1800. julkaisu StanstaLandiassa

En ole kokonaan kadonnut...

Pahoittelut blogihiljaisuudestani, johon on tavallaan useampikin syy. Pienin ei ole se, että yhteistyö läppärin kanssa on asettanut haasteita, ja niitä piisaa edelleen. Jostain syystä esimerkiksi klikkaukset vain vilahtavat näytöllä häviten sen perään. Kun avaan jonkun blogin, se aukeaa kahdelle välilehdelle yhtä aikaa. Facebook'issa tykkäys saattaa vaatia lähemmäs kymmenen toistoa ennen osumistaan. Kuvien tallentaminen on ihan oma ongelmansa. Kiitos siitä, että viimeisintä postausta on käyty katsomassa huikeat yli kuusisataa kertaa!

Äiti on selvinnyt koronasta! Sanoi eilen illalla kolmen vartin puhelun aikana, että koki taudin hyvinkin helppona, Luojan Kiitos! Että "tulipa sitten hoidettua se neljäs rokotus tällä tapaa". Totutut tavat ja iän tuomat haasteet olivat pitäneet naisen eilen peräti kaksi tuntia mankeloimassa lakanoita. Oveen jätetty lappu oli opastanut kotihoitajan auttamaan kantamisessa. Siis lakanoiden, ei äidin. 😏

Mitäs sitten? Olen ollut edelleen hyvin laiska kutomaan. Sain eilen otettua puikot käsiini ja kudottua sukkaa, josta olin tehnyt vain resorin. Enää puuttuu puolet jalkaterästä sekä kärkikavennus. Ja tietysti päättelyt, plaah.

Yksi jarru postaamiselle on ollut se, että suunnittelin arvontaa tuon julkaisumäärän vuoksi. Olen miettinyt palkintoa useamman päivän ja koska en ole osannut päättää sitä, niin siirrän arvonnan järjestämisen hamaan tulevaisuuteen...

Sekin alkoi tökkimään, että tuntuu, etten enää postaa juuri muusta, kuin ruokajonon antimista ja kokkailuista. Aika tylsää luettavaa pidemmän päälle, oletan. Siitä huolimatta teen niin nytkin, sillä haluan kertoa Kokkikartanon kaalilaatikon olleen syötävää, vaikka päiväys olikin jo mennyt.

Ja kappas, nyt sitten hävisi yhteys piiiitkäksi aikaa - onneksi ei jo kirjoitetut tekstit. Ahdistavaa.

Tein maanantaina salaatin lopuista aineksista eikä siitä mennyt paljoakaan roskiin...

MP oli kymmenen vuorokautta Kanarialla tapaamassa ystäviään, vähän töissä ja samalla lomailemassa työpaikan vaihtamisen välissä. Oli ollut sen verran "reipas loma", että mies pyysi kylään seurakseen ja samalla katsomaan uutta asuntoaan. Menin.

Onneksi on Reittiopas, joka auttoi löytämään suoran bussiyhteyden läheltä Omaa Kotia Vantaan perukoille paikkaan, josta en ollut ikinä kuullutkaan.

Onneksi mies oli vastassa, sillä muuten en olisi löytänyt perille ihan uudessa lähiössä. Kuvan talot sijaitsevat alueella, mutta eivät tietenkään ole MP:n kotitaloja kumpikaan!

Ei millään pahalla, mutta en oikein ymmärrä nykyistä tyyliä rakentaa parvekkeista akvaarioita, joissa ei ole mitään näkösuojaa saati yksityisyyttä. MP:n parveke, vaikka iso onkin, sijaitsee ihan pahimmassa paikassa muiden katseita ajatellen. Asunto sinänsä oli ihan ok. Jäin yöksi ja palasin kotiin vasta aamulla samaa matkaa, kun mies meni ensimmäistä päivää uuteen työhön.

Kotona nälkä pisti lämmittämään päiväyksen ohittaneen eineksen.

Olipa kiva, kun nuo "pelottavat" koftat oli pakattu erikseen eivätkä lilluneet kastikkeen seassa!

Miksiköhän paketissa lukee, että tuote on valmistettu härkäpavusta? Yhdestäkö koko annos? 😆

Lämmitin annoksen, siirsin lautaselle ja söin melkein kaiken. Pakko myöntää, että vaikka se ei ollut ihan minun makuuni, niin yllättävän syötävää kumminkin.

