Kuin viimeistä päivää...

On vuoden 2018 viimeinen päivä.

Onneksi lauantai-iltana oli huomattavasti enemmän porukkaa TheBaarissa kuin perjantai-iltana ja laulajiakin riitti koko illaksi. Bingossa oli eilen sopivasti pelaajia; ei 'liikaa' eikä liian vähän. Oli hassua kuuluttaa "alkaa tämän vuoden viimeinen bingokierros" ja hassua kuuluttaa tänään "vuoden viimeinen karaoke".

Soittelin juuri Mammalle, joka poti surullista mieltä ja surkutteli yksinäisyyttään. Siitä Tuppo sai kimmokkeen ja lähti Alkoon ennen sen sulkeutumista. Hän soitti eräälle miehelle, joka on usein puhunut, että haluaisi mennä tapaamaan naista. Nyt he menevät kylään viinin kera kunhan se mies pääsee töistä. Mukava juttu.

Minä siis lupauduin menemään viimeistä kertaa tänä vuonna TheBaariin laulattamaan kansaa, joka juhlii vuoden vaihtumista. Toivottavasti ilta sujuu ilman suurempia kommelluksia. 

Itse otan mukaan kuvan paketin, jossa on vielä jäljellä muutama "lasten pommi". Pyydän jotain mahdollisimman selvää (hmm..) tuttua asiakasta pamauttamaan ne ja pidän itse sen aikaa taukoa nähdäkseni ne.

En nyt ala muistelemaan pian loppuvaa vuotta. Melkein kaikesta olen täällä jo kertonut. Pääpiirteittäin vuosi on ollut ihan mukava ja tottakai toivon, että pian alkava vuosi toisi lisää mukavia kokemuksia ja niin edelleen.

ISO KIITOS teille kaikille, jotka olette 

kulkeneet mukanani tämän(-kin) vuoden!

(Kuva lainattu netistä)

OIKEIN MUKAVAA JA RAUHALLISTA VUODENVAIHDETTA!

KAIKKEA HYVÄÄ, IHANAA 

JA UUSIA MUISTOJA TUOVAA 

ALKAVAA UUTTA VUOTTA 2019 

TEILLE KAIKILLE!

T. Stansta

Ensi viikolla on ensi vuosi

On vuoden 2018 viimeinen lauantai.

Eilinen ilta TheBaarissa oli todella hiljainen. Laulajia tuli ripotellen ja väliäkin syntyi. Ruuhkaa ei ollenkaan. Muuten sekin on ihan kivaa, mutta tulee katsottua liian paljon kelloa. Saas nähdä onko tänään samaa tiedossa.

Olen ottanut yllä olevan kuvan kahdeksan vuotta sitten. Se, miksi laitoin tuon nyt, liittyy alkavan vuoden suureen suunnitelmaan. Tiedättekö voiko blogspot'issa perustaa blogin salasanan taakse? Haluaisin tehdä blogin tavoitteen edistymisestä, mutta en julkisena.

Kuvan aiheuttamassa nostalgiamielessä kaivoin esiin tekstin tämän blogin aikaisesta ensimmäisestä joulusta. Kuinka paljon siellä onkaan samaa kuin tänä jouluna! Laulatusta ja bingoa. Samoja jouluruokia. Ja se sinappipurkki, jonka vasta viime viikolla palautin, huh.

Mikä siinä onkaan, että kun on tehtävä jotain, niin muut hommat kiinnostaisivat enemmän? Nyt tekisi mieli istua kutomaan sukkaa koko illaksi, mutta kun en voi. Silloin, kun ei ole muuta, niin eipä innosta samalla lailla. Hmm. Vajaa tunti aikaa lähtöön...

Mukavaa iltaa!

Joululahjoja ja sukan vartta

Minäkin sain joululahjoja, kiitos!

En tiedä tykkäävätkö lahjojen antajat, että kerron niistä täällä? Toivottavasti ette pahastu! Minä vain tahdon jakaa niistä saamani ilon.

