taas tästä. Taidan uhmata kättä ja mennä kuorimaan/pilkkomaan lantut mikäli pystyn siihen? Kone saa raastaa ne, jos saan kuoret pois. Tiskiäkin olisi, koska en todellakaan kyennyt enää eilen pesemään niitä. Pentele.

Hetkinen....

Lantut alkoivat jo osoittaa mieltään.

Oli kai viimeinen hetki hyödyntää ne?

Sain kuorittua ne, kun käytin sahalaitaista veistä.

Olisikohan nämä lanttulaatikoita varten? Ainakin valmiina pakastimessa! 👍

Hyvä minä, taas? Tiskit jäivät edelleen huomiseen... Voihan käsi!?

Hyvää alkanutta viikkoa!