Munalla töihin?

...en ole menossa, mutta munat kelpaa.

Kirjoitan kirjaimellisesti tuoreimmasta aiheesta (ei kaupallista yhteistyötä!), sillä palasin juuri kotiin kananmunakennon (30 kpl) kanssa. Olin huomannut aiemminkin varikon kulmalla seisovan porukan, mutta vasta tällä viikolla sain otettua asiasta selvää. 

Jos aihe juvalaisesta yrittäjästä tuotteineen kiinnostaa, niin lisätietoa sekä laajan jakelureitin (muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle!) löydät täältä. Autoa odotteli kahdeksan mummelia ja sulauduin mummina muiden sekaan. 😊  

Kerroin olevani ensikertalainen ja neuvoja sekä munakehuja kertyi. Ja lisää porukkaa jonoon.

Neuvoja mm. siitä, että nimeään ei tarvinnut ilmoittaa eikä henkilöllisyyttään/nettitilaustaan vahvistaa. Käteinen ja kortti käy. Minulla oli taskussa seitsemän euroa kolikkoina. Moni siinä palautti aiemman tyhjän kennon - otan opikseni, sillä tuossa on kunnon kierrätysmeininkiä! 💛

Itseäni tuossa viehättää se, että...

- kauppaketjujen "kädet" ovat pois välistä (hinta)
- melkein 'kotiinkuljetus'!
- 350 vuotta vanha sukutila eli pitkä perinne ja ylpeys tekemiseen!
- "Kanojen ruokintareseptiin kuuluu omassa myllyssämme jauhettu tuore ohra, vehnä, kaura ja rypsi sekä kalkki.  Viljat tulevat omilta pelloilta ja  yhteistyötiloilta lähialueelta. Käyttämämme valkuaisrehu on kalajauhotonta ja gmo-vapaata."
- "Munat tulevat suoraan meiltä teille! Munat tuotetaan ja pakataan Paunolan tilalla Juvalla- niiden hiilijalanjälki on todella alhainen, alle 2  CO2e/munakg."
- ja se, että "munat on poimittu yleensä myyntipäivän aamuna, korkeintaan edellisenä päivänä."

Voinko siis saada mistään tuoreempia? Tuskin.

Kuinka paljon Sinä käytät kananmunia? Missä muodossa? 

Nämä polttokaiverruttamani munakupit nappasin Rovaniemen kotoa itselleni (koristeena ruokapöydän päässä oleva maustehylly on isäni käsialaa). Pölyä ON joka paikassa!!

Onko teillä syöty keitettyjä kananmunia niin, että niistä leikataan "lakki" irti ja kaavitaan sisus lusikalla? Meillä tehtiin niin.

Näitä munanmuotoisia suola- ja pippurisirottimia en ole käyttänyt varmaan ikinä. Hävittää nämäkin pitäisi. Pipo on kutomani ja joksikin pääsiäiseksi kortin mukana Rovaniemelle lähettämäni.

Entäs tämä sitten? Ihan turha koriste.

Pesenkö ja korjaanko irti olevat jalat vai heitänkö roskiin?

Sopiiko tässä kohtaa haastaa katselemaan keittiössä ympärilleen ja kuvaamaan kananmuniin liittyviä esineitä? Päivi? 👀

Pitäisiköhän ottaa ja keittää/paistaa muutama muna? 🐔🍳🥚😄 Nälkä.

Illalla alkaa Tanssii tähtien kanssa? Kuka ei aio katsoa avausjaksoa? 😅

Munarikasta elokuun viimeistä iltaa!

Skipperit, barbie ja hevonen

Mennään muistojen maailmaan.

Muistatteko, kun kerroin nukestani nimeltä Ulla? Onhan siitä jo melkein viisi vuotta, mutta paitsi nuken ollessa yli viisikymmentä vuotta vanha, niin hänellä on edelleen hoitomummon kutomat vaatteet. Kannattaa käydä katsomassa. 💜

Nyt esittelyvuorossa ovat melkein yhtä vanhat skipperit.

Kelta-asuinen on muistaakseni heistä vanhempi. Aika kultaa vissiin muutakin, kuin muistot, sillä olen (muka) melkein varma, että toisella piti olla mustat hiukset? En saanut barbieta. Se oli äidin päätös, jonka syytä en tiedä, enkä voi enää kysyäkään. Ehkä yksi syy oli liian naismainen ulkomuoto? 

Molempien asut ovat saman hoitomummon käsialaa. Niin pienet napitkin! Hänellä lienee ollut taidon lisäksi yhden millimetrin puikot? On noissa ollut näprääminen! Skippereillä, toisin kuin barbieilla, taipuu polvet.

Mummo teki myös jakun, johon kuuluvan baskerin olen vuosien saatossa kadottanut.

'Oversize' -slipoveri palmikkoineen on myös hänen käsialaa.

Uskomatonta taitavuutta! Tallessa on myös joitain retrovaatteita 70 -luvulta. Aika hauskoja, mielestäni.

Huomatkaa paidan kaulus ja taskut, jotka ovat housujen kanssa samaa kangasta.