Hienosti maltoin odottaa aattoiltaan asti ennen kun avasin kauniit paketit.

Punaisesta paketista löytyi oranssinpunainen kaulahuivi sekä jännä 'Tender Care Gift Box'.

Kyseessä on "monikäyttöinen hoitovoidepakkaus; karpalo, metsämustikka, ruusu ja hunaja". Itse miellän nuo huulirasvoiksi, mutta en ole testannut vielä.

KIITOS Hiirose emännälle! 💖

Seuraavasta paketista löytyi Loqi-kestokassi, jonka saa näppärästi pakattua pieneen tilaan mukana tulleeseen vetoketjulliseen pussukkaan. Näppärää. (Kävin lukemassa faktat, joten tiedän, että kassi kestää 20 kg ja on mm. konepestävä)

Sitten löytyi joulunpunainen, Vanhan rouvan itse virkkaama, avainkaulanauha, jollaista joskus ihastelin hänen blogissaan.

Tästäkin oli ollut joskus aiemmin puhetta. En ollut koskaan itse käyttänyt lipstikkaa ja nyt sain sitä reippaan kokoisen pussillisen kuivattuna.

Toiselta puolelta pussia löytyi käyttöohje, kiitos siitä.

Tässä kohtaa on mainittava, että Tuppo teki eilen ruoan! Minä kävin valmistuksen ohessa (Tupon muistuttaessa!) ripottelemassa mukaan tuota lipstikkaa, mutta näin ensikertalaisena vain vähän. Ensi kerralla rohkeammin.

Yhdestä paketista löytyi vielä kolme kerää puhtaan valkoista Drops'in Kid-Silk-lankaa. Onpas se pehmeää! Noistahan voisi tehdä vaikka salomonin solmuilla itselleen hartiahuivin...

Ps. Mahtoi olla aikamoinen 'kokemus' nähdä TheBaari livenä? Anteeksi ja kiitos! 😇

KIITOS, Vanha rouva!

Vielä joulupäivänä sain yhden paketin.

Paketissa oli suloinen yksityiskohta, joka ei sinällään yllättänyt. Olihan paketti Mammalta, joka rakastaa kaikkea kaunista.

Paketissa oli kaksi suloista mukia. KIITOS Mamma! 💖

Kun vielä "laskee" mukaan Pojaltani saamat langat ja vaikkapa sen voittamani joulukorin (josta jaoimme Tupon kanssa monelle jouluiloa), niin voisiko Stansta olla onnellisempi. KIITOS!

*    *    *

Sain aloitettua illalla toiset ongelmasukista. Ne F.C. Bayern München-sukat. Keksin muka ratkaisun, mutta en tiedä. Logoa en osaa/pysty tekemään. Enkä osaa kirjoneuloa pyöreää logoa. Sudelle tiedoksi, että kokeilin kahteen-kolmeen kertaan silmukoiden jäljentämistä eikä siitä tullut mitään. Ikävä kyllä. Olisi varmaan helpottanut homman kanssa.

Kuva lainattu netistä.

Aikani googlattuani keksin, että matkin seuran virallisia pelisukkia. Niissä "logona" on vain kirjaimet 'FCB'. No joo, ei tuntunut helpolta sekään. 

Onko kenelläkään ideaa sukkien pohjan toteuttamista varten? Toki teen valkoiset kantapään sekä kärjen, mutta miten tehdä kirjava pohja ja yksivärinen päälipuoli? Erikseen, jolloin joutuisin sitten yhdistämään puolet yhteen ompelemalla? Vai sovellanko lankojen kuljettamisen tekemällä joukkueelle tunnusomaisia valkoisia pystyraitoja?

Varsi kinnaa kuvion kohdalta, mutta toivon, että sen saa venytettyä ja prässättyä muotoonsa. Kuvion kohdalle oli pakko laittaa niitä samoja valkoisia pystyraitoja langan kuljettamiseksi. Mahtaa kestää pitkään, ja koetella hermoja, ennen kun sukat joskus valmistuvat.

