keskiviikko 29. heinäkuuta 2026

Scorpions

Ti 28.07.2026.

No niin. Hiemanko haastavaa koittaa kasata tarinaa eiliseltä, kun ensin en saanut nettiyhteyttä toimimaan läppärissä. Sammutin koneen ja modeemin, ja koitin uudestaan. Nyt vissiin toimii. Toinen hankaluus oli koittaa raakata huonoista kuvista vähän paremmat.

Pönttö pähkäili ennen lähtöä keppien kanssa. Että otanko yhden vai kaksi tai en ollenkaan. Menin ensin alas yhden kanssa, mutta juhannuskaverin saavuttua hain vielä toisen kyynärsauvan ja se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Liskonaiselle terveisiä! 😍 

Kyyti vei perille (kiitos!) ja jäin kohtaan, jossa luki "upper lever". Kohta oli täysin oikea! Laitan  kuvan lipusta ensimmäiseksi. En minä siitä ihan täyttä hintaa maksanut.

Olin toki katsonut netistä oikean katsomon sijainnin valmiiksi. Se on tuossa kartalla vasemmassa reunassa.

Aika ankean kuvan otin kohteesta, heh.

Olin paikalla puoli tuntia ennen ovien avaamista. Siirsin lipun lompakosta takataskuun. Olin "omassa" jonossa toisena, mutta edessäni oleva mies päästi eteensä ensimmäiseksi, "koska sulla on noi kepit", kiitos!

Turvatarkastuksen sekä lipun tarkistuksen jälkeen poikkesin vessassa ja sitten tiskillä ostamassa persikkalonkeron. Hah, vastaava tölkki Tallinnassa 1,69 euroa ja tuolla tasan kympin. Pidin turhaan kiirettä katsomoon siirtymisessä, mutta varasin aikaa portaisiin. Olihan siinä kiipeämistä, kun oli kolmanneksi ylin rivi.

Paikkani sattui jännään kohtaan, sillä siinä oli vain kuusi paikkaa. Oikealla puolella paikat 1, 2 ja 3, vasemmalla 102 ja 103. Sain kepit helposti tuolien alle. Kolme varttia ennen keikkaa oli vielä tosi tyhjää.

Näistä kuvista näkee, että linssissä oli jotain suttua.

Hönkäisin ja hinkkasin hieman hupparin hihalla. Johan kirkastui.

Itse en enää näillä ikävuosilla jaksaisi seistä permannolla. Vaikea oli jaksaa istuakaan...

Tuntui, ettei se kolme varttia keikan alkuun kulu millään. Vasemmalle viereeni istui kaksi nuorempaa miestä ja oikea vierustuoli jäi tyhjäksi. (Alakuvan kuuluisi olla ennen kahta ylempää, mutta olkoon nyt näin..)

Kyllähän se keikka lopulta alkoi. Tässä artistit (lehdestä kuvakaapattuna). Tein heti alkuun päätöksen, että otan joitain kuvia ja muutaman videon - lopun aikaa keskityn keikkaan ilman kännykkää kädessä.

"Over 60 Years of Scorpions". Kiertuepaita olisi maksanut 45 euroa ja olin vähän kahden vaiheilla, että olisiko se 'pitänyt' sittenkin ostaa? Pärjään ilman.

Mitä itse konserttiin tulee, niin tervejalkaisena olisin saattanut poistua tunnin jälkeen. En tuntenut ainuttakaan kappaletta sen ekan tunnin aikana!? Missä klassikot? Toisella tunnilla tuli sentään Rock You Like a Hurricane. ♪.

Ja Wind of Change, josta olisin halunnut ottaa videon, mutta vieruskaveri lauloi mukana kovaa ja nuotin vierestä... Illan parasta antia paukutti Motörhead'in entinen rumpali pitkällä soolollaan! Otin videon (vieruskaveri ei laulanut sen aikana 😆 ), mutta en ole katsonut sitä vielä.

Mitä sitten tapahtui?

Miksi tuo on tuolla?

Tulin katsomaan ja kuuntelemaan Scorpions'ia. Osaahan Linda soittaa, mutta miksi hän oli tuolla?

Yöllä lehdessä (IL) luki vielä "lampenisu", mutta aamulla teksti oli poistettu.

Ei soitettu Still Loving You'ta, jota o-do-tin koko keikan ajan. 😢 Jotenkin jäi vähän tyhjä ja pettynyt olo. Odotin enemmän ja varsinkin klassikoita. Joku "uusi" kappale, jota en tuntenut, tuntui kestävän keikasta 20 minuuttia. Toki live on live, mutta silti.

