Mielessä, muistoissa ja aina sydämessä!

Aurinkoista aamupäivää!

Tämähän vaikuttaa "hyvältä", kun jo tässä tässä vaiheessa aamua vaivuin syvälle muistoihin? Eipä ihme, että äiti on tänäKIN päivänä mielessä... 💗 Jännän yksityiskohtaisia ajatuksia, muistoja ja tunteita. Pidän ne kaikki mielessäni sekä sydämessäni.

Aurinkoista äitienpäivää
kaikille asianomaisille
lajista riippumatta!! 💝💖

 

Kaivelin kuvia äidistäni, ja sitten mentiin... Aika helposti valitsin niiden joukosta tämän "ihan tavallisen", jossa äiti istuu vielä omassa keittiössään syömässä valmistamaani ruokaa. 

Muistan käden asennon, miten hän piti haarukkaa ja muistan nuo ilosta tuikkivat pienet silmät. Hiljaisia hetkiä ei pöydässä juurikaan syntynyt.

Noita samanlaisia, saman värisiä fleece-takkeja oli kaksi, joita hän vuorotteli viimeiset vuodet. Tavallaan äiti istuu tuossa isän paikalla. 💕 Terveisiä!

Ja äiti hei, tiedät murehtivasi turhaan näistä silmistäni! Kyllä minä hoidan. Oli varmasti ensimmäinen kerta koskaan, kun "roikuin apteekin ovenkahvassa" eilen aamulla viittä vaille yhdeksän!? Sain (ostin, himskatti: 23,43 euroa!) uudet tipat roskiin heittämieni tilalle.

Tein kotona uuden silmätippalistan, johon merkkaan tunnollisesti jokaisen laittamani silmätipan sekä -voiteen. Vähänkö nauratti: olen viime aikoina rustannut "ajo-ohjeita" sukille ja siksi tuohon listaankin laitoin vahingossa "4 krs", kun piti laittaa "4 krt". 😅

Noita uusia tippoja laitetaan vain aamuin illoin, kun edellisiä vastaavia tuli laittaa kolmesti päivässä. Nuo tipat kirvelee niin paljon, että oikein sattuu! Yksitoista tai kaksitoista laittamatta, ja toisia tippoja tuhottomasti enemmän. Kyllä minä ne... 😇

Olen ollut jo melkein neljä tuntia hereillä, käynyt suihkussa ja juonut paljon kahvia. Olen säästellyt Pöllön ehdottamaa puuroa (appelsiini-valkosuklaa-riisipuuro) tälle aamulle ja maistoin sitä ensin kylmänä, kuten pakkauksessa kehoitettiin; aika makeaa, mutta hyvää. 

Tein kompromissin ja lämmitin puuroa vain hetken. Olisin helposti syönyt näitä kerralla kaksi tai kolme... 😋

Silmäasemalta "ruinaamani" tarran myötä kiitän Pöllöä vinkistä!! 💜 Pitänee opetella tekemään jotain vastaavaa? Saisinpa edes keitettyä joskus riisipuuroa... 

Millaisilla ruoilla ja leivonnaisilla te tänään herkuttelette? Saitteko aamiaisen vuoteeseen? Kortteja ja/tai lahjoja? Ruusuja? 🌹

Halauksia omalle ja kaikille äideille! 💘

Jutellaanko silmästä?

Onko teillä "hetkinen" aikaa? 😂

Heti alkuun: tuhannet kiitokset mukana kulkemisestanne!!! 💝 Siis tämän silmähommelin kanssa. Oikeasti on helpottavaa, kun voin kirjoitella tilannetietoja reaaliajassa ja tiedän, että luette/seuraatte niitä. Äidille en voi enää soittaa... 😢 Pojalle ilmoitin äsken viesteillä, missä mennään.

Matkustin siis (eilen) ratikalla Meilahteen ja kävelin siellä Siltasairaalaan yhteispäivystykseen. Otin tottuneesti vuoronumeron ja pääsin ilmoittautumaan. Sain sairaalarannekkeen, kuten aina.

Odotussalissa oli kymmenisen henkilöä. Tietysti pääsin lääkärille juuri, kun söin mukaan ottamaani banaania. 😄 Sain taas sitä oranssia tököttiä silmään, joka näytti sen jälkeen tältä:

Lääkäri soitti silmälääkärille ja kuten arvelinkin, niin sain lähetteen Tammisairaalaan silmäsairauksien päivystykseen. Kävelymatkaa sinne oli muutama sata metriä.