Nyt jääkaappi on niin tyhjä, että on hyvä mennä tänään jonottamaan. Aurinkokin paistaa, joten mikä ettei. Eilen sataneet isot rakeet pysyvät vieläkin maassa näyttäen murustetuilta styrokseilta.

Yhteys on katkennut tätä kirjoittaessa kaksi kertaa. Osa kuvista katosi matkalla hetkellisesti. Onneksi postaus tallentuu automaattisesti, niin tekstit, kop-kop-kop, eivät katoa kokonaan siinä samalla. Rasittavaa!

Muistakaahan olla huomenna valppaina, koska aprillipäivä... 😁

Mukavaa maaliskuun viimeistä päivää!

Salaattia sekä muuta ruokaa

Perjantaita.

Huh huh, mitä sydämentykytyksiä tälle aamulle! Olin äsken aamun ensimmäisellä tupakalla juotuani juuri mukillisen kahvia. Saatoin olla hieman ajatuksissani, kun pihan poikki loikki rusakko reipasta vauhtia ja pysähtyi muutaman metrin päässä minusta. Ajattelin, ettei se huomannut minua ja liikahdin. Vasta ihan lähellä se pyörähti ympäri ja palasi samaa reittiä, kuin oli tullutkin. Se tuli niin lähelle. 

Eipä sattunut olemaan puhelinta sillä kertaa mukana, joten nappasin äsken vain kuvan melkein lumettomasta sisäpihasta.

Toinen sykkeen nostaja oli se, kun säikähdin unohtaneeni pienen pussukan laivaan. Tavallisesti se on aina 'käsilaukussa' mukana sisältäen mm. muutaman laastarin sekä särkylääkkeen. Ja nyt ne taittosakset. Hain toisen mukillisen kahvia ja siinä samalla välähti, että pussukka voisi olla toisessa, jossa oli se patalappuvirkkuu mukana. Siellähän se, huh, "koska ne sakset".

Kävin eilenkin ruokajonossa. Muuten jonotus meni ihan mukavasti, mutta edessäni oleva nainen vähän ärsytti liikkumalla jonossa muita hitaammin vetolaukkunsa kanssa. Sain ehkä vähän liikaa leipää...

Pitänee yrittää löytää pakastimesta kolo, johon saisin laitettua osan.

Olisin toki voinut kieltäytyäkin, mutta molemmat pussit olivat niin pehmeitä.

Tein ja söin kotona heti yhden sämpylän.

Koska saamani maito ei ole laktoositon, niin teen siitä tänään riisipuuron.

Sain taas ison rasian margariinia, jota riittää niin, etten vastaanota aikoihin enempää.

Ns. HeVi-osasto sisälsi lantun, banaanin, kaksi paprikaa sekä pussukan sipulia.

Tuollaisia sipuleita en ollut ennen nähnytkään.

En nähnyt paljoa nytkään, sillä vain yksi neljästä oli syömäkelpoinen.

Sain perhesalaattisekoituksen.

En ole avannut sitä vielä.

Sain myös ison pallon jäävuorisalaattia. Leikkasin siitä puolet Naapuritalon Ystävättärelle ja vein sen samalla, kun annoin yhden paprikan. Syy tapaamiseen oli se, että hän huoli sittenkin pari vaniljakastiketta. Laitoin lenkkarit jalkaan ja liityin seuraksi koiralenkille.

Jaettiin myös kaksi einestä, joista kaalilaatikko kuulostaa hyvältä. Syön sen tänään, mutta tuo toinen on ihan outo minulle. Saas nähdä, testaan kuitenkin miltä mahtaa maistua "mehevät koftat ja kookoskermakastike". Ainakaan edellisellä kerralla en tykännyt härkäpavuista.

Kaksi levyä hyvää suklaata kruunasi reissun! (Sain yhden sijaan kaksi, koska en huolinut enää lisää vaniljakastiketta..) 😋

Illalla teki pitkästä aikaa oikein mieli salaattia! Pilkoin jäävuorisalaatin sekaan mehevää paprikaa sekä palan pinkkiä sipulia. Avasin aikaa sitten ostamani salaattijuustokuutiopurkin.

En olisi salattiini muuta kaivannutkaan.

Paitsi lorauksen sinappista salaatinkastiketta. Olipa hyvää! 😘

Viikonlopulle odotetaan rajua myrskyä, joten on hyvä viihtyä kotona villasukat jaloissa. Pitäisi vaihtaa kasveille mullat. Ja kutoa.