Pääsin odotuksiani helpommin jyrkät portaat alas keppeineni. Mitäs sitten? Takseja pyöri, mutta suurin osa niistä lienee tilattu Boltilla, joten kyytiin ei päässyt. Yksi taksi pysähtyi kohdalleni ja kysyi mihin olen menossa. Suositteli FixuTaxia, että on halvempi ja ajoi pois. Olisin maksanut sen, mitä mittariin olisi kertynyt. Ei sitten.

Urpo-sissi keppeili piiiiitkän suoran Mall of Triplaan saakka ja oli räjähtää ennen vessaan pääsyä. Sen jälkeen en enää suostunut ottamaan siitä taksia, vaan liikuin ratikalla vähän lähemmäksi ja kinkutin kotiin. Jalka tuntui siihen saakka MUKA ihan hyvältä, mutta päästyäni kotiin ja syötyäni palan pizzaa, tuli kivut rymäyksellä. Oma moka, vaihteeksi.

Olisikohan nilkkakin hieman turvoksissa?

Tämän päivän toivun ja lepään. Pidän kinttua ylhäällä. Katson tilannetta huomenna uudestaan.

Lopuksi kuva iltataivaasta tultuani Areenalta ulos.

Kuten jo kommentoin, niin olihan tuo Kokemus.

EDIT. Solistilla oli musta nahkaliivi, jonka selässä luki valkoisella "rock & roll forever". Meitä yhdisti pukeutumisessa tuo "forever". 😅

(Lepo-)päivää! 

tiistai 28. heinäkuuta 2026

Ennen keikkaa

Valmistaumista.

Terveisiä suihkusta! Erittäin poikkeuksellisesti liimaletin kainalot haisivat kuluneen viikon johdosta pistävälle hielle. Eipä haise enää! Olin varovainen ja töpöttelin pienin askelin. Muistin alusta loppuun saakka varoa kuhmua päässäni ja selvisin. Lähtöön kolme tuntia...

Olen lähes häkeltynyt oivalluksestani! 😇

Minulla on kaksi tiliä samassa pankissa. Tein äsken omasiirron perustililtä, johon pankkikorttini on liitetty. Siihen toiseen tiliin ei ole. Jätin kyseiselle tilille sen verran, että saan tarvittaessa maksettua paluureissulla taksin, enkä juurikaan enempää. Että JOS kävisi niin surkeasti, että joku onnistuisi väkijoukossa rullaamaan minut, niin en menettäisi "liikaa" nykyisen lähimaksumahdollisuuden myötä. Kuinka fiksua!?

Juttelimme viime yönä "vähän" aikaa Liskonaisen kanssa. Pitkästä aikaa. Kylläpäs olikin antoisaa, kiitos! 💜 Muisteltiin menneitä ja suunniteltiin ehkä jotain tulevaakin. Se se vasta antoisaa olikin!

Oli 'puhetta' siitä avun pyytämisestä niin täällä kuin Liskiksenkin kanssa. Nytpä osasin, sillä Juhannuskaveri katsoo tänään Viiden uutiset ja tulee sitten noutamaan minut. Pääsen siis kyydillä Areenalle, mikä on loistava homma. Arvostan!

Areenalla on numeroidut istumapaikat: katsomo 305, rivi 12 ja paikka 101. Kuinkahan monta porrasta sinne pitää könytä..? 😬

Päätin jo, että vaikka saattaisin selvitä ilmankin, niin otan molemmat kyynärsauvat mukaan. Tarvitsen tai en, niin ainakin viestitän ympärilleni kaipaavani huomioimista sekä tilaa. Saas nähdä. Köpöti köp.

En omista Scorpions -paitaa, heh. Sen sijaan meinasin laittaa huputtoman hupparin, joka on niin korni, että sopikoon iltaan. 😆

Nyt pari (kylmää) palaa pizzaa ja illan MasterChef Australia, jotta aika kuluu...

Huomiseen. ♫.

maanantai 27. heinäkuuta 2026

Parane Pian -Pizza

Paljon Pois Pakkasesta. 👌 (Pitkä Postaus)

Piti vähän jäkättää itselle, että polvihan tässä kiukuttelee - ei kädet. Lihapullat söin jo loppuun ja pelkillä riisipiirakoilla eläminen ei oikein maistu (miltään). Kaivelin pakastinta ja siitä se ajatus lähti. Nyt pitää vain sulkea silmät päiväyksiltä ja luottaa siihen, että syötävää syntyy.