Oli pakko ottaa kuva kallion päällä olevasta talosta siinä matkalla. Näytti aika upealta ilta-auringossa. Huolisin tuollaisen parvekkeen tuollaisella sijainnilla...

Näistä urheilukentistä minulla ei ollut mitään tietoa. Tulipa taas mieleen se toteuttamaton suunnitelma kahdelta menneeltä kesältä, että ostaisin HSL:n kuukausilipun, jolla kiertelisin busseilla ympäri Helsinkiä. Jokohan tänä kesänä..?

Menin netistä lukemani ohjeen mukaan sisälle C -ovesta ja hissillä toiseen kerrokseen, joka oli pelottavan tyhjä. Missään ei ollut kunnon opasteita. Otin vuoronumeron, eikä vieläkään ketään missään. Kävelin kerroksen toiseen päähän näkemättä ainuttakaan ihmistä!

Paluumatkalla näin lasioven takana ihmisiä ja menin sinne. Hetken päästä pysäytin hoitajan ja kysyin apua. Pian olin ns. aloitusmittauksissa. Siltasairaalassa silmänpaineet olivat 10 ja 10. Nyt 9 ja 13. En tiennyt, että ne heittelehtii kuin verenpaineet. Nyt tiedän.

Istuin odotusaulaan, jossa oli muutama ihminen. Nyt on kyllä kehuttava seuraa, sillä selkäni takana istuva pariskunta alkoi heti jutella kanssani. Lainasin laturia. Heidän vieressä oli mies ja nainen, joita luulin pariskunnaksi, mutta olivatkin isä ja tytär. 🙊 Mieskin lainasi laturiani hetkeksi, mutta päästessäni lääkärille, kerroin, että tolpan takana on ns. latauskaappi.

Latauskaappi, jos ette ole törmänneet, on sellainen, jossa on monta pientä luukkua ja niissä on useampi eri latauspää, jotka sopivat erilaisiin puhelimiin. Oven saa lukkoon ja siihen syötetään omavalintainen (neljä numeroa) koodi. "Ammattilaisen" tietoisku, silvuplee. 😅

KERRANKIN odotusaulan telkkari oli MTV3:lla ja äänet päällä! Pidimme viidestään The Voice of Finland -raatia. 😊

Mahani murisi ja sitten se vasta murisikin, kun isä & tytär ostivat automaatista evästä. Pakko oli seurata esimerkkiä, jottei pyörtynyt. Automaatti oli R -kioskin! Ostin kolmioleivän, joista toisen parin söin ja toinen kulkeutui kotiin.

Kuin salama kirkkaalta taivaalta jysähti jumalaton silmäkipu!!! Se tytär kävi hakemassa hoitajan, joka vei minut lepohuoneeseen ja himmensi sieltä valot. Pääsin lääkärille, joka tutki (että se valo sattui!) silmän ja laittoi puuduttavia tippoja. Kipu laantui kymmenessä minuutissa. En ole koskaan-ennen-ikinä kokenut vastaavaa kipua! 😵

Kai minulla oli jotain häikkää näkemisen suhteen, sillä en huomannut vieressäni olevaa vessaa ennen jonkun naisen siellä käymistä, heh.

Pääsin taas lääkärille, joka muuten päivysti siellä yksin. Homma selvisi:

Papukaijamerkki hänelle (en muista kuka?), joka epäili/ennusti iriittiä jo jonkin aikaa sitten! 🐦

Ihanaa, kun Turkin reissukaveri TK oli siihen aikaan yöstä hereillä ja auttoi aikataulujen kanssa, kun oma näkö oli rajallinen! 💙 Kyselin viimeisiä julkisia kulkuvälineitä, ettei tarvitsisi ottaa taksia. Näistä näin, että...

Viimeinen ratikka lähti 00:36 ja siihen ehdin puolijuoksua! 👍

Jos en olisi ehtinyt, niin viimeiset kodin lähelle tulevat bussit (510) olisivat kulkeneet lähimmältä pysäkiltä 01:14 ja 01:44. Onneksi ei mennyt siihen saakka!