*    *    *

Perjantai. Vuoden viimeinen perjantai ja viikonloppu. Minulla on kaksi tuntia aikaa käydä suihkussa ja valmistautua TheBaariin lähtöön. On todella vaikea arvioida tuleeko sinne tänään paljon vai vähän asiakkaita. Takana joulunpyhät ja edessä vuodenvaihde. Onko rahat kulutettu jouluna? Pantataanko biletystä maanantai-iltaan? Vai vedetäänkö pitkän kaavan mukaan ja istutaan baarissa kaikki vapaat? En tiedä, mutta pianhan se selviää.

Ai niin, Tupon vanhin tytär lähti ystävänsä kanssa joulupäivänä Uuteen-Seelantiin. Hän oli haaveillut sinne pääsystä kauan ja toteuttaa nyt haavettaan. Olivat päässeet 36 tunnin lentojen jälkeen perille. Ihanaa, että hän päivittää reissutietoja facebook'iin. Niitä on mukava seurata - ja samalla näkee, että siellä on kaikki hyvin.

Oikein mukavaa perjantai-iltaa!

Vuoden viimeiset tölkkilapaset

Eilen oli tapaninpäivä.

Tavallaanhan tuo päivä lopettaa joulunpyhät vaikka toistaalta joulua kai vietetään loppiaiseen saakka? Itse annan tonttujen postailla seinillä vielä hetken. Alkaa keskittyminen tulevaan viikonloppuun ja vuodenvaihteeseen.

En tohtinut kirjoittaa kuvan lihasta jouluruokien yhteyteen. Totta puhuakseni olin nostanut tuon pois pakastimesta aatonaattona ja samassa totuudessa kerrottakoon, että lihan päiväys oli mennyt aikaa sitten. Jouluruokia laitellessa mulkaisin aina sivumennen tiskialtaassa olevaa lihaa.

Juttelimme Tupon kanssa siitä, mitä lihalle tekisi ja päätimme laittaa sen kuitenkin uuniin muiden ruokien jälkeen. Paksurasvainen 'köntti' oli uunissa kolmisen tuntia. Eilen Tuppo otti ja pilkkoi syötävät osat. Ihmeen maistuvaa possua, pakko myöntää.

Tapaninpäivän iltapala koostui siitä possusta, lopusta punajuurisalaatista sekä lopusta punaviinistä. Tuppo laittoi vielä yöllä muutaman palan uuniin lohkoperunoiden kanssa. Lopuista teen tänään kastikkeen. Kannatti sittenkin paistaa!

Koska minulla oli kaksi tölkkilapasta pohjaa vaille valmiina, niin virkkasin niille illalla pohjat.

Olen koko vuoden laskenut facebook'in puolella valmiita käsitöitäni, joten sain nämä vielä mukaan saldoon.

Ihan omaa uteliaisuuttani laskin.

Vuoden kokonaissaldoksi tuli tasan KUUSIKYMMENTÄ valmista käsityötä vuonna 2018.

EDIT. Kävin laskemassa kuvakansiosta, että tein vuoden aikana kolmet lapaset ja säärystimiä kuusi paria. Villasukkia kudoin 19 paria ja tölkkilapasia kertyi peräti kaksikymmentäneljä kappaletta. Noiden lisäksi syntyi mm. jämälankapatalappuja sun muuta.

Joku tosin vitsaili fb:ssa, että saldo olisi enemmän jos olisin laskenut jokaisen sukan, lapasen ja säärystimen erikseen. Totta, heh heh. Olen suht tyytyväinen vaikka voin myöntää, että enemmänkin olisin ehtinyt. Jos vaikka ensi vuonna...

Eilen eräs ei-niin-tuttu mies tuli kertomaan minulle, että oli antanut ostamansa tölkkilapasen 23-vuotiaalle tyttärelleen joululahjaksi. Lapanen oli herättänyt (positiivista) hilpeyttä. Kiva. Ja kiva, kun tuli kertomaan.