Otin jo aiemmin muutaman kuvan viherkasvivauvoista ja ujutan ne tähän samaan. En edes muistanut minkä kasvin olin tästä purkista katkaissut. Olin ripotellut mullan päälle paprikan siemeniä (turhaan), mutta jotain vihreää oli silti ilmaantunut! 👀 

Lehdistä näkee, että se iänikuinen tulilatva, joka ei kokonaan kuole millään, jatkaa kasvujaan. Monessa ruukussa ja loput ihan vain vedessä. Outo tyyppi! 💚

Kirjoittelen tätä samalla, kun käyn tekemässä pizzaa, jota toivottavasti syön vielä tänään... 😁

Kuten jo kirjoitin, niin ei tutkita tuotteiden päiväyksiä. 🙈 Aloitan kinkkupalasta, joka on jo sulanut ja jonka menen just nyt pilkkomaan...

Aika vetistä tavaraa sulaessaan, mutta maistoin palasen eikä se maistunut muulle kuin suolaiselle.

Pakkasesta otin myös pienet pussit (yli vuoden vanhaa!?) homejuustoa sekä paprikaa.

Pistin pannulle ensimmäisenä puolijäiset paprikat, jotta sain niistä nesteet pois.

Hetken päästä 'märät' kinkkupalat sekaan ja ihan lopuksi kaksi pilkkomaani kevätsipulia (jotka olin unohtanut jääkaapin vihanneslaatikkoon).

Otin samalla pakkasesta myös euron pussillisen Litukan 'olikohan-ne' ruissydämiä?

On aika mennä tekemään pohjataikina, hetkinen...

Sen perusteella, että vaivasin taikinan käsin eikä kylkeen juurikaan sattunut, niin kyse lienee hiusmurtumasta. Onnea tässäkin! ☘️

Taikinan kohoamista odotellessa kaivoin kaikkea muuta pizzaan laitettavaa. Viimeinen purkki ananasta.

Viimeiset viisi pientä tomaattia, joista pari on jo aika nahistunut. Ei haittaa.

Jääkaapista mustia oliiveja (loput) sekä jalapeñoja.

Jääkaapista löytyi myös kolme pientä siivua meetvurstia, jotka pilkoin kinkkujen ja muiden sekaan.

Ärsyttävää on se, että isompi vehnäjauhopurkki on kuiva-ainekaapin ylimmällä hyllyllä. En millään tohtisi koittaa nousta keittiöjakkaralle... (eikä tarvinnut.)

Taikina kohoaa vielä, joten esittelen kilpipiilean yllätykset. Alkuperäinen loukkaantui (eikä ihme!) vuoden evakossa olosta ja katkaisin vinoon kasvaneen varren pois. Eipä haittaa, kun jälkikasvua oli jo tulossa. 💚

Tulisikohan noista mistään mitään, jos yrittäisin? Tykkäävät yllättää minut ihan itsekseen!! 🌱

...haistatteko? 👀 Kyllä, se on ehta itsekehun tuoksu, joka leijailee! 😇

Taikina kohosi esimerkillisesti ja oli helpoin käsitellä ikinä! Kuohkea, joustava... Koskaan unohtamatta: kiitos Helkku kaulimesta! 💝

Taikinalevy asettui prikulleen uunipellille, mutta...

...jopa sen yli. Ensimmäistä kertaa ikinä rullasin lopun kaulitun taikinan, laitoin pieneen pussiin ja pakastimeen.

Tämähän se yllättää? 😅

Jääkaapissa oli vajaa pussi juustoraastetta.

Laitoin sen ekana soosin päälle.

Sitten täytteet ja niiden päälle sinihomejuusto.

Piiperrysten vuoro, nam.

Ainakin omiin silmiin aika värikäs ja mellevän näköinen.

Jääkaapista viimeinen pussi juustoraastetta.

Johan tässä voisi alkaa rustata kauppalistaa elokuulle, kun "melkein kaikki" loppui. En pidä kiirettä ennen ensi kuuta ja terveempää jalkaa.

Hajuaistiin luottaminen onnistui taas: istuin toisella puolella taloa kuin keittiö. Tuoksun saavuttaessa nenäni, oli pizza valmis otettavaksi pois uunista.

Leikkasin kaksi palaa ja siirryin olohuoneeseen katsomaan MasterChef Australiaa. Tässä välissä oma mielipiteeni päivän jaksosta: mielestäni Poh'n lähes paljaat rinnat eivät sovi ruokapöytään.

Syötyäni (niin hyvää!!) kupsahdin puolen tunnin ruokaperräisille, mistä oli haastavaa päästä takaisin hereille. Nautin jälkiruoaksi vaniljajogurttia ananaspaloilla.

Kroppa painaa siihen malliin, että jätän tiskit sekä keittiön siivoamisen huomiselle. Ei ne tuolla keittiössä ketään haittaa.

Olipahan savotta! Olen niin tyytyväinen itseeni!

Mukavaa maanantai-iltaa!