Olipa ihana päästä kahdeksan tunnin reissusta kotiin diagnoosin ja sähköisten reseptien kera! 💘

*     *     * 

Join herättyäni kahvit ja lähdin saman tien kohti apteekkia, joka sijaitsee lähiostarilla. Meinasin ensin, että menen ratikalla, mutta mieli muuttui lennosta ja kävelin. "Sain" tipat ja voiteen.

Enpäs saanut vaan ostin...

Kortisonitippoja jäi vielä kaksi pulloa lunastamatta. Niissä tipoissa onkin hommaa: 

1.viikko: tipat tunnin välein
2. viikko: tipat kahden tunnin välein
3. viikko: tipat 6 x päivässä
4. viikko: tipat 4 x päivässä
5. viikko: tipat 2 x päivässä

Antibioottitipat tulee laittaa kolme kertaa päivässä ja antibioottivoide yöksi. Huh huh! Lahopää teki itselleen taulukon: 

(Pukstaaveja on jo enemmän, sillä läppäri jämähti pitkäksi aikaa. Tällä kertaa osasin välttää tekemästä samaa virhettä kuin aiemmin, jolloin iso osa teksteistä ja kuvista katosi. Nyt vain avasin saman uudelle välilehdelle ja tadaa - tässä ollaan.)

Poikkesin ostarilla jossain (ei tunnettujen ketjujen) silmälasiliikkeessä kysymässä, että suorittavatko he silmänpaineen mittauksia (kyllä) ja hinnan (ehkä kymppi). Nainen katsoi minua ja totesi silmäni olevan todella punainen. Että "oletko käynyt näyttämässä?". Olen, kiitos.

Hyödynsin samalla ostarin Litukan, mutta siitä toisella kertaa. 😏

Oli vallan sopiva sää kävellä eikä edes tuullut paljoa. Sitä tuulta pitäisi nyt välttää, mistä tuli mieleen, että lääkäri kielsi saunomisen (ei ole) ja raskaan liikunnan (en harrasta).

Kyllä minä ihmettelen, jos jaksoitte lukea tämän kokonaan?! Samalla olen siitä kiitollinen!! 💜

Nyt nenä kohti keittiötä, koska on nälkä. Otin eilen pakastimesta kanaa eli mars sen kimppuun! Jos ihan perunoita keittäisin kaveriksi... 😋

*     *     *

Rakkaan isäni kuolemasta on tänään päivälleen kymmenen vuotta. 🕯 💙 🕯

Ounasvaarasta päätellen kuva on otettu jonain juhannusiltana. Muistot säilyy. 💗

Lauantain jatkoa!

Tuli äiti (ja muuta) mieleen

Kansainvälistä romanipäivää.

Meinasin aloittaa, että "terveisiä suihkusta", mutta aloittaminen viivästyi. Kaikki kai sitä suihkussa käy (?), mutta aihe on tässä nyt siksi, kun tuli äiti mieleen. Käydessämme Rovaniemellä viimeisen kerran yhdessä saunassa, äiti istui jakkaralla ja minä pesin hänen hiuksensa. Kysyin, että "onko puhtaat", niin äiti kokeili ja sanoi: "ei narise vielä". Pesin toiseen kertaan, vaikka ohuita hiuksia ei enää paljoa ollutkaan. 💗 Omani narisivat tänään.

*     *     * 

Katsoitteko eilen Master Chef Suomi -ohjelman? Onneksi en kirjoittanut heti sen perään, koska suuni oli täynnä sammakoita. 🐸 Teemana oli kokata kutsuvieraille kolmen lajin juhla-ateria; KASVISsyöjille...

Yksi kilpailija laittoi jälkiruokaan liivatetta!!? 👀 "Liivate eli gelatiini on proteiinista koostuva ruoka-aine, jota valmistetaan yleensä sian nahasta tai sian tai naudan luista, suolista ja jänteistä pitkään keittämällä". (Wikipedia) Amatöörikokki ei saanut mitään palautetta asiasta (ainakaan 'julkisesti') ja kyseinen joukkue vielä voittikin. Mitenköhän ne ruokailijat ovat ottaneet tiedon (TV:n kautta) vastaan?