Edessä on yhden sukan purkaminen. Aloitin todella kauan sitten tekemään Jokerit-villasukkia, ja koska aloituksesta on kauan, niin ajattelin, että on paras purkaa se alku. Tuskin saisin enää toista samanlaista tehtyä. Nuo sukat on saatava valmiiksi ihan ensimmäisenä. Seuraavaksi on toinen haaste tehdä ko. sukkien tilaajan miesystävälle F.C. Bayern München-sukat. Ne olen aloittanut jo kolme kertaa ja yhtä monta kertaa olen purkanut. Mitään muuta en aloita ennen kun nuo kahdet sukat ovat valmiit!!!

Eilen oli TODELLA liukasta! Tänään taas vesisateista ja asteet nollassa. Hyvä sää ja syy pestä pari koneellista pyykkiä sekä alkaa villasukkaurakka. Ja tehdä se possukastike.

Joko teillä oli tänään paluu arkeen?

Kystä kyllä

Vähemmälläkin pärjää.

Koska vietämme joulumme kaksin Tupon kanssa, niin emme panosta "turhiin" jouluruokiin vain "koska muka pakko". Kumpikaan ei pidä rosollista, lanttulaatikosta saati lipeäkalasta. Niitä ei sitten hankita. Ostetaan vain mistä tykätään. Eipähän jää kaappiin eikä mitään joudu roskiin.

Aatto aloitettiin tekemälläni riisipuurolla. Soppana oli mustikkakeitto, koska sitä oli valmiina jääkaapissa.

Piirakan ollessa uunissa tein ensimmäiset 'tortut'. Uuniin mennessään nuo näyttivät roiseilta, mutta eipä enää uunista tultuaan. Näissä oli sisällä paiston kestävää omenamarmeladia.

Seuraaviin valitsin vaniljaisen puolukka-kirsikkamarmeladin. Ensimmäistä kertaa.

Tällä kertaa muoto oli perinteinen. Näitäkään en tehnyt kuin seitsemän. Noita on vielä kolme syömättä vaikka vein Mammalle sen yhden.

Laatikotkin hankittiin valmiina vaikka olin suunnitellut tekeväni itse imelletyn perunalaatikon.

Sekoitin niiden sekaan kermaa. Perunalaatikkoon laitoin mukaan torttujen voitelusta jääneen puolikkaan kananmunan ja porkkanalaatikon päälle korppujauhoja. Nokareet voita päälle, tottakai.

Ihan hyviä noista tuli. Jopa perunalaatikko maistui melkoisen aidolta.

Minähän myin sen bingosta voittamani kinkun ystävälleni, joka paistoi sen ja toi meille valmista kinkkua. Oli itse punninnut, että tuossa rasiassa oli n. 800 grammaa!

Otin siitä osan huoneen lämpöön laatikoita odotellessa. Kinkku oli niin mureaa (ja hyvää!), ettei veistä tarvittu. Kiitos paistajalle!

Rosollin sijaan ostin punajuuri- ja sienisalaattia. Ne tulee aina syötyä loppuun.

Laatikot ja kuvan syötävät tekivät meidän joulupöydän. Ei ollut äiti laittanut kystä kyllä, mutta hyvin maistuivat. Salaatteja lukuunottamatta kaikki on syöty. Paitsi ne kolme joulutorttua. 😄

Ainoa, mitä vähän kaipasin, oli lohet. Tupolle graavattua ja minulle uunissa laitettua. Mutta johan me söimme laivalla vaikka mitä kaloja.

Piti vertailun vuoksi etsiä kuva vuoden takaisesta joululautasesta. Ainoat erot viime vuoteen nähden oli, että nyt ei ollut bataattilaatikkoa, maksamakkaraa eikä italiansalaattia. Ja kinkku oli tänä jouluna parempaa!