Kuinka tyylikästä: mekko ja jakku samaa kangasta.

Muistan ajatelleeni, että tämä samettimekko viittaisi lappilaisuuteen.

Varsinaista vintagea, mitä se sitten onkaan, mutta tämä asu on muovia.

On jotenkin outoa, että kun kaikilla nukeilla oli/on nimet, niin näille en sellaisia muista antaneeni. Pistetään nimien puuttumisesta huolimatta helmat heilumaan... 😄

Mainittakoon vielä, että vaaleammalla on pää silleen irti, ettei sitä saa enää pysymään paikallaan. 🙈 Meinasin unohtaa hienon uimapuvun.

Täyttäessäni kolmekymmentä vuotta, saapui paikalle tänne Omaan Kotiin ainoa "tallella oleva" lapsuudenystävä. Juhlallisesti hän nousi seisomaan kädet selän takana ja piti puheen, jossa kertoi minun olleen lapsena hänelle kateellinen, kun en saanut samaa, kuin hän. Ei ollut kyse Aku Ankoista, vaikka en saanut niitäkään, vaan BARBIEsta!

Minulla oli siihen aikaan vasta kaksi tatuointia, jotka taidegraafikko oli piirtänyt nukelle lähes täydellisesti kopioiden, kiitos! 💝 Hieno, ajatuksella ja hyvin keksitty lahja!

Osallistuin aikoinaan jonkun lehden (Hevoshullu, oletan) kilpailuun, jossa tuli keksiä barbien hevoselle nimi. Kirjoitin postikorttiin nimen Rusko, ja olin yksi viidestä voittajasta. Toin vasta viime vuonna Ruskon Rovaniemeltä Helsinkiin.

Koitin joskus löytää tietoa hevosesta netistä, mutta vähäistä se oli.

Huomatkaa naisten satula, koska barbien jalat eivät taivu. 😅 Omaltani polleltani puuttuu toinen ohja.

Onko teillä tallella lapsuudenaikaisia nukkeja tms. ja niiden vaatteita? Tai jotain muita leluja. Haastan teidät kertomaan niistä... 😍 Hih, Hanni voinee kertoa itse tekemistään, jos muistan oikein?

Aurinkoista ja varsin keväistä sunnuntaita!

Maaliskuun bingon aloitus, ja jatkojalostusta

On tasaisen harmaata.

Jottei jäisi yhtä viime tippaan, kuin helmikuussa, niin aloitan varovasti Repolaisen maaliskuun bingohaasteen. Pöllö oli jo kommentoinut omassa blogissaan, että: "Ja bingo - siinäkin saa sääntöjä venyttää niin pitkälle kuin tohtii - vaan enpä ollut minä eikä Stanstakaan laittanut bingopohjaa näkyville omaan blogiin." 😅 Kas, tässä:

Faktaan perustuva ensimmäinen rivi tuli vain 'jostain' mieleen. En olisi jonain päivänä(-kään) halunnut lähteä kotoa mihinkään, mutta tuli pakottava syy. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun palasin polttamaan sätkiä ns. tehdasvalmisteisten jälkeen, loppui filtterit.

Unohdin Filttereitä Ostaa.

Ensimmäinen vaakarivi valmis: BINGO! 😄

*     *     *

Koska huomasin unohtaneeni (varsinainen unohtelija?) edellisestä postauksesta yhden vispilän, on se lisättävä tähän. Laitoin viereen tulitikkuaskin, jotta näkee pienen koon.

En ole koskaan käyttänyt tuota, enkä käytä. (Saahan tuon viedä metalliroskikseen?)

*     *     *

Palaan vielä viiveellä paistamiini broilerifileisiin.

Optimistinen asenne 😆 velvoitti pilkkomaan lihat jatkojalostusta varten. En pitänyt mausta, enkä koostumuksesta, mutta pakko yrittää.

Oli ne suippopaprikat. Pilkoin molemmista osan ja otin mukaan ne pizzasta unohtuneet oliivit ja jalapeñot.

Kukas se tämä muka ei sitten ole? 😅

Hauduttelin noita aiemmin pilkkomieni kelta- ja punasipulin kera.

Kippasin broilerin palaset mukaan, paistoin hieman ja suurustin niistä kastikkeen, johon laitoin mausteiden lisäksi palan Aura -juustoa.

Kastike oli valmis.

Samalla kuorin jääkaapista "ikivanhat" loput porkkanat ja pilkoin ne. Näistä tuli rakuunaporkkanoita.

Keitin vähän kierremakaroneja.

Sekoitin ne kastikkeen joukkoon.

Pitäisi varmaan laittaa useammin jalapeñoja kastikkeen sekaan. Niin hyvää! 😋

Tätä riittää ja riittää. Pakko varmaan laittaa loput pakkaseen...

Loppukevennyksenä vuoden ensimmäinen kuva hylätyistä (valkoisista) kengistä. Olivat vastapäisen talon ikkunalaudalla.

Montakohan hylättyä kenkää kuvasin viime vuonna?

Hyvää alkanutta maaliskuista viikkoa!

Vispilänkauppaa

Kuis vispaa?