Katsoin eilen kotimaisen elokuvan Neiti Suorasuu. Sen alussa mies tulee sisään porstuaan, näyttää haavaa kädessä ja sanoo Serelle: "puukko lipsahti, kietaseppas siihen tuppo". Nappasin kohdasta videon ja lähetin sen Tupolle, heh heh.. 😂

Turvallista alkavaa myrskyviikonloppua!

Ikävä uutinen!

Huomenta!

Vielä väsyttäisi, mutta nousin silti keittämään kahvia. Nukkua ehtii myöhemminkin, jos siltä tuntuu. Nyt taitaa jyllätä päässä eilinen uutinen, että äidillä on todettu korona!!! 😢

Hän soitteli eilen aamupäivällä, että sairaanhoitaja T. oli käynyt ottamassa pienen verenkuvan sekä koronatestin. Äitihän yski jo pahasti minun siellä ollessa ja nyt asiaa alettiin selvittämään. On tietysti turhaa spekuloida mistä äiti on saattanut saada tarunnan, kun hän liikkuu niin vähän kodin ulkopuolella. Itse pyysin ilmoittamaan kahdelle ystävättärelleen, etteivät poikkeisi hetkeen. Sen verran asia alkoi vaivaamaan, että kipaisin illalla lähikauppaan ostamaan kaksi kotitestiä.

Vähänkö ohjeet oli pienellä painettu!? Jouduin tavaamaan tovin jos toisenkin. Minullahan on tähän aikaan vuodesta allergiaoireet, joten olen muutenkin räkäinen. Toki mielessä oli Rovaniemen reissun lisäksi tuore laivalla käynti sekä ruokajonossa pönöttäminen.

Oli itselle tärkeää tehdä testi, vaikka olen sairastanut taudin melkein puolitoista vuotta sitten ja saanut sen jälkeen kolme rokotusta. Phuuh:

Onhan se tavallaan vähän ristiriitaista, että ramppaan laivalla ja samaan aikaan ruokajonossa, mutta "kukin tavallaan"?! En kaipaa asian tiimoilta moralisointia, kiitos! Tiistaina väsytti ja oli jotenkin apea mieli, mutta päätin silti raahautua jonoon. Onnekseni sain taakseni miehen, joka teki tunnin jonottamisesta hieman miellyttävämpää. Kuvan ottamiseen sekä julkaisuun on häneltä lupa.

Mukava mies! 💜

Sain ison paketin leipää, josta pakkasin kolme kertaa kolme paria pakkaseen.

Vaniljakastikkeita tuli neljä kappaletta lisää enkä meinaa keksiä miten hyötykäyttäisin niitä?

Naapuritalon ystävätärkään ei niitä halua. Entäs tämä hapatettu luomusoijavalmiste? Vissiin vaikkapa marjojen tai hei, saamieni mustikkahillojen kera?

Sain kaksi banaania, paprikan sekä kaksi onkohan-nuo-jalapeñoja?

Tällaisia juustoja en ole ennen nähnyt. Vissiin jotain vegaaniversioita?

Ehkä ikänäkö on tavoittanut minut lopullisesti, mutta kovin pientä pränttiä näissäkin oli... Kuvasta sen sijaan näen, että vyötteessä lukee 100% vegan. Kappas. 😁

Testasin illalla ruisleivän päällä ja ihan syötävää oli.

Sain pussillisen mikropoppareita.

Rouskuttelin ne jo tiistai-iltana.

Keksin eilen illalla pilkkoa banaanin kippoon ja...

...kipata päälle vaniljakastiketta. Sanoisinko, että erittäin makea iltapala.

Sain kudottua yhden sukan valmiiksi ja tänään on vuorossa sille pari.

Kyllpä äiti on mielessä! 💗

En tohdi soittaa vielä tähän aikaan (7:30), vaikka on aika todennäköistä, että hän on hereillä. Se hemmetin yskä valvottaa muutenkin huonosti nukkuvaa ikäihmistä. Voi minun äitiä!

Päivää.

Neljäs kerta

Tallinna 21.-22.03.2022.

Hassua kirjoittaa "Tallinna", kun oikeampi versio olisi kirjoittaa "Tallinnan laivalla". Enhän minä edelleenkään käynyt maissa. Ehkä kesällä sitten, kun kadut ovat kuivia ja sää lämpimämpi. Lähtöhetki ratikkapysäkillä oli sininen.

Vaihdoin ratikkaa lähes autiolla Aleksanterinkadulla ja näin kun kovaa ajanut henkilöauto oli törmätä ratikkaan, joka tööttäsi kovaa ja pitkään. Onneksi ei osunut!