Jälkiruoaksi nautimme glögiä sekä ihanalta taiteilijaystävältämme jouluksi saadun, itsetekemänsä kakkupalan. Saimme sen oikein sellofaaniin käärittynä, ja siis tekijä/antaja on nuori mies. Aivan mahtavan hyvää, mutta sen verran makeaa, ettemme enempää kaivanneetkaan. Nam. 💖

Koko joulun on parvekkeella palanut hämärän aikaan lyhdyssä sini-valkoinen kynttilä ja sisällä puna-valkoinen tonttukynttilä.

Oli oikein mukava ja rauhallinen joulu. 💑

Toivottavasti teilläkin oli!

Tonnikalapiirakka

Tein aattona piirakkaa.

Olin ostanut piirakkapohjan pakkaseen jo aikaisemmin.

Olin ostanut myös säilykepurkillisen sitruunalla ja pippurilla maustettua tonnikalaa.

Aloitin pilkkomalla yhteen kippoon punasipulia, pieniä punaisia ja keltaisia paprikoita, pari punaista chiliä sekä mustia oliiveja.

Vähän kaulitsin (tuopilla..) taikinaa ja lopuksi painelin sen vuokaan. Päälle levitin valutetut tonnikalat.

Pistin(?) Tupon levittämään silpukkeet (onko tuo edes sana?), koska hän on siinä minuakin tarkempi.

Tupon toiveesta hän laittoi sinihomejuustopussin loput piirakkaan. Hyvä idea! Päälle laitoin puolitoista purkkia laktoositonta crème fraiche'a, johon olin sekoittanut kolme kananmunaa sekä mausteita.

Päälle tuli vielä paistamisen loppuvaiheessa Emmental-raastetta.

Kävin eilen illalla viemässä Mammalle palan piirakkaa, tekemäni joulutortun sekä suklaalevyn. Samalla vaihdoimme joulukuulumiset.

Tavattiin Tupon kanssa TheBaarissa, jossa tarjosin ystäville neljä palaa piirakkaa. Tykkäsivät ja kiittelivät. TheBaari tarjosi torttukahvit.

Tapaninpäivän iltaa!

Poikani paketit sekä jouluaaton viettoa

Aloitan joulujutut Poikani paketeista.

Pojan vaimon sukat saivat alkunsa kahdesta Tukholman risteilystä ensimmäisellä.

Vasta toisen sukan kohdalla huomasin virheen sydänkuviossa enkä jaksanut enää alkaa korjaamaan. Tein sitten tarkoituksella kotona kutoessa saman virheen toiseenkin sukkaan.

Pojan sukat aloitin toisella risteilyllä ja vaikka olin laskenut nyt sydänkuvion uusiksi, niin ensimmäiseen sukkaan tuli silti virhe, jonka huomasin vasta valmiissa sukassa. Pojan toinen sukka oli siis neljästä sukasta ainoa, johon kuvio tuli oikein. Hyvä minä.

Kuvan peltilaatikko löytyi ekalta reissulta. Ihastuin tuohon laatikkoon itsekin ja koska se oli tarjouksessa, niin ostin sen Pojalleni pukinkonttiin. Laatikkoahan voi käyttää myöhemmin johonkin muuhun tarkoitukseen, mutta...

...näin aluksi se sisälsi pullon jaloviinaa.

Kyllä Poika äitinsä tuntee!

Samalla kun nuoripari kävi aatonaattona noutamassa omat pakettinsa, toivat he minulle kassin, josta löytyi kuvan langat. Ennenhän minulle ei ollut olemassa juurikaan muuta väriä kuin oranssi (nykyään myös turkoosi). Hienot laatulangat olivat valinneet ja selvästikin juuri minua ajatellen, kiitos! 💕

Aattoiltana tuo kuva ilmestyi facebook'iin ja siinä oli teksti: "Kiitos 'Stansta' sukista, hyvää jälkeä ja sopivan kokoiset". Perässä oli vielä sydän. 💓

Ihanaa kun noin julkisesti oikein kiittivät! Nytpähän tiedän koot jos kudon toistekin heille. Helppo laskea jalkaterien raidoista. Pojan sukan varteen viisikymmentä silmukkaa, vaimonsa sukkaan kymmenen vähemmän.