Laittaessani ruokailuvälineitä sun muita kuivaustelineistä laatikoihin, tuli mieleen tällainen ihan järjettömän hyvä 😆 idea: kysynpä teiltä, kuinka monta vispilää sinun keittiöstäsi löytyy?

Toki piti käyttää myös saatavilla olevaa infoa tuohon otsikkosanaan liittyen: 

"Vispilänkauppa on alun perin tarkoittanut yleensä nuorten suorittamaa vispilänvarpujen keräämistä viitametsästä helluntaina Smålandin Rävlingessä. Varvut kuorittiin ja niistä tehtiin vispilöitä. Yhdessä olo metsässä ja se, että toinen kuori varvut ja toinen sitoi niistä vispilän, saattoi johtaa seurusteluun. Niinpä vispilänkauppa Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan alkoi tarkoittaa nimenomaan seurustelun aloittamista." Wikipedia 

Puolestaan Savonlinnasta löytyy saman niminen lounaskahvila ja leipomo. (Ei mainos!)

Tässä omani:

Ei tämä mikään haaste ole, mutta vastaa, jos haluat? 😄

Ps. Pöllö laski vispilänsä myös.

Vispaamisiin! ✋

BingoHaaste, osat 4. ja 5.

Ensimmäinen rivi pystyyn, BINGO!

Oli sen verran haastava vuorokausi Mamman kanssa, että vaikka tuntui, etten tehnyt juuri mitään, niin illalla kotiin palattuani "putosin kuin eno veneestä" sänkyyn. Nukahdin uskomattoman aikaisin ja heräsin neljän aikaan aamuyöstä!? Valvoin kutoen ja telkkaria katsellen jonnekin yhdeksään ja nukuin pari tuntia lisää. Ei ihme, sillä Mamman luona unet jäivät vähäisiksi.

Bingolapussa pystyriviin kertyi suksia, kutoa ja nyt LEVÄTÄ.

Oli pakko ottaa (eilen tiistaina) pari kuvaa aiempaan postaukseen liittyen. Ensimmäinen kuva on 'vastakuva' aiemman ensimmäiselle. Lumet katoavat vauhdilla.

Nurmikko näkyy jo. 'Vastakuva' viimeiselle.

Ja kuten niin usein - olisi tiskiä. EI TÄNÄÄN. Pitäisi mennä suihkuun. EI TÄNÄÄN. Minä lepään. 😍

En vastaa puheluihin, mutta Mamman viestiin vastasin. Hänkin oli nukkunut lähdöstäni saakka koko illan ja yön siihen perään. Johtui varmasti ainakin osittain jännityksen laukeamisesta. Onneksi kaikki meni hyvin! 

*     *     *

Meinasin siirtyä kutomaan, mutta jatkankin vielä Mammaan liittyen. Ha haa, saan tästä yhden sanan lisää bingoon, sillä ottamani kuvat ODOTTAA julkaisua. 😃

Kerroin naiselle jääkaappihaasteesta ja hän halusi mukaan. Otti sen muistitestinä ja kirjasi listat itse paperille.

Sitten minä menin jääkaapille ja luettelin sieltä löytyvät tuotteet. Huomaa 'pukstaavit'. Hyvin muisti pelasi!

Aika vähän jäi niitä tuotteita, joita Mamma ei muistanut kirjata:

Siltä 'puutelistalta' löytyvästä valkosipulikermaperuna -paketista 👀 otin kuvan, jotta nainen pystyi tarkistamaan siitä päiväyksen.

Otin jo illalla kuvan talon ainoasta ulkona olevasta luiskasta. Kovastikin hyötyä, kun vieressä oli melkoiset kinokset tukkeena? Lähtiessä ensihoitajat nostivat 'kantotuolin' portaiden yli ja palatessa vetivät selkä edellä luiskaa pitkin ylös. Se näytti hankalalta.

Lumikanttareita oli huoltoportin ja kadun välissäkin.

Sain siis nukkua makuuhuoneessa sängyssä, mutta yöpöydällä olevassa lampussa oli (on) liiketunnistin ja se syttyi pienestäkin käden heilautuksesta, ja minä heräsin. Poliklinikkareissulta palattuamme minä kävin pyynnöstä Alkossa ja ostin viinin lisäksi Mamman toiveesta likööriä.

Niitä me sitten nautimme jutellen kaikesta, ja hetken päästä torkuimme päiväunet. Naisella on paljon aikoinaan Italiasta tuomiaan tauluja sekä koriste-esineitä. Tästä suihkulähteestä (ehkä metrin korkuinen) sain luvan ottaa kuvan ja laittaa tänne:

*     *     *

Keskiviikkoa!

En tosiaankaan tehnyt eilen yhtään mitään. Istuin tässä läppärin ääressä ja/tai katsoin televisiota. Kai sitä voi kutsua lepäämiseksi? Tästä päivästä on tehtävä erilainen... Aioin ottaa uudet kuvat pihalta, kun lumet ovat kadonneet melkein kokonaan, mutta unohdin ottaa kännykän mukaan. Aurinko paistaa.

Mieluisaa päivää!