Kävin lukemassa jakson saamia kommentteja. Monet olivat kommentoineet siellä muutenkin samaa, mitä olen itse kauhistellut. Auki olevia hiuksia, pitkiä kynsiä, koruja ja varsinkin sen sinihiuksisen pukeutumista. EI keittiöön mennä kainalot paljaina!!! Ja sopiiko ruokaa käsitellä paljain käsin laastari sormessa? Oletteko kuulleet kumihanskoista? Njääh.

Mutta se siitä - muihin aiheisiin.

*     *     *

Palataanpa vielä kylpyhuoneeseen. Laitoin pönttöön pesuaineen muhimaan ennen suihkuun menoa. Vaikka itselle muistiin: älä ikinä enää osta oikeanpuoleista ainetta! Se haisee todella vahvasti ihan kamalalle ja teho on mitätön.

PERHANA, TÄSSÄ KOHTAA KOKO LOPPU, VALMIIKSI SAAKKA KIRJOITTAMANI POSTAUS KATOSI!!?  Kuvineen kaikkineen. Ei kai se auta kuin yrittää kirjoittaa uudestaan. Koskaan ennen ei ole käynyt näin!!!!

Nyt testasin ensimmäistä kertaa vasemmanpuoleista. Melkein pelkkä vilkaisu riitti ja pönttö oli puhdas. (Muista ostaa uusi pönttöharja!) Eikä merkittävää hajua.

*     *     *

Kävin illalla kaupassa, koska halusin leipää. Saattaisi sitä olla pakkasessa, mutta en halunnut ruisleipää. Oli keljua edellisyönä, kun tuli nälkä juuri ennen nukkumaan menoa. Kuka sitä yöllä söisi kanapastaa? Koska olin ottanut pakkasesta ison paketin kinkkua, joka ei kauaa säily, halusin paahtoleipää.

Tavoilleni uskollisena kurkkasin poistolaatikkoon. Onnisti.

Koska kanapasta tökki vähän jo eilen (syön sitä vielä ainakin tänään), niin ostin varuiksi jauhelihaa.

Näitä ei mainostettu edes ulkona olevissa 'ständeissä', mutta onneksi huomasin tarjouksen hyllyn reunasta. Neljä kappaletta neljällä eurolla.

Muistin kotona olevan vain yhden ruokakerman, joten ostin kaksi kaveriksi. Näiden hinnalla saisi Litukasta kolme.

Ostan joskus suklaata, mutta karkkia en juuri koskaan. Poikkeukseen on syy, josta ei sen enempää...

Tarjouksista huolimatta lasku oli yllättävän iso. Karkkipussi oli kallein ostos.

Ruokatestiin alkaen 01.04. lisätään 12,67 + 16,87 = 29,54 euroa. 

*     *     *

Kuinka kiva olikaan illalla tehdä pari paahtoleipää.

Keitin teetä, joka näyttää kuvassa kahvilta. Jogurtin päälle sattui likainen lusikka, jonka vaihdoin tietysti puhtaaseen. On äärimmäisen harvinaista löytää keittiöstäni likaisia astioita muualta kuin tiskaltaasta!

Iltapalan jälkeen katsoin telkkaria, kudoin sukkaa ja popsin lakuja. Ruskeat ovat parempia kuin valkoiset, mutta kaikki tulee varmasti syötyä. 😄

Kävin äsken pussittamassa loput lihapiirakat (koska leipää) sekä merkkaamassa pienemmän pastarasian ja laitoin ne pakkaseen.

Päätin samalla hoitaa homman, joka oli odottanut jo jonkin aikaa. Makeutusaineen mekanismi hajosi tovi sitten. Valitsin käyttöön sahalaitaisen leipäveitsen ja onnistuin ilman ainuttakaan haavaa.

Valitsin astiaksi kotoa peräisin olevan kermanekan.

Tuoltahan sitten nypit.. 😅

Phuuh, ei ollut iso vaiva kirjoittaa uudestaan ja uskon muistaneeni aika hyvin mitä olin jo kirjoittanut, mutta ärsyttihän tämä. Onneksi en ollut poistanut kuvia koneelta! En koskaan poista niitä ennen julkaisua ja se näyttää olevan hyvä tapa.

*    *     * 

Näin aamulla hassua unta, jossa muka heräsin kolme kertaa ja kello oli aina vaan vartin yli kahdeksan. Edellisyönä sekä isä että äiti poikkesivat unessa tapaamassa. 💕 Haleja!