Soitin eilen illalla äidille. En nyt kysy häneltä lupaa kuvan julkaisemiseen (anteeksi!) kun hän ei tiedä tästä blogistani (enkä halua kertoakaan). MUTTA ajatelkaapa, että 86-vuotias oli itse ottanut tämän kuvan puhelimellaan ja osasi lähettää sen minulle multimediaviestinä!!! Äiti, jolle on aina ollut kahdesta napista toinen liikaa laitteessa kuin laitteessa paitsi hellassa.

Onneksi en kysynyt mitään lähettämieni pakettien sisällöistä sillä äiti kertoi, ettei ollut raaskinut avata niitä vielä. Kertoi pitävänsä siitä, että sai ihastella pakettejaan, jotka oli laittanut kuusenoksien alle.

Tänään tuli tekstiviesti: "voiko olla parempaa aikaa vetää jalkaansa joulun punaisia sukkia, juuri levinneisiin jalkoihin sopivia, kuin kuunnellessa jouluvirttä, 'kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon'. Kiitos!!!" Luki siinä myös, että "hyvään tarpeeseen tuli sineetkin", mutta en keksi mitä tuo tarkoittaa? Pitänee soittaa äidille ja varmistaa, että hän on ymmärtänyt mitä ne "sineet" ovat...

Eilinen jouluaatto sujui mukavasti. Leivoin ja kokkasin, mutta niistä tarkemmin (tietysti..) myöhemmin. Syötiin hyvin ja katsottiin joku vanhempi tunnin kotimainen elokuva (Ilon juhla), jossa näytteli ihana Esko Nikkari-vainaa, jonka sain joskus aikoinaan oppia tuntemaan. Avasin saamani paketit, mutta niistäkin ehkä myöhemmin. KIITOS!

Yöllä kävimme ihan perinteen vuoksi TheBaarissa parilla. Minä tonttulakki päässä. Jaoimme pöydän kahden ihanan ystävän kanssa, jotka osuivat suunnittelematta paikalle samaan aikaan.

En kai olisi minä jos en vähän vinkuisi? Täällä sataa vettä. Eilen vielä oli kymmenisen astetta pakkasta, mutta nyt mittari näyttää yhtä astetta plussaa. 

Liukastuessani kolhaisin kylkeäniKIN. Nyt se on alkanut särkemään enemmän ja jopa hengittäessä (mitä lienee pakko tehdä?) sattuu. Melkein alan jo suunnitella päivystykseen menoa, mutta kokeilen vielä olla tämän päivän särkylääkkeen voimalla. Vaikka kasvot näyttävät parantumisen merkkejä, osa ohimosta on lähes tunnoton.

Lopuksi mainittakoon, että laivalta ostamani ja jouluksi säästämäni kuvan glögi ei "istunut" meidän kummankaan suuhun. Vaikka se tuli nautittua lämmitettynä kokonaan, niin en suosittele. Tai no, makujahan on monia.

Tämän joulupäivän ohjelmaan ei kuulu mitään suunniteltua. Ehkä lähdemme käymään TheBaarissa tekemäni suolaisen piirakan kera sillä tein sen paikkaa ja siellä olevia ystäviä ajatellen. Ruokaa ei tarvitse tehdä sillä sitä jäi eilen reippaasti jäljelle. Yhtä kirkkotapahtumaa suunnittelin eilen, mutta ei tällä säällä, ei tällä naamalla eikä tällä kyljellä.

Anteeksi, ei ollut tarkoitukseni olla näin negatiivisen oloinen. Toivottavasti teillä on oikein jouluinen ja mieluinen mieliala sekä tunnelma!

Joulupäivää! 💥