torstai 31. joulukuuta 2020

Vuosi vaihtuu jälleen kerran

Vuosi pian mennyt on... 🎶

Anteeksi viikon hiljaisuuteni! Siihen on syynsä, joista en halua avautua. Pahoittelen. Jouluun palannen, mutta en tänään. Pahoittelen sitäkin!

Vuosihan heitteli sinne ja tänne. Hyvään ja vähän pahaankin. Tänään keskityn vaihtamaan vuotta Tupon kanssa... 💖

KIITOS KULUNEESTA VUODESTA! 🙏

MIELUISAA VUODEN VIIMEISTÄ ILTAA!

OIKEIN HYVÄÄ ALKAVAA UUTTA VUOTTA!

Toivottaa Stansta 😊

torstai 24. joulukuuta 2020

Oi jouluyö...



 Hyvää joulua kaikille!


Kiitos!

-Stansta-

keskiviikko 23. joulukuuta 2020

23. luukku, älä pelkää

Jouluaaton aatto. Vai aatonaatto?

Ihan sama. Sain nukuttua yhteentoista asti ja herättyäni laitoin heti pyykit koneeseen. Pitäisi mennä suihkuun, mutta pelkään sitä vähän. Suotavaa se kuitenkin olisi muita kanssaMATKUSTAJIA ajatellen...


"Joskus hyvyys on niin suurta, että on

sanottava: Älä pelkää."

Mutta minä pelkään. Vähän vaikka mitä - ja sitten en tarpeeksi kuitenkaan. Olen huono ottamaan mitään hyvää vastaan. Ajattelen aina, että jollakin tasolla jään kuitenkin kiitollisuuden velkaa tai jotain. (Tässä kohtaa Helkulle kiitos ja hyvää joulua! 💖) 

Tuppo soitti. Ollaan menossa illalla miniristeilylle. Veikkaan, että kummallakaan ei kiinnosta, mutta kun ehdittiin hankkimaan sellainen. Kaksitoista euroa. Enkä ainakaan minä käsittääkseni saa sieltä koronatartuntaa... Laiva lähtee 20.30. ja on aamulla takaisin 09.30. Maissa ei pääse käymään.

Itku itku itku - Poikani tuli noutamaan paketit, mutta tuli myös kahville! Hitsi siitä lapsesta on tullut aikuinen! Ihan mahtavat keskustelut!!! Ja mitä hän toi äidilleen? Lankoja... 💖

Sain käytyä suihkussa ja nyt odotan Tuppoa, että lähdettäisiin liikkeelle.

Huomenna on joulu.

19.-22. luukku (Sebastianille ja teille muillekin)

Kerroin jo, että luukkuja jäi avaamatta.

Yksi syy oli se, että tuttu vanginvartija Vanajan avovankilasta (fb-kaverini sieltä) kiinnostui kalenterista niin, että laitoin Tupon omistaman samana päivänä kirjeeseen hänelle. Meni todella hyvään tarkoitukseen!!! 💗

Aikaa Armoa Anteeksi.

"Kaikkein kalleimmat lahjat ovat antajalleen ilmaisia."

Niin ovat! Anna aikaa läheisille ja heille, jotka sitä tarvitsevat! Se tulee aina takaisin itsellesi! Aika on tärkeämpää kuin materiaali. Mitä muuta Sinä maitopurkilla teet, kuin laitat sitä maitoa kahviin? Varmasti tärkeämpää on hän, joka sen puuttuvan maidon Sinulle toi...

Rukous

"Todelliset tietäjät kysyvät suuntaa ylhäältä."


Ja mistähän Sinä sen mahdat tietää? Minä ajattelen, että paras kaveri on noissa asioissa omatunto.

Koti

"Ei tarvitse olla Sköna hem, kunhan on Betlehem."

Tuohon on tavallaan 'helppo' tarttua. Taas mennään pidätys- ja vankila-aikoihin. Jo Pasilan poliisvankilassa (mm. 7 viikkoa) ollessani tein sinne 'pesän'. Oman pikku paikan, jossa tuntui turvalliselta. Jokaisella tavaralla oli oma paikkansa ja minulla omat rutiinini. Niillä pärjäsin.