Vaikka aurinko paistaa, niin ei huvita lähteä ulos. Tuulee aika kovaa. Taidan lämmittää pastaa, syödä, keittää kahvit ja jatkaa sukan kutomista. Ensin julkaisen tämän äkkiä, ettei toista kertaa katoa.....

Aurinkopäivää!

En ole kadonnut

Nettiyhteys puolestaan tekee sitä koko ajan...

Olen täällä kyllä, mutta nettiyhteys on hidastellut - samoin minä.

Aloitan keskiviikosta. MP oli kertonut uudelle työkaverilleen, jonka olen tuntenut 90-luvulta lähtien, että olen "hyvä siivooja ja järjestelijä" (paitsi Omassa Kotona). Ystävätär oli muuttanut pari kuukautta sitten lähelle uuteen asuntoon ja kaipasi apua. Minähän menin.

Oikeasti tuntui, että olin lähinnä motivoijana sekä apukäsinä, mutta iloa siitäkin oli. Pesimme yhdessä mm. parvekelasit ja viritimme niiden sisäpuolelle verkon kissan karkaamista estämään. Sitä hän ei olisi yksin saanut!

En ottanut kännykkää kertaakaan esille, joten pyysin myöhemmin kuvan & luvan kissasta blogia varten. Kissa, joka täyttää vappuna kaksi vuotta, on ns. nelivärinen resque, jonka ystävätär on tuonut Kreetalta. Hassu tapaus! Vilkas kuin mikä enkä siltikään pelännyt sitä. 

"Palkkioksi" menimme ystävättären ja MP:n työpaikalle karaokebaariin juomille ja laulamaan. Olin mennyt ystävättären luo kahdelta päivällä ja lähdin baarista iltakymmeneltä. Pitkä ja hauska päivä!

Toisena päivänä pakkasin riisiä sekä chili con carnea kahteen rasiaan ja lähdin LähiBaariin ajatellen, että aina siellä on niitä iäkkäämpiä sinkkumiehiä, jotka elävät eineksillä. Toinen rasia meni yhdelle naiselle ja toinen yhdelle miehelle. Molemmat kiittivät ja kehuivat jälkeen päin! 💛

...oikeasti: jouduin laittamaan ylläolevan kuvankin neljään kertaan ja vasta viides onnistui!!? Plaah.

Samalla siellä baarissa jutellessamme piirtelin "poikien korttipelivihkoon". Naurattaa nuo keskenjääneet nuotit! ♫ 😄

 

Eilen hain tilaamani kananmunat 'autolta'. Kolmekymmentä munaa seitsemällä eurolla. Taskussa oli tasaraha.

 

Toin munat kotiin ja lähdin viemään kertyneet tölkit.

Tölkkihaasteeseen alkaen 10.03. lisätään 19,95 + 3,75 = 23,70 euroa.

Samalla, kun vein tölkit, oli ostettava vessapaperia ja margariinia. Toinen ostos lisätään maaliskuun ruokatestiin.

 

Ruokatestiin alkaen 01.03. lisätään 104,05 + 7,00 + 0,49 = 111,54 euroa.

 

Eikä nettiyhteys pelitä nytkään!! En jaksa taistella enempää. Menen tekemään pakkasesta ottamistani nakeista jotain syötävää ennen The Voice of Finland'ia.

 

*     *     *

 

Kokkailu helpotti/rauhoitti. Siitä toisella kertaa. Jouduin "buuttaamaan" modeemin ja nyt ainakin hetken toimii... 

 

*     *     *

 

Onneksi kännytkät sun muut laitteet tietävät kellojen siirtämisen! Itse en siirtänyt muita kuin viisareita. Isän tekemä kello on olohuoneen oviaukon päällä. Tiedän, että '10' puuttuu. Löysin joskus toisen numeron lattialta ja toinen saattaa piilotella 'jossain'...

 

Kellon saamisesta onkin aikaa... 💝

Kymmenen minuuttia Voiceen ja iltapala (päivän eka ruoka 😳) valmiina lautasella. Jospa tuo yläkerran pikkunorsukin hiljenisi tai laitan telkkarin täysille..?

Musailtaa! ♫♪.