Kävelin odotellessa muutaman metrin ja nappasin kuvan Helsingin tuomiokirkosta.

Miksi kirkko on tuomiokirkko?

"Sanan pohjana on latinankielinen ilmaus domus ecclesiae 'kirkon talo', joka tarkoitti ensin kirkonviereistä pappilaa, myöhemmin piispan asumusta ja lopulta piispan kirkkoa. Pyhättöä tarkoittavat saksan Dom, ruotsin dom ja suomen tuomio (sanassa tuomiokirkko) juontuvat siis latinan taloa tarkoittavasta sanasta domus". (www.kotus.fi)

 

Ratikka saapui ja ajoi melkein tyhjänä tyhjän Katajanokan terminaalin luo.

Kävin tekemässä lähtöselvityksen luukulla, koska piti esittää etukortti. Ei ollut ketään sielläkään. Laivaan pääsi nopeasti ja tiesin jo kokemuksesta mille käytävälle olin menossa. Hytin numero tuntui tutulta, joten tarkistin äsken, että olin ollut samassa hytissä viime vuoden elokuun lopulla.

 

Ilmankos oli tuttu, vaikka samanlaisiahan ne kaikki ikkunattomat neljän hengen hytit ovat.

Tein taas ensimmäisenä sängyn valmiiksi.

Vasta sitten huomasin, etten saa telkkaria auki. Olin katsovinani johdotkin, mutta joudun jälkiviisaana myöntämään katsoneeni vain antennijohdon - en virtajohtoa. Ajattelin ensin, etten tarvitse telkkaria, mutta kipitin sitten kuitenkin respaan, jossa ilmoitin, etten halua vaihtaa hyttiä, mutta. Palasin hyttiin ja siellä seisova nainen kertoi laittaneensa virtajohdon seinään. Ehkä noloa, mutta oli se ensimmäinen kerta, että joku oli irroittanut johdon. Nyt toimi.

 

Olin ottanut käsityöksi langat patalappuvirkkuuseen, koska kokemuksesta tiedän, että kudin olisi ollut turha näin lyhyellä reissulla.

Tykkään edelleen ihan hurjasti näistä Kalymnokselta ostamistani taitettavista matkasaksista. Ihmeen terävätkin ovat.

Sain minä virkattua enemmän kuin kuvassa näkyy. 😁

Kauppaan mennessä ravintolassa esiintyi trubaduuri, joka lauloi parhaillaan Bon Jovi'a. En jäänyt kuuntelemaan vaan suunnistin kauppaan. Ostokset oli jo etukäteen selvillä, joten reissu oli nopeasti tehty. Ainoa heräteostos oli kassalla myynnissä olevat kaksi levyä suklaata euron kappale.

Palasin hyttiin, nautin vähän punaviiniä virkaten ja Huvila & huussia katsellen.

Taas on yksi etukortti lisää.

Tavallaan on vähän surullista, ettei yöristeilyllä esiinny enää tanssiorkesteria, mutta onhan se ymmärrettävää, kun laiva oli niin tyhjä.

Törmäsin "tuttuun" mieheen, joka on kertonut käyvänsä laivalla kerran viikossa. Olemme tavanneet laivalla ennenkin ja jos en muka muuten tunnistaisi, niin viimeistään siitä, että hän naukkailee povarissa kantamaansa viskiä. Istuimme melkein tyhjässä ravintolassa samaan pöytään naisen kanssa, joka kertoi olevansa ammattilaulaja. Pyynnöstäni antoi "näytteen" ja hienosti meni.

Vähän tyhmää, mutta sorruin ostamaan drinkin. Eikä se ollut edes hyvää, mutta meillä oli ihan mukava juttutuokio. Nainen vielä haki hytistään punaviiniä, josta tarjosi minulle lasillisen baarin mentyä kiinni.

Heräsin aamulla ajoissa ja piipahdin kannella ottamassa muutaman kuvan. Paitsi, että tämä kuva on otettu ikkunan läpi...

Poikkesin vielä kaupassa ja menin hyttiin pakkaamaan reppuni.

Ehkä se kuvastaa hyvin matkustajien vähyyttä, että samaan ratikkaan osui kaksi naista, jotka olivat tullessakin yhtä aikaa kanssani. Ja yölliset seuralaiseni. Eikä montaa muuta matkustajaa.

Näin oli vuoden 2022 neljäs reissu tehty.

Seuraavaan kertaan. 😏