Sama tunne on täällä Omassa Kotona hukassa, koska H.U.K.U.N. roinamäärään..! 😢


Ihme

"Ne, jotka valvovat, näkevät ihmeen ensimmäisenä."


Ja minähän valvon, mutta missä ne ihmeet ovat? Nytkin kello lähentelee neljää aamulla ja tiedän, että pitäisi nukkua jo. Huumeaikoina saatoin valvoa viikon putkeen. Ei ollut hyvä se.

Nyt olen tiskannut, pessyt pyykkiä, tehnyt peruna-bataattilaatikot...

...sekä imelletyt perunalaatikot. En tiedä tuliko noista hyviä? Hope so. 👍

Lisäpaistoa nuo vähän vaatii, mutta noilla mennään. Puuttuu kaupan rosolli, "proteiini" = jokin sika, sienisalaatti, porkkanalaatikko, joululimppu, ja mitä niitä nyt on. Taas sataa. Saako torkkua hetken..?

HYVÄÄ aamuyötä!

tiistai 22. joulukuuta 2020

Joulumieli alkaa nostaa päätään...

Hieman kepeämpi askel.

Päätin eilen, että nyt en jää enää rypemään näihin kolhuihin. Niitä näemmä tulee ja menee. Aloitin pesemällä koneellisen pyykkiä; mm. veriset farkut ja huivin. Tuppo oli siirtänyt ja siirtänyt tiskaamista niin, että kerääntynyt vuori oli iso. Aloitin ja sain pestyä kaikki lasit, kupit sekä mukit plus ruokailuvälineet, mutta sitten tikkikohta alkoi kyselemään, ollaanko jossain höyrySAUNAssa? Uiminen ja saunominen ovat kiellettyjen listalla, joten Tuppo jatkoi homman loppuun. 👍

Siinä 'hemmetin repussa' painaneet kanan koipi-reisipalat oli laitettava uuniin. Olihan ne olleet vähän turhan pitkään lämpimässä, piti pelastaa ne. (Vähänkö härössä asennossa tuossa kuvassa..?) 👀

Pelaisin 'varman päälle' ja pidin noita uunissa melkein kaksi tuntia. Liha irtosi luista vilkaisemalla eikä kuivuudesta ollut tietoakaan. Hyvää oli ja kaikki kolme tuli syötyä. Ei menneet hukkaan!

Koska satoi tauotta, niin päätimme lähteä liikkeelle vasta aamulla. Etsittiin 'yksiä juttuja' ja se poiki sen, että Tuppo kävi yhden telineen läpi. Paljon lähti turhia papereita roskiin. Tulipa sekin teline siivottua - mutta sänkyyn mennessä kello oli jo NELJÄ aamulla!?

Olin laittanut kellon soimaan yhdeksältä, mutta heräsin viittä vaille ja keitin kahvit. Siihen heräsi myös Tuppo. Kahvit juotuamme pakkasin taas samoja ruokia 'hemmetin reppuun', joita siellä oli kompuroidessanikin ollut, ja vähän muuta. Kävelimme tänne minun Omaan Kotiin. Mies lähti tekemäni pienen listan kanssa kauppaan ja minä paketoin tyttärien paketit sillä aikaa.

Tuppo palasi kaupasta ja purki ostokset pöydälle, jotta voisin tarkastaa, oliko siinä kaikki oikein. Voi pus, ihana mies! Ja vielä jostain toi suklaakonvehdinkin mukana! 💖

Tuppo pakkasi tekemäni paketit pussiin ja lähti taas liikkeelle. Kaupan kautta kotiin ja sitten kohti keskimmäisen likan uutta kotia. Myönnän, että minua harmittaa, etten ole mukana tapaamassa tyttäriä, mutta annoin luvan kertoa todellisen syyn miksi en ole. Ymmärtävät, aikuiset ihmiset, kyllä. 💕

Otin samalla kuvan Pojan perheen paketeista. En ole vielä sopinut milloin hän noutaisi nuo. Pitänee viestitellä tänään...

Ja NYT... Jotten jäisi tähän läppärin ääreen jumiin, jolloin hommiin alkaminen venyisi, niin pylly ylös! Taas tiskausta, pyykkäystä, lakanahommia ja sitten niiden laatikoiden kimppuun. Ja vähän muuta. Äidille kyllä soitan ensin (enkä huolestuta kertomalla kaatumisesta!). 👈 Oli hyvä ja lämmin puhelu!

Sebastian: avasin ja kuvasin väliin jääneet joulukalenterin luukut. Perehdyn niihin illalla, kun olen toivottavasti saanut näitä kotihommia tehtyä. Veikkaan, että neljän päivän luukuissa vierähtää tovi... Malta siis vielä. 😏

Sillä aikaa, kun piipahdin pihalla, oli tullut pyytämäni joulukortti. Pyysin Naapurittarelta, että saisin tämän Rovaniemen Jätkänkynttilä-sillasta tehdyn kortin ja toiveeni täytettiin. 💓

Ja NYT hommiin...

Ottakaa rauhallisesti!

maanantai 21. joulukuuta 2020

Nolotus, harmitus, kenkutus!!!

Että minä onnistuin TAAS.

Joulunaluspäivien suunnitelmat muuttuivat kertaheitolla, kun onnistuin TAAS kolhimaan itseni. Mietin pitkään, että kerronko tästä, mutta samapa tuo. Heitin perjantaina voltin ja päädyin pää edellä asfalttiin. Myönnän, että alkoholilla oli osuutta asiaan, mutta mielestäni enemmän sitä oli todella painavalla repulla, joka kompastuttuani päätti liikeradan suunnan ja nopeuden. Repussa oli iso määrä isoja perunoita, säkillinen porkkanoita, bataattia ja muut ruoat päälle. En ehtinyt reagoimaan mitenkään.

Ambulanssikyyti siitä seurasi ja päädyin hoitopöydälle tikattavaksi. Sitä minä ihmettelen, että onnistuin puhumaan itseni ulos pian tikkauksen jälkeen!? Ei mitään suojalappua päässä eikä mitään hoito-ohjeita tai muita mukaan. Farkut veressä kävelin suhteellisen pitkän matkan Tupon luo. Ja se painava reppu selässä. Mies käveli vastaan.

"Jännästi" hiuksistani tuli punasävytteiset ja nyt niissä on rastoja sekä kiharoita. Osa ohimon hiuksista ajeltiin pois. Päänahkaa kiristää kovaa ja se sattuu. Vasen silmäni muurautui melkein umpeen ja on tällä hetkellä tummanpunainen. Menneen yön aikana myös oikea silmä on alkanut ottamaan osansa turvotuksesta. Naarmuja ja rupia löytyy huulista sekä leuasta. Ja oikeasta polvesta sydämen muotoinen rupi.

Tuskin tarvitsee mainita, että minua nolottaa ja harmittaa PALJON!!?

Nyt pitäisi miettiä, keksiä ja suunnitella näiden lähipäivien suunnitelmat uusiksi. Töihin en tietenkään voi mennä. Mutta ollaanko joulu täällä Tupon luona vai menemmekö alkuperäisen suunnitelman mukaan minun Omaan Kotiin?

Yritän miettiä ruoka-asioita. Mitä Omassa Kotona on, mitä täällä ei ole tai mitä ei lähikaupasta saa? Että jos olemmekin täällä, niin mitä pitäisi käydä hakemassa sieltä yön pimeyden turvin? Niitä kotikaljoja ainakin. Koska perunat sun muut ovat sattuneesta syystä täällä, niin voisinhan tehdä laatikot täälläkin.

Poikani perheen lahjat pitäisi noutaa samoin kuin Tupon tyttärien. Ketään heistä en nyt pysty tapaamaan, joten pakettien toimittaminen jää Tupolle. Ai että kismittää! 

Toinen vaihtoehto olisi se, että jos Tuppo lähtisi kantamaan reppuni, niin voisimme kävellä (edelleen pimeän turvin) yhdessä Omaan Kotiin ja voisin puuhastella siellä itsekseni paremman hellan äärellä. Mies saisi samalla tyttäriensä paketit huomenna toimitettavaksi. 

Harmittaa sekin, että joudun pyytämään miehen apua. Enhän minä tämän näköisenä tohdi edes kauppaan lähteä! Kasvomaski peittäisi osan, mutta ei silmiä. Himputti, että pitikin. Pitäisi noutaa Triplan postista paketti. Sekin vielä.

No, tulipa kerrottua. Aika koomista laittaa tunnisteeksi "joulumieltä"? Se saattaa olla nyt aika hukassa... 😢

EDIT. Minulla on IHANA mies!!! Juttelin hänen kanssaan ja miehelle sopii kaikki mitä ehdotin: kantaa repun, käy kaupassa, noutaa postin valtakirjalla! Joulua vietetään Omassa Kodissa, mutta voidaan halutessa yöpyä täälläkin. Että arvostan ja rakastan! 💖

Teille mukavampaa jouluviikkoa!

perjantai 18. joulukuuta 2020

18. luukku, ilouutinen

Sataa vettä.

Oikein jouluinen sää siis, pyh. 

"Jouluna kerrottiin ilouutinen.

Unohdettiin pituus ja paino."

Pakko ensiksi kommentoida, että minusta tuo luukun kahdeksikko on väärin päin, eikö olekin?

Pituus ja paino? Ööh, ehkä tuossa tarkoitetaan, ettei niillä ole niin merkitystä - pääasia, että syntyi? Jotain kommentoidakseni, niin Poikani oli syntyessään tasan neljäkymmentä senttiä ja painoi tasan kilon ja viisisataa grammaa. Pieni poika, joka on nyt yli 190 cm. Hoikka, mutta tarkemmin en painoa tiedä. 😊

Laittelin eilisen työpäivän taas niitä liivereitä. Törmäsin erittäin epäkuranttiin laatikkoon, jonka pomo palautti minulle ja kuiskasi, että "ota sinä tämä", oi kiitos!


Kävin noutamassa lounasravintolasta ne tilaamani kotikaljat. Jouduin odottelemaan hetken, kun mies pesi pullot ja täytti ne. Neljä lasista viinipulloa. Hieman nolotti palata pullot kilisten työpaikalle, mutta selitin mitä ne ovat. Pyörittelin pullojen ympärille pehmukkeet, etteivät kilisseet repussani. Kolme litraa HYVÄÄ kotikaljaa kuudella eurolla! 😋

Poikkesin kotimatkalla kirppiksellä. Olin nähnyt siellä kivoja lankoja edellisellä käynnillä ja nyt päätin ostaa jäljellä olevat itselleni joululahjaksi.

Kolme kerää Novitan Nostalgiaa kaksi euroa kappale sekä kaksi kerää plus 'pallo' yhteensä 5,50 euroa. EDIT. Tarkemmin kuvaa katsoessani epäilen, että taain oikealla saattaa olla eri lankaa kuin sen edessä olevat? Tarkistan, kun otan pois pakkasesta.

Hassua, että tuo vihertävä lanka tuntui ihan sukkalangalta, mutta vyötteestä selvisi sen olevan 100% akryylia.

Pistin ne kotona pakastimeen. Ostin Mammalle valokuvakehyksen mukana olevan pikkupatsaan vuoksi. Vähän nuhruinen paketti maksoi euron, mutta voihan nuo paketoida ilman tuota laatikkoa. Ja ottaa nuo vauvakuvat pois.

Tuulikaapin saa ottaa-korista löysin Mauri Kunnaksen joulutarjottimen!

Vein tavarat kotiin ja kävelin tapaamaan Tuppoa. Arvasin, että tulen tänne luokseen yöksi. Hei, alkaa viimeinen viikonloppu ennen joulua. Ja miehellä kohta palaveri, joten minun on saatava mies hereille ja luovutettava paikkani läppärin äärellä hänelle.

Jouluista alkavaa viikonloppua! 💝

torstai 17. joulukuuta 2020

17. luukku, kyllin hyvä

Tasan viikko jouluaattoon.

Nukuinpa kerrankin heräämättä ne muutamat tunnit, jotka oli aikaa. Taas kerran olin entisellä työpaikallani varastossa, jossa lopetin -97. Sinne palaan vuodesta toiseen. Millaistakohan siellä olisi oikeasti käydä? Kai siellä olisi edelleen joitakin samoja henkilöitä töissä. Tosin kyseiselle varastolle on jo aikaa sitten rakennettu viereen uusi iso rakennus.

"Jumala syntyi talliin.

Määritteli joulusiivouksen tason."

Anteeksi vaan, mutta eikös se ollut Jeesus, joka talliin syntyi eikä Jumala? Nyt en ymmärrä. 😟

Entisenä heppatyttönä tuli mieleen, että 'kerätään kikkareet pois ja lisätään kuivikkeita', niinkö? Ja se iänikuinen Marttojen oppi, että 'kaappeja ei tarvitse siivota ellei aio viettää joulua siellä'. Klisee jo. Jokainen siivotkoon miten parhaakseen katsoo. Minulle riittää perussiivous ja puhtaat pyyhkeet sekä lakanat. Peitot ja tyynyt pesen viikonloppuna, jos siltä tuntuu. (Muista ostaa pyykinpesuainetta!

Kävin eilen työpaikalla olevassa Vankilamyymälässä ja ostin äidille PyykkiPoikaPussiPaidan. Oli pakko kirjoitta tuo noin, hih. Valitsin retrovärisen, kun muut olivat niin pliisuja.


Kirjoitin tuon lapun taakse tiedon, että kauppa on työpaikalla ja että voi halutessaan leikata niskalapun pois. Paita maksoi seitsemän ja puoli euroa.


Töistä lähtiessä poikkesin kirppiksellä katsomassa olisiko siellä ollut jotain valosarjaa yhteen vanhaan telineeseen. Ei ollut, mutta ostin neljä pientä koristetta.


Yritin keksiä jotain keskikokoisen kranssin keskelle, mutta mikään ostamistani ei sopinut siihen. Liian isojakin olivat.


Koristekorissa oli hintalappu á 0,20€, mutta olivatkin puoleen hintaan. Kyllä kymmenen sentin koristeilla saisi kodin koristeltua. Tämän ajattelin poroksi, mutta hirvihän tuo on...

Kotona pakkasin ja viimeistelin Rovaniemelle lähtevät paketit. 

 

Olin hakenut kotimatkalla R-kioskilta Ärräpussin ja -laatikon. Luulin jo, että laatikko olisi liian pieni vaan eipä ollut. Tilaa olisi ollut laittaa jotain lisääkin, mutta en keksinyt mitään. Paketissa olivat sekä äidin, että Naapurittaren perheineen paketit ja kaksi kranssia. Kiikutin vielä illalla pussin ja laatikon kioskille. Sama lupaus kuin postilla, että viimeistään 21.12. jätetyt paketit ehtivät jouluksi perille.


Sain eilen töissä ensimmäisen lavan valmiiksi ja kappas, tupakalla käynnin aikana tilalle oli tuotu seuraava. Teen noita yksin, joten saa nähdä kauanko tuon toisen lavan tekemiseen menee aikaa.

Niitä pahveja, joita pujotan laatikoiden päälle, kutsutaan liivereiksi. Vaikea sana muistaa. Ensimmäisen lavallisen tekemiseen minulla meni reilut kahdeksan tuntia, jos oikein laskin!?

Hups, kello on jo yli seitsemän! Aika taas vaihtaa vaatteet ja lähteä kävelemään töihin. Eipähän sada! Viikon viimeinen työpäivä. MUISTA käydä lunastamassa ne kotikaljat!!!

Kyllin hyvää päivää!

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

16. luukku, mahdollisuus

On viikko aatonaattoon...

Tänään on ollut koko päivän pimeää ja sateista. Oikein jouluista? Ei ole. Ja nyt kannattaa napata mukillinen kahvia tai glögiä seuraksi, sillä tulossa on pitkän pitkä postaus...☕️

"Epätavalliset perhetilanteet

ovat Jumalan päätoimialaa."

Itselläni tuli tästä mieleen TAAS lapsuus - kuten näemmä usein ennen joulua. Minut adoptoitiin 60-luvun lopulla Rovaniemelle taloon, jossa oli yhdeksäntoista asuntoa. Huom. OMISTUSasuntoa. Melkein jokaisessa kodissa oli vähintään kaksi lasta ja hyvin harvoissa vain yksi. Varsinkaan adoptoitu. Mahtoi se aika olla vanhemmilleni haastavaa! 💕

Samalla kadulla oli(on) kolme kerrostaloa rinnakkain; kaksi 'aravaa' ja yksi vuokratalo. Jälkimmäisessä oli kirjavaa porukkaa sen ajan mittapuulla. Meidän talossa oli yksi tyttö (jonka tapasin viimeisimmällä Rovaniemen reissulla), joka asui isänsä ja äitipuolensa kanssa. Naapuritalossa yhden kaverini ja isosiskonsa kasvatti yksinhuoltajaäiti. Parhaalla ystävälläni oli kolme kappaletta kymmenen vuotta vanhempia veljiä, joilla oli sama isä, mutta hänellä itsellään omat isä ja äiti.

Näin ajat muuttuu. Nyt lienee harvinaisempia vanhan ajan ydinperheet.

Ja nyt palaan eiliseen. Kävelin aamulla töihin uuden asuinalueen poikki. Ei ollut lunta, mutta asfaltoidut jalkakäytävät olivat valkoiset ja liukkaat.

Alue on varsin uusi ja joka talossa on "akvaarioparvekkeet". Voi sitä jouluvalojen määrää! Matka töihin on piiitkä ja suora.

Eräs työkaveritar S. oli puhunut syksystä saakka, että "meidän pitää mennä joskus kimpassa syömään". Kun tämä toinen kolmen kuukauden jaksoni varmistui, niin ehdotin joululounasta. Eilen oli Sen Aika. Tässä menu:


Työaikamme päättyi samaan aikaan ja suuntasimme läheiseen lounasravintolaan. S. tarjosi (maksoi normilounaan hinnan 10€ eli ei ollenkaan paha!) minulle ruoat joululahjaksi, kiitos!

Kyllähän minä sen osasin ennustaa, että "joudun" avustajan rooliin. S. kulkee rollaattorin kera eikä voi irroittaa molempia käsiä yhtäaikaa apuvälineestä. Minulta se auttaminen luonnistaa ja niin me menimme yhdessä linjastolle.

Minä lappasin toiveiden mukaan lautaselle kylmiä ruokia ja vein ne pöytään. Hain aterimet, servetit sekä lasilliset HYVÄÄ kotikaljaa.

Hetken mielijohteesta kipaisin kassalle ja kysyin olisiko sitä kotikaljaa mahdollista ostaa mukaan. Kassahenkilö oli varsin hämmentynyt, mutta lopputulema oli se, että saan huomenna noutaa kaksi kertaa puolitoista litraa á kolme euroa. Toisen piti mennä S:lle, mutta hän ei pääsekään huomenna töihin. Kyllä minä ne kolme litraa käyn lunastamassa ja varmasti nautin niistä! 😋

Erikoismaininnat lounaalla ansaitsevat ainakin sienisalaatti, täytetyt kananmunan puolikkaat, maksapasteija ja lohi. Kinkku oli hyvää ja sinappi vahvaa.


Jälkiruoaksi S. otti MUKA jouluisia juustoja; sini- ja valkohomejuustoa pipareilla. Minä hain meille glögit.


S. söi joulutortun...

Ja minä (huomio, Vanha rouva!) palan kakkua..!

Ostin vielä itse yhden joululounaan mukaan, jonka pakkasin rasiaan. Kiitin S:ää hyvästä lounaasta ja kävelin rasiaa kantaen TheBaariin, jossa tapasin Tupon sekä sukkien saajan. Miehet jakoivat kristillisesti ruoan. Tykkäsivät kovasti!

Tuppo tarjosi glögit. 😋

Vielä olisi kerrottavaa, mutta nyt kutsuu sänky. Enköhän minä aamukahvia juodessani jatka luukkuun seitsemäntoista...

Hyvää